Tasalaatua vai eliitti- ja rapakouluja?

Valitse viisi sellaista tulevaisuuden avaintaitoa, joita peruskoulussa tulee opettaa nykyistä enemmän tai paremmin, jotta oppilaat pärjäävät tulevaisuuden työmarkkinoilla (Opetus- ja kulttuuriministeriö):

Poimin tiedot Kirsi Longan Twitter-kuvasta

Yle 20.11.

Koulujen alkamisaikaa halutaan siirtää aamukahdeksasta myöhemmäksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kysynyt vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta, mikä nykyisessä koulujärjestelmässä on hyvää ja mikä voisi olla paremmin. Tulevaisuuden peruskoulussa huolettaa se, että koulut erilaistuvat.

Kyselyyn vastasi lähes 7 000 oppilasta, vanhempaa ja opettajaa.Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli oppilaiden huoltajia. Kouluasioista kysyttiin syksyn aikana laajassa verkkokyselyssä.

– Iso huoli on koulutussegregaatio eli se, että koulut erilaistuvat eikä lähikouluissa saa yhtä tasa-arvoista opetusta, opetusneuvos Najat Ouakrim-Soivio kertoo.

Yksi konkreettinen ehdotus, joka kyselyssä ja ministeriön asiantuntijatyöryhmässä nousi esille, on koulujen liian varhainen alkamisaika. Työryhmän mielestä koulupäivän ei pitäisi

alkaa ennen aamyhdeksää. Samoilla linjoilla ovat kyselyyn vastanneet.

Toinen iso asia on, että koulussa pitäisi tukea entistä enemmän myös sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Pelkkä PISA-tutkimuksissa ja muissa vertailuissa pärjääminen ei riitä.

– Vuorovaikutustaidot ovat aivan kärjessä siinä, mitä kouluihin toivottaisiin lisää, Ouakrim-Soivio sanoo.

1. Koulut erilaistuvat

Koulujen erilaistuminen on todellinen huoli. Kun keskiluokan lapset alkavat äänestää jaloillaan, peli alkaa olla menetetty. Alkaa eriytymisen kierre. 

Pikkuhiljaa keskiluokan lapset vaeltelevat hyviin kouluihin ratikoilla ja busseilla, rapakouluihin jäävät köyhien ja maahanmuutajien lapset. Kun koulujen jakolinja on selvä, aletaan huudella yksityiskoulujen perään.

Jos huonosti käy, koulutuksessa käy samoin kuin terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa kansa on jo jakautunut kahtia, työssäkäyvät käyttävät yksityisiä terveydenhoitopalveluja firmojen piikkiin. Muut jonottelevat kurjistuvilla kunnallisilla terveysasemilla, joiden verkkoa on harvennettu. 

Lähikoulujen kilpailukyvystä on pidettävä huolta, muuten koulutuksellinen tasa-arvo on muisto vain.

Kaksi mielenkiintoista artikkelia, jotka liittyvät asiaan:

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen latelee rajua tekstiä, herättelee. Luukkainen toteaa, että koulutukseen suunnatuista leikkauksista näkyy vasta jäävuoren huippu. 

Liike-elämä on huomannut markkinaraon, yksityiset firmat tarjoavat opetusta varakkaiden lapsille.

Lähikoulu takaa tasalaadun Vantaalla – helsinkiläislasten oppiminen koulusta kiinni (Yle 14.11.)

Helsinkiläisten koulujen erot ovat revenneet, kun taas Vantaalla koulut ovat tasalaatuisen hyviä. Vantaalla 92 % prosenttia lapsista aloittaa opintiensä lähikoulussaan. 

Tutkija  Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan erojen taustalla vaikuttavat koulutuspoliittiset valinnat, joiden vaikutus on hyvä tiedostaa.

Oppiminen ei saa olla koulusta kiinni.

2. Koulujen varhainen alkamisaika

Kaupungeissa koulut alkavat yleensä kahdeksalta, maalla koulukuljetusten takia yhdeksältä.

En lähtisi sorkkimaan koulun alkamisaikoja. Mitä myöhempään koulu alkaa, sitä myöhempään lapset kukkuvat öisin hereillä. Keskinmäärin lapset tulevat kouluun yhtä väsyneinä sekä kahdeksan että yhdeksän aamuina.

Jos koulun alkamista myöhennetään, koulupäivän jälkeen lapsille tulee kiire harrastuksiinsa. Läksyjä ei keritä kunnolla lukea. Voi olla, että harrastustusaikoja joudutaan myöhentämään, jolloin lasten vireystila ennen nukkumaan menoa on piikissä, eikä uni tule silmään millään.

Paras lääke lasten aamu-unisuuteen, on laittaa heidät illalla aikaisemmin petiin. Hyvä nukkumaanmenoaika on yhä edelleen yhdeksän - puoli kymmenen. 

Vanhempien tehtävä, ei kenenkään muun, on taata lapsilleen kunnon yöunet. Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan.

3. Vuorovaikutustaidot

En ole kovin vakuuttunut siitä, kuinka peruskoulun suunnittelua voidaan ohjata kyselyillä ja gallupeilla, mutta kyselyn kärki osoittaa, että koulu ei sittenkään ole yhtä Pisaa. Ihmiset tajuavat, että koulussa tapahtuu paljon muutakin kuin akateemista oppimista.

Peruskoulu ei ole lasten säilömispaikka, vaikka niin jotkut päättäjistämme ajattelevatkin. Monien vuorovaikutustaitojen kannalta on tärkeää, että kouluissa ryhmäkoot säilyvät kohtuullisina. 

Hauskat puolituntiset

richmondhistory.org

Kaikki tietävät, että Suomi on jo nyt äärimmäisen kova kilpailuyhteiskunta. Näyttää siltä, että yhteiskuntamme tulevaisuudessa kovenee entisestään.

Aloitin tänään hauskat puolituntiset eli arviointikeskustelut oppilaan ja huoltajien kanssa. 

Minulla on kuudes luokka, jota olen opettanut ekasta luokasta alkaen. Opettajan kannalta kuudenteen luokkaan kuuluu olennaisena osana luopuminen. Mutta samalla on katsottava tulevaisuuteen, on puhuttava yläkoulun tuomista haasteista ja elämän valinnoista.

Yhteiskunnallinen kehitys on jo tovin aikaa ollut sellaista, että heikot sorretaan elontielle ja vahvat sen kuin porskuttaa. Voittajia juhlitaan, häviäjille ei tarjota edes soppaluuta.

Olen laittanut ennenkin kuutosia yläkouluun, mutta koskaan ennen en ole pohtinut asioita kuten nyt tänään pohdin. Keskustelussa erään luottavaisen ja kirkassilmäisen oppilaan kanssa käytin jalkapallovertauksia:

"Sinun pitää löytää oma vahvuutesi, niin saat aikaan maaleja".

"Sinun pitää tilkitä vasen laitasi, muuten vastustaja painaa sieltä sutena läpi. Vastustaja etsii ensin aina heikot kohdat".

Otan esimerkiksi oman elämäni. Elin aikaa, jolloin ei juuri tarvinnut taistella. Kun koulua kävi säädyllisesti, pääsi opiskelemaan. Kun opettajan paperit sai käteen, sai töitä. 

Kaikki saivat silloin töitä, jos niin halusivat. 

Nyt kaikki eivät saa töitä, vaikka taskussa olisi minkälaiset paperit tahansa. Kokeneita ja osaavia työntekijöitä potkitaan töistä noin vain.

Tulevaisuudessa kaikki eivät voita. Osa häviää pahasti.

Kasvattaako peruskoulu lapsia oikeaan tulevaisuuteen?

Enkeliporsas tulkitsee Tulevaisuuskoneen tuloksia

http://hplusmagazine.com

28.3. Yle

OAJ:n Tulevaisuuskone ennustaa tietotekniikkaa oppiaineeksi

OAJ loi jo alkuvuodesta Tulevaisuuskone.fi-nettikyselyn, joka on tarkoitettu kaikille suomalaisille. Kysely kerää kansalaisten ajatuksia siitä, mihin suuntaan koulutusta on lähivuosina Suomessa kehitettävä.

Pitäisikö ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdistää, tulisiko ohjelmointi ja viestintätaidot ottaa omaksi oppiaineeksi jo esikoulusta lähtien? Myös erikoisluokat, työttömien opiskelu ja ryhmäkoko on kyselyn aiheena.

Muutamassa kuukaudessa on tullut kymmeniä tuhansia vastauksia.

– Jo nyt on tullut esille huoli budjettiriihen leikkauksista. Ryhmäkokojen suureneminen huolettaa kansalaista, paljastaa OAJ:n järjestöasiamies Kaj Raiskio.

– Myös uusi tietotekniikka on sellainen, mitä kansalaiset toivoisivat kouluissa opetettavan entistä enemmän. Nythän on sellainen tilanne, että oppilaat hallitsevat monesti uuden tekniikan paremmin kuin opettajat, kärjistää Raiskio.

Minäkin vastailin Tulevaisuuskoneen kysymyksiin. Nyt tulkitsen Tulevaisuuskoneen vastauksia Enkeliporsaan silmin.

1. Tietotekniikka oppiaineeksi

Enkeliporsas: Ilman muuta.

Nykytilanne on kestämättömän skitsofreeninen. Nyt tietotekniikka pitäisi ujuttaa muuhun opetukseen, vaikka tietotekniikassa on vaikka kuinka paljon omaa oppiainesta, opetettavaa. 

On selvää, että esim. historian opiskelu kärsii, kun oppilaille pitäisi samaan aikaan opettaa tietotekniikan perusteita. Torta på torta -opetus ei ole mistään kotoisin.

Jos tietotekniikka olisi oma oppiaineensa, esim. kymmensormijärjestelmä voitaisiin opettaa kunnolla oppilaille vaikka eka- ja tokaluokilla. 

2. Ohjelmointi omaksi oppiaineeksi esikoulusta lähtien

Enkeliporsas: Ei missään nimessä.

Peruskoulu on yleissivistävä koulu. Ohjelmointi kuuluu ammattikouluun.

Mutta ohjelmointi alakoulussa on mitä parhain kerhoaihe. Yläkoulussa ohjelmointi voisi olla valinnainen oppiaine.

Hyvin ihmeellistä on, että ohjelmointia esitetään oppiaineeksi ohi tietotekniikan. Ohjelmointi on sittenkin vain pieni osa tietotekniikkaa.

3. Erikoisluokat

Enkeliporsas: Erikoisluokat eivät sovi peruskouluun.

Lukioon ne voivat sopiakin. Ainoat erikoisluokat, jotka sopivat peruskouluun ovat musiikki- ja kuvataideluokat.

Taidetta ei pidä väheksyä. 

Taiteiden, ennen kaikkea kuvataiteen, väheksyntä näkyy esim. nyky-yhteiskuntasuunnittelussa sekä arkkitehtuurissa. Oman sukupolveni "monumentit", Helsingin Töölönlahti ja Jätkäsaari, ovat kauheita esimerkkejä sivistyksen puutteesta. 

Kuvataide kunniaan.

Sekä musiikin että kuvataiteen pitää olla kaikille pakollisia oppiaineita ekalta luokalta lukion loppuun asti. Kaikki muu on sivistyksellistä murhaa.

4. Työttömien opiskelu

Enkeliporsas: Ilman muuta työttömien on opiskeltava, jotta työtä voi saada. 

Vastikkeettomalla rahallakin on rajansa. Opiskelu kannattaa, vaikka työtä ei aina saadakaan.

5. Ryhmäkoko

Enkeliporsas: Maksimiryhmäkoko on saatava ehdottomasti lakiin.

On järjetöntä edes haaveilla kunnollisesta erityisoppilaiden integroinnista luokkiin, jos luokanopettajat jätetään yksin suuriin luokkiin painimaan normi- ja erityisoppilaiden kanssa.

Aina ei ole edes kyse oppimisesta. 

Kaikki luokanopettajat tietävät, että luokassa tapahtuu paljon muutakin kuin pelkkää akateemista oppimista. Luokka on sosiaalinen yksikkö.

Suuressa luokassa on on keskinmäärin enemmän häiriköitä ja koulukiusaajia kuin pienessä luokassa. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle kuin suuressa luokassa.

Säädyllinen ryhmäkoko lakiin on äärimmäisen tärkeää, koska kohta on odotettavissa suuri lomautusaalto:

Näistä hallitus leikkaa...Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee ensi vuoden noin 12 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon kehyskauden lopulla. (HS 26.3.)

Ei ole vaikeaa ynnäillä ja tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. 

Kun valtion luokkakokoavustuksia ei jaella, kunnilla on taivas auki, opettajia voidaan lomautella tuosta vaan. Valtio ei ole perimässä kunnilta luokkakokoavustuksia takaisin, koska niitä ei enää ole jaettukaan.