torstai 2. lokakuuta 2014

What's up Whatsapp?

2.10. Yle


Pikaviestipalvelu Whatsapp on kasvanut nuorten suosituimmaksi sosiaalisen median kanavaksi. Samalla kiusaaminen on yleistynyt. Esimerkiksi ryhmäkeskusteluihin saatetaan liittää osallistujia vasten heidän tahtoaan.

Suurin osa aikuisista käyttää pikaviestipalvelua Whatsappia tekstiviestien, videoiden ja kuvien lähettämiseen ystäville. Sen sijaan nuorista Whatsapp on yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista muun muassa siksi, että sen avulla voi keskustella myös tuntemattomien kanssa. Moni nuori kuuluu kymmeniin ryhmäkeskusteluihin, ja Whatsapp-viestejä voi päivän aikana tulla jopa tuhansia.


Tamperelainen Irina hämmästyi löydettyään puhelimensa Whatsapp-sovelluksesta englanninkielisen, seksiä käsittelevän ryhmäkeskustelun.


– Sieltä rupesi tulemaan tervehdysviestejä ulkomaalaisista numeroista. Kun poistuin ryhmästä, alkoi tulla privaattiviestejä yksittäisiltä henkilöiltä. Yhden numeron kartoitin, ja se tuli Syyriasta asti.


Nettipoliisi saa nuorilta usein yhteydenottoja Whatsappiin liittyvistä kiusaamistapauksista.


– Yleisimmät rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja laiton uhkaus, sanoo nettipoliisi Jarno Saarinen.

Vaikka lapset käyttävät Whatsappia, harva tietää, että sovelluksen ikäraja on 16 vuotta. Aikuisten suosiman Facebookin ikäraja on 13 vuotta. Ikärajat ovat muodollisia, koska nettipalveluilla ei ole mitään tepsivää keinoa varmistaa lapsen ikää.

Jos ikä varmistettaisiin esim. luottokortilla, alle 18-vuotiaat suljettaisiin pois ko. palveluista. 

Kaikki lapset, jotka ovat Whatsappissa, valehtelevat ikänsä. Lapset opetetaan valehtelemaan.

Hyvin harva aikuinen on samoissa sosiaalisen median kanavissa kuin lapset. Itse liityin, Whatsappiin heti, kun se tuli yleiseksi, mutta koin, että sovellus on vain uusi tekstiviestisovellus. Omaan datapakettiini kuuluu ilmaiset tekstiviestit, joten en käytä Whatssappia ollenkaan.

Oikeastaan kaikki nuoret, jo alakoulun 5.-6. luokkalaiset, kuuluvat Whatsappiin. Vapaa-aikoina, yölläkin, puhelimet piippailevat, kun ryhmäkeskustelut pörräävät.

Oikein käytettynä Whatsapp on hyödyllinen sovellus. Esim. urheilujoukkueen valmentaja saavuttaa pelaajansa hetkessä. Voidaan ilmoittaa, että harjoitussali on vaihtunut tai, että harkoissa harrastetaankin ulkoliikuntaa ja sadevehkeet on otettava mukaan. Urheileva lapsi voi sovelluksen kautta ilmoittaa valmentajalleen, että on tullut kipeäksi ja jää treeneistä pois.

Ikävä kyllä kaikkea voi käyttää väärin. 

Kouluissa on tullut ilmi Whatsapp-ryhmäkiusaamistapauksia, jotka ovat erittän raakoja. Puhutaan porukalla pahaa. Otetaan kännykällä salaa kuvia ja laitetaan niitä Whatsappiin. Voidaan jopa manipuloida kuvia.

Vaikka kiusattu hylkää Whatsappin, kiusaaminen jatkaa omaa elämäänsä. Kiusattu on käytännössä täysin puolustuskyvytön.

Kodit ja koulut ovat ymmällään. Kiusaamiseen on vaikea, lähes mahdoton puuttua. Kiusaaminen voi olla täysin anonyymia, ryhmiin voi liittyä uusia, täysin tuntemattomia jäseniä.

Ainoa keino tässäkin tapauksessa on ennaltaehkäisy. Kodeissa vanhempien on juteltava asioista niiden oikeilla nimillään, tutustuttava Whatsappiin ja muihin lasten suosimiin sosiaalisen median kanaviin. 

Vanhemmat voisivat olla mukana samoissa somekanavissa kuin lapsensakin. Pyytää omat muksut kavereikseen. Kannattaa kuitenkin pitää Whatsapp hiljaisella, se jatkuva piippailu voi tehdä ihmisen hermoheikiksi.

1 kommentti:

  1. Hyvä ja valaiseva kirjoitus.

    Itselleni ei nämä sovellukset, kuten chatit, meset, ircit, facebookit, instagrammit, ym ym ei ole tuottanut koskaan ongelmia ei henkilökohtaisesti eikä perheessä. Kun ei hanki niitä, ei ole ongelmiakaan, mistään tärkeästä en ole varmaankaan jäänyt paitsi. Minusta edellä mainitut palvelut kuvaavat pintakuohua ei mitään olennaista.

    Minusta lapsella voi olla peruspuhelin koulussa esim. prepaid-liittymällä, mutta nyky opseilla ei tarvita älypuhelinta. ja kun ei ole älypuhelinta, ei ole ongelmiakaan (se ei hajoa, sitä ei varasteta, sen kanssa ei tehdä luvattomuuksia), ei tule sanomista kuvaamisten, videointien, tekstiviestien eikä muidenkaan kanssa. Oppilaalta ei voi kieltää kännykkää, eikä kännykän mukana pitämistä. Oppitunnilla sen käyttämisen voi kieltää.

    Kirjoitit taannoin hienosti, mitä kaikkea internetistä lapsikin voi löytää. Ehkä tämä herättää vanhempia siihen, että eivät hanki älypuhelimia nettiliittymällä lapsille tai ainakin niin, että kasvattavat vastuullisuuteen. Minusta alakoululaisen vastuullisuuteen ei voi täysin luottaa, eli älykännykkää ei pitäisi minun mielestäni hankkia ei välttämättä edes yläkouluiässäkään, eikä antaa käyttää rajoituksetta tietokonetta nettiliittymällä omassa huoneessa. (Tämä on luonnollisesti vain oma mielipiteeni)

    VastaaPoista