Oh, Boy!
31.10. HS
Alakoulun oppilaiden omat
asenteet koulunkäyntiin vaikuttavat paljon oppimiserojen syntyyn, selviää
Helsingin yliopistossa marraskuussa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella.
Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella.
Kiinnostuksen määrä tehtäviä kohtaan ennusti myöhempää suoritusta, mutta sen sijaan yleisempi oppimista koskevat asenteet eivät olleet tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä tehtävästä suoriutumiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea seuranta-arviointiaineistoa kahden kaupungin alueelta: Helsingistä mukana oli 608 oppilaan satunnaisotos, jossa oppilaita seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun.
Vantaalla seurattiin kahta noin 2 000 oppilaan ikäluokkaa ensimmäiseltä luokalta kolmannen luokan loppuun tai kolmannelta luokalta kuudennen luokan loppuun.
Psykologian maisteri Mari-Pauliina Vainikaisen väitöstutkimus näyttää vahvistavan arkihavaintoja.
Tutkimus on hyvin mielenkiintoinen jo otokseltaan, koska tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisten ja vantaalaisten lasten oppimistuloksia. Helsingissä koulujen väliset erot ovat revenneet toisin kuin Vantaalla.
Koulujen väliset erot kasvoivat Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät pieninä koko seurannan ajan. (HS)
Asia ei ole uusi tai yllättävä.
Huomasin kehityksen suunnan jo 1990-luvun lopulla ollessani töissä Helsingissä. Asian vahvisti myös Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtanut dosentti Matti Rimpelä.
Huomasin kehityksen suunnan jo 1990-luvun lopulla ollessani töissä Helsingissä. Asian vahvisti myös Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtanut dosentti Matti Rimpelä.
Ei ole mitään yllättävää siinäkään, että oppimisen suhteen asenne on merkittävä. Tyttöjen asenne todettiin paremmaksi kuin poikien. Todettiin myös, että pojat ovat alttiimpia toveripiirin vaikutuksille kuin tytöt.
Kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat arvioinneissa poikia paremmin, mutta ero selittyi kokonaan tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. (HS)
Jostain syystä nykykoulun pääoletusvirheitä on, että kaikki pystyvät oppimaan kaiken. On selvää, että lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja oppimiskyvyssä. Myös kotien merkitys on lapsen koulunkäynnin suhteen on suuri.
Kaikki eivät voi oppia kaikkea.
Oppimaan oppiminen on ollut koulutuspolitiikan viime vuosikymmenten tärkeitä tavoitteita. "Sen todellisesta kehityksestä tiedetään vähemmän", tutkimuksen tiedotteessa todetaan. (HS)
Minut opetettiin opettamaan. Olen siis vanha pieru.
Oppimaan oppimisella
tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden oppimista ja
uusien oppimishaasteiden kohtaamista. (Koulutuksen arviointikeskus)
Oppimaan oppimisen määritelmä on harvinaisen epäselvä.
Koen yhä edelleen olevani enemmänkin opettaja kuin oppimisen ohjaaja. Oppimaan oppimisen -mantra ei ole jostain syystä uponnut minuun, vaikka ilkeäkieliset puhuvat, että tietoa ei voi kaataa oppilaan päähän.
Alakouluissa lapset ovat pieniä. Kyllä heitä pitää vielä välillä opettaakin.
Peruskoulun alaluokilla pitää opettaa perusasiat kunnolla. Hyvä olisi, jos lapset myös oppisivat ne kunnolla.
Tekstit
Omien poikieni opiskeluinto lopahti viidennellä luokalla.Kutosen keväällä keskiarvo alkoi seiskalla. Seiskan jouluna keskiarvo nousi yli puolella numerolla. Olen yrittänyt miettiä, mistä se johtuu, kaksi "välivuotta" tuntuu aika paljolta tuossa vaiheessa.
VastaaPoistaNiin. Kyllä sitä tietoa ja taitoa pitää ensin kaataa, työntää, syöttää, tuputtaa, pakottaa....ensin oppilaiden päihin (vaikka se olisi kuinka vanhanaikaista), että heillä olisi jotain mitä alkaa prosessoida itse. Päässä ja sormissa pitää olla jotain substanssia, ja mieluummin mahdollisimman paljon kaikkea, että oma luova oppiminen ja soveltaminen voisi alkaa.
VastaaPoistaTässä uudessa oppimiskäsityksessä heijastuu vain nykyinen pinnallinen ja ylinopea maailma, jossa ei arvosteta yleissivistystä, vaatiihan sen hankkiminen paljon aikaa ja työtä. Lapsilta ei tietenkään haluta vaatia sitä mitä mahdollisesti ei itsellä ole.
Sanapari "oppimaan oppiminen." Tarkoittaako se mitään? No, lohduttautua voi sillä että 10 vuoden kuluttua on jo toinen motto em. tilalla. Näiden linjauksien vaihtuessa kannattaa itse opetella ja opettaa mahdollisimman paljon kaikkea, ja vaikka ihan sillä vanhalla ja toimivalla mallilla, lopputuloshan ratkaisee.
Jorma
On totta, että oppimaan oppiminen on hämärä käsite ja sanamuodoltaan jankkaava. Parempi olisi puhua vaikka oppimisvalmiuksista. Oppimisvalmiudet kehittyvät koko ajan erityisesti alakoulussa. Hankitaan perustaitoja, opitaan lukemaan, kirjoittamaan laskemaan, keskittymään, pysymään kiinni tehtävässä sinnikkäästi. Näitä asioita kaikki (luokan)opettajat ovat valmentaneet aina. Vaikeammaksi opiskeluvalmiuksien kehittäminen tulee, kun siirrytään asennepuolelle. Oppilaan minäkuva opiskelijana, motivaatio, kodin tuki, toiveikkuus, ovat asioita, jotka eivät ole pelkästään opettajan ja koulun hallussa. Opiskeluasenteet ovat myös ryhmäilmiö, minkä ko. tutkimuskin todentaa. Opiskeluasenteet muokkautuvat luokassa ja kaveripiirissä, ja mitä vanhemmista oppilaista on kysymys, sitä enemmän viiteryhmällä on vaikutusta.
VastaaPoistaElinikäinen oppiminen ja koulutettavuus ovat tietysti syitä miksi oppimaan oppiminen on opetussuunnitelmarunouteen noussut. Olisi minustakin aika avata käsitettä opettajille ja huoltajille paremmin. Voisimme vaikka havaita, että tätähän me hyvät opettajat olemme aina tehneet.
Juha Wikström
opetustyöläinen
Juha...
PoistaOppimisvalmiudet on jo paljon ymmärrettävämpi käsite,