Kokoomuksen kansanedustaja
Pauli Kiuru vaatii, että opettajan ammattinimike on suojattava. Hänestä
epäpätevä opettaja ei saisi käyttää opettajan nimikettä.
Kiurun mielestä lapsilla,
opiskelijoilla ja lasten vanhemmilla täytyy olla oikeus tietää ja tarvittaessa
tarkistaa, täyttääkö opettaja kelpoisuusehdot.
Kiuru kertoo, että
Ruotsissa, Kanadassa ja Skotlannissa opettajan ammattinimike on jo suojattu.
Kiurun hankkimien lukujen mukaan yleissivistävässä koulutuksessa työskentelee yli neljätuhatta henkeä, joilla ei ole säädettyä kelpoisuutta opettajan ammattiin.
Kiurun hankkimien lukujen mukaan yleissivistävässä koulutuksessa työskentelee yli neljätuhatta henkeä, joilla ei ole säädettyä kelpoisuutta opettajan ammattiin.
Kestoaihe.
Joskus tuntuu, että Properuskoulu.net -blogissani joudun toistamaan tiettyjä aiheita vuodesta toiseen. En millään jaksa ymmärtää, miksi opettajarekisterin kanssa vetkutellaan ja vetkutellaan.
Lyön vetoa, kun puolentoista vuoden päästä menen eläkkeelle, opettajan ammattinimikettä ei ole suojattu, eikä opettajarekisteriä vielä ole.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n on pidettävä suurempaa meteliä opettajarekisteristä. Ei riitä, että opettajarekisteri roikkuu tavoiteohjelmassa vuodesta toiseen.
Kuka tahansa ei voi olla opettaja.
Tekstit
Itse en kannata tätä, sillä jo kelpoisuusasetus asettaa koulutuksen järjestäjän hakemaan kelpoista opettajaa. Asetus on varsin tiukka.
VastaaPoistaKatsoin OKM:n raporteista niin epäpäteviä on enemmän ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa. Erityisopettajina toimii myös epäpäteviä. Pitää muistaa, että heillä voi olla opettajan koulutus. Minusta ruotsinkielisessä koulussa pitää olla ruotsinkielinen opettaja.
Kelpoisuusasetus on varsin tiukka, pitää olla opettajan koulutus, arvosanat opetettavissa aineissa yläkoulussa, lukiossa ja amiksessa, lisäksi amiksessa pitää olla alan työkokemusta lisäksi tarvitaan tutkinto. Kouluissa voilla pätevä opettaja opettamassa ainetta, johon ei ole pätevyyttä, esim tietotekniikka, eli tuskin monellakaan on tietojenkäsittelystä maisterin tutkintoa ja arvosanaa ja auskultoinut. En ole alakoulun opettaja, joten en tarkkaan tiedä mitä muuta tarvitaan kuin luokanopettajakoulutus ja siis kasvatustieteen maisterikoulutus.
Yllä oleva tarkoittaa sitä, että johonkin pätevä opettaja ei ole pätevä kuin kapeaan sektoriin, joten rekisteri antaa väärän kuvan. Olisiko rekisteri avoin, kuten julkiset verotiedot? Käsitykseni mukaan lääketieteen kandidaatitkin saavat tehdä joitain hoitotoimia. Epäpätevä opettaja esim. opiskelija ei voi pakkohaun vuoksi olla jatkuvasti samassa paikassa opettajana.
Lisäksi lasten kanssa työskentelevältä vaaditaan rikosrekisteriote.
Monet epäpätevät opettajat ovat pätevöitymässä. Epäpätevän opettajan virkasuhde loppuu määräajan jälkeen. Työnantajan pitää siis hakea tämän jälkeen. Opettaja on virkasuhteessa. Määräaikaisen virkasuhteen saa minusta katkaista toisin kuin määräaikaisen työsuhteen. Edelleen kannattaa käyttää koeaikaa, jolloin voi lain määräämissä rajoissa purkaa työsuhteen.
Isoissa kaupungeissa saa varmasti päteviä opettajia tavanomaisiin oppiaineisiin. Kun ei ketjuta vaan vakinaistaa tai hakee suoraan virkaan ei epäpäteviä pitäisi olla.
Syrjäseuduilla on varmasti ongelmia, sillä esim.lukion opiskelijamäärä on niin pieni, että on hankala palkata monia opettajia, eikä etäkurssitkaan sovi valintojen kanssa yhteen ...
Naputin edellisen kommentin tabletilta.
PoistaKirjoitusvirheitä näkyy olevan ja kaksi lisäystä vielä
1. Opettaja -nimike on suojattava, eli pitää olla opettajakoulutus.
2. Rekisteri on minusta siis tarpeeton, koska tieto on saatavilla jo nyt. Julkisen viranomaisen asiakirjat ovat julkisia (oma laki ja perustuslain perusoikeus). Eli opettajan määräyskirja on kelpoisuuden osalta julkista tietoa, eli vanhemmat saavat tämän tiedon kysymällä jo nyt.
Myös opettajan tulot ovat julkisia, tiedon saa kunnalta kysymällä, eli mitä tällä rekisterillä haetaan, lisää valtion menoja vai? Henkilötietorekisteristä on omat lakinsa ja byrokratiansa, homma kaatuu sen kalleuteen.
Kuten kirjoitin kaikki tieto on nyt jo julkista pois lukien julkisuuslain 24§:n mukaiset tiedot, mutta niitä ei mistään rekisteristäkään saa antaa.
Fakta kuitenkin on, että koulussa kuin koulussa reksit kikkailee epäpätevillä, on hyviä tyyppejä, hyviä opettajia, joita halutaan pitää talossa vaikka paperit puuttuu. Siellä on aina sen verran joustonvaraa, 1-3 paikkaa per koulu. Pitäisi tehdä opettajan työstä niin vetovoimaisen houkuttelevaa, että paikat täyttyy hurauksella maistereilla. Opettajarekisteri on turha ennen sitä, hyvien sijaisten nöyryyttämistä. Kun houkuttelevuus, työolosuhteet ja palkkaus, ovat korkealla tasolla, on rekisterin aika heti sitten. Nythän useat sadat epäpätevät ovat välttämättömiä peruskoululle, että homma toimisi. Epäpätevissä on myös paljon loistavia opettajia. Tosin heidän roikottamisensa talossa ei siitä huolimatta pitäisi olla tavoite. Julkinen tieto koulun pätevyysprosentista toisi kyllä hyvää painetta esimiehille rekrytointiin. Mutta ketään, sijaisia esim. vanhempien silmissä nöyryyttämättä.
VastaaPoistaKiuru tietää mistä puhuu. Itsekin on käyttänyt opinto-ohjaaja ja opettaja -titteleitä, vaikka pedagogiset on käymättä ;)
VastaaPoistaTosin vaihtoi ne pois eduskunnan matrikkelistaan, kun asiasta nousi kohu.