Tasalaatua vai eliitti- ja rapakouluja?

Valitse viisi sellaista tulevaisuuden avaintaitoa, joita peruskoulussa tulee opettaa nykyistä enemmän tai paremmin, jotta oppilaat pärjäävät tulevaisuuden työmarkkinoilla (Opetus- ja kulttuuriministeriö):

Poimin tiedot Kirsi Longan Twitter-kuvasta

Yle 20.11.

Koulujen alkamisaikaa halutaan siirtää aamukahdeksasta myöhemmäksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kysynyt vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta, mikä nykyisessä koulujärjestelmässä on hyvää ja mikä voisi olla paremmin. Tulevaisuuden peruskoulussa huolettaa se, että koulut erilaistuvat.

Kyselyyn vastasi lähes 7 000 oppilasta, vanhempaa ja opettajaa.Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli oppilaiden huoltajia. Kouluasioista kysyttiin syksyn aikana laajassa verkkokyselyssä.

– Iso huoli on koulutussegregaatio eli se, että koulut erilaistuvat eikä lähikouluissa saa yhtä tasa-arvoista opetusta, opetusneuvos Najat Ouakrim-Soivio kertoo.

Yksi konkreettinen ehdotus, joka kyselyssä ja ministeriön asiantuntijatyöryhmässä nousi esille, on koulujen liian varhainen alkamisaika. Työryhmän mielestä koulupäivän ei pitäisi

alkaa ennen aamyhdeksää. Samoilla linjoilla ovat kyselyyn vastanneet.

Toinen iso asia on, että koulussa pitäisi tukea entistä enemmän myös sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Pelkkä PISA-tutkimuksissa ja muissa vertailuissa pärjääminen ei riitä.

– Vuorovaikutustaidot ovat aivan kärjessä siinä, mitä kouluihin toivottaisiin lisää, Ouakrim-Soivio sanoo.

1. Koulut erilaistuvat

Koulujen erilaistuminen on todellinen huoli. Kun keskiluokan lapset alkavat äänestää jaloillaan, peli alkaa olla menetetty. Alkaa eriytymisen kierre. 

Pikkuhiljaa keskiluokan lapset vaeltelevat hyviin kouluihin ratikoilla ja busseilla, rapakouluihin jäävät köyhien ja maahanmuutajien lapset. Kun koulujen jakolinja on selvä, aletaan huudella yksityiskoulujen perään.

Jos huonosti käy, koulutuksessa käy samoin kuin terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa kansa on jo jakautunut kahtia, työssäkäyvät käyttävät yksityisiä terveydenhoitopalveluja firmojen piikkiin. Muut jonottelevat kurjistuvilla kunnallisilla terveysasemilla, joiden verkkoa on harvennettu. 

Lähikoulujen kilpailukyvystä on pidettävä huolta, muuten koulutuksellinen tasa-arvo on muisto vain.

Kaksi mielenkiintoista artikkelia, jotka liittyvät asiaan:

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen latelee rajua tekstiä, herättelee. Luukkainen toteaa, että koulutukseen suunnatuista leikkauksista näkyy vasta jäävuoren huippu. 

Liike-elämä on huomannut markkinaraon, yksityiset firmat tarjoavat opetusta varakkaiden lapsille.

Lähikoulu takaa tasalaadun Vantaalla – helsinkiläislasten oppiminen koulusta kiinni (Yle 14.11.)

Helsinkiläisten koulujen erot ovat revenneet, kun taas Vantaalla koulut ovat tasalaatuisen hyviä. Vantaalla 92 % prosenttia lapsista aloittaa opintiensä lähikoulussaan. 

Tutkija  Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan erojen taustalla vaikuttavat koulutuspoliittiset valinnat, joiden vaikutus on hyvä tiedostaa.

Oppiminen ei saa olla koulusta kiinni.

2. Koulujen varhainen alkamisaika

Kaupungeissa koulut alkavat yleensä kahdeksalta, maalla koulukuljetusten takia yhdeksältä.

En lähtisi sorkkimaan koulun alkamisaikoja. Mitä myöhempään koulu alkaa, sitä myöhempään lapset kukkuvat öisin hereillä. Keskinmäärin lapset tulevat kouluun yhtä väsyneinä sekä kahdeksan että yhdeksän aamuina.

Jos koulun alkamista myöhennetään, koulupäivän jälkeen lapsille tulee kiire harrastuksiinsa. Läksyjä ei keritä kunnolla lukea. Voi olla, että harrastustusaikoja joudutaan myöhentämään, jolloin lasten vireystila ennen nukkumaan menoa on piikissä, eikä uni tule silmään millään.

Paras lääke lasten aamu-unisuuteen, on laittaa heidät illalla aikaisemmin petiin. Hyvä nukkumaanmenoaika on yhä edelleen yhdeksän - puoli kymmenen. 

Vanhempien tehtävä, ei kenenkään muun, on taata lapsilleen kunnon yöunet. Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan.

3. Vuorovaikutustaidot

En ole kovin vakuuttunut siitä, kuinka peruskoulun suunnittelua voidaan ohjata kyselyillä ja gallupeilla, mutta kyselyn kärki osoittaa, että koulu ei sittenkään ole yhtä Pisaa. Ihmiset tajuavat, että koulussa tapahtuu paljon muutakin kuin akateemista oppimista.

Peruskoulu ei ole lasten säilömispaikka, vaikka niin jotkut päättäjistämme ajattelevatkin. Monien vuorovaikutustaitojen kannalta on tärkeää, että kouluissa ryhmäkoot säilyvät kohtuullisina.