Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat

Simonkylän koulupaviljongin puhdasta ilmaa vaalitaan tarkasti: Uuteen rakennukseen tullaan aamusuihkun kautta, kynääkään ei tuoda muista kouluista

Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.

Vantaalla tehdään kattava sisäilmaoirekysely

17.11. Vantaan Sanomat - klikkaa suuremmaksi.

Vantaan Sisäilma-asianneuvottelukunnan, jonka jäsen olen, suosituksesta Vantaalla tehdään kaikkia kouluja ja päiväkoteja kattava oirekysely. Se rahoitetaan aiemmin sisäilma-asioihin kohdennetulla määrärahalla. Tulokset otetaan huomioon sisäilmatutkimuksia kohdennettaessa. Kyselyn perusteella koulut voidaan laittaa korjausten suhteen kiirellisyysjärjestykseen.

Vantaan oirekysely on tähän mennessä tehdyistä Suomen laajin ja siksi niin merkittävä. Toivottavasti kyselyistä tulee pysyvä käytäntö, jotta nähdään kaupungin koulujen tervehtymiskehitys. Oirekyselyn tekee Turun yliopisto ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkimuksissaan todennut, että huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.

Moni kollegani on sairastunut huonoon sisäilmaan, osa heistä on joutunut lopettamaan opettajan hommansa siihen. Oma poikani sai pahoja sisäilmaoireita opiskellessaan Hämeenkylän koulun jo puretussa koulurakennuksessa. 

Länsi-Vantaalla on ollut useita homekouluja, Hämeenkylän ja Laajavuoren koulut on jo purettu, Myllymäen ja Vantaankosken koulut odottavat vielä purkamista. 

Usein home on ilmennyt vasta koulun peruskorjauksen jälkeen, sitten on jouduttu jatkuvaan hätäkorjausten ruljanssiin, lopulta koulu on jouduttu purkamaan.

Hirveintä on, että kaupungin uusissa uljaissa kouluissa löytyy jatkuvasti uusia korjattavia kohteita huonon sisäilman takia. Tällaisia kouluja ovat Kanniston ja Kartanonkosken koulut.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät sekä oppilaat että opettajat vastaavat kyselyyn. Tuloksesta on saatava mahdollisimman kattava.

Huono sisäilma ei ole leikin tai vähättelyn asia.

Nyt se on tutkittu - lapsia kuunneltava homekyselyissä

HS 15.3.2018, klikkaa suuremmaksi

Selvää tekstiä. 

Lapset ja opettajat ovat koulujen sisäilman suurimpia asiantuntijoita, koska he työskentelevät kouluissa. Opettaja voi työskentellä yhdessä ja samassa koulussa kymmeniä vuosia.

THL:n teettämän tutkimuksen oleellisin tieto on:

Tuloksista käy ilmi, että oppilaiden vastausten toistettavuus oli huoltajien kanssa samalla tasolla tai jopa parempi.

Koska sisäilma-asioissa opettajia ei juuri koskaan kuunnella, nyt voidaan perustellusti kuunnella oppilaita.

THL:n suositus on, että kyselyt toteutettaisiin mahdollisimman laajasti.

Varmaan järkevintä olisi, että homekyselyt toteutettaisiin vuosittain yleisten terveyskyselyiden yhteydessä.

Vantaan kaupungin kiinteistöjen kuntotiedot

 

Purettavan, legendaarisen Hämeenkylän koulun seinää

 

Vantaan Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius

Vantaan kaupungin kiinteistöjen kuntotiedot

Tällä sivustolla voit ladata, kommentoida ja jakaa Vantaan kiinteistöjen kuntotietoja. Koska aineisto on laaja, olisi hienoa, että he jotka perehtyvät johonkin, jakaisivat tekemänsä huomionsa kommentteina tällä sivustolla.

Jos rakennuksesta on joskus löytynyt sisäilmaongelman aiheuttajia, se ei tarkoita, että niitä olisi nyt. Ja toisaalta se että niitä ei ole löytynyt, ei todista etteikö niitä rakennuksessa olisi. Vantaan kaupunki ei ole dokumentoinut korjauksia tai korjausten onnistumista.

Sirpa Kauppinen

Vantaan kaupungin kaikkien koulujen kunto ei ole häävi. Sisäongelmia löytyy niin vanhoissa, mutta myös joissakin uusissa kouluissa. Sama tilanne on myös Espoossa ja Helsingissä.

Koulujen kuntotiedoissakin pitää pelata avointa peliä. Salailu on mennyttä maailmaa.

Kaupunginvaltuutettu Sirpa Kauppinen on tehnyt ison työn kootessaan kiinteistöjen kuntotiedot sivustolleen.

Sivustolta löytyy myös sisäilmalinkkejä.

Kaupunkilaiset kiittävät.

Properuskoulu-blogini vasemmasta ylänurkasta kuvani alta löytyy suora linkki Vantaan kaupungin kiinteistöjen kuntotietoihin.

Vapaala-Variston koulukampus

Vapaala-Variston koulukampus nopeasti hahmoteltuna

Lounais-Vantaan koulutilanne on melkoisessa kaaoksessa ja myllerryksessä. Tuntuu siltä, että asiat eivät ole kenenkään hallussa. 

Vuoden 2014 kouluksi valittu, peruskorjattu, suuri Hämeenkylän yhtenäiskoulu on homekoulu. 

Isot alakoulut, Pähkinärinne ja Rajatorppa, ovat siinä kunnossa, että niiden peruskorjaaminen tulee ylettömän kalliiksi. 

Tervettä Tuomelan koulua ollaan jääräpäisesti lakkauttamassa.

Hämistä, Pähkistä ja Rajista ei kannata korjata, vaan ne pitää lanata maan tasalle. Koulujen peruskorjaukset ovat vieneet monen koulun jatkuvaan ja kalliseen remonttikierteeseen. Monesta koulurakennuksesta on vasta peruskorjauksen jälkeen tullut homekoulu.

Rakennetaan uusi koulukampus, joka sijoittuu Vapaalan ja Variston väliin. Liikenneyhteydet ovat hyvät, koulumatkat kohtuullisia.

1. Rakennetaan ensin uusi Variston yhtenäiskoulu A.

- kun koulurakennus on valmis, Hämiksen oppilaat siirtyvät uuteen kouluunsa
- puretaan vanha ja osin epäkäytännöllinen homekoulu Hämis
- myydään tontti asuinrakentamiseen

2. Rakennetaan uusi Vapaalan yhtenäiskoulu B, kun siihen on varaa.

- Pähkiksen ja Rajiksen kouluissa voi vielä käydä koulua useamman vuoden
- niitä ei kannata peruskorjata, koska korjauksen hinnalla saadaan kaksi ehoa koulua
- kun koulut puretaan, myydään tontit asuinrakentamiseen
- sekä Pähkiksen että Rajiksen urheilukentät jätetään asukkaiden käyttöön

3. Vapaalan aukean urheilukentät C muunnetaan koulujen käyttöön sopiviksi.

- rakennetaan useita poikittaisurheilukenttiä

4. Tuomelan ja Askiston koulujen suhteen vihelletään aikalisä.

- koulut ovat melko kaukana uudesta koulukampuksesta
- koulut kannattaa jättää pystyyn

5. Samalla Lounais-Vantaan koulurakennukset saadaan päivitettyä nykyopetukselle sopiviksi.

Suunnitelma säästää todennäköisesti rahaa. Lapset pysyvät terveinä. Aikuiset eivät menetä hermojaan.

Ruokolahden homekoululakko

7.1. Yle

Ruokolahden koululaiset aloittavat koululakon

Etelä-Karjalassa Ruokolahdella osa kirkonkylän koulun oppilaista aloittaa tänään kolme päivää kestävän koululakon. Oppilaat ja oppilaiden vanhemmat vaativat sisäilmaongelmista kärsivälle koululle kunnollisia väistötiloja. Lisäksi he toivovat kunnalta avoimempaa ja läpinäkyvämpää tiedottamista.

Lakkoon osallistuminen on vapaahtoista, mutta lakkoa järjestävät oppilaiden vanhemmat toivovat mahdollisimman monen perheen osallistuvan siihen.

– Vielä meillä ei ole tietoa, kuinka moni lakkoon aikoo osallistua, kertoo lakkoa puuhaava Sanna Ahtiainen.

Ruokolahden kunta ei vielä ole päättänyt, miten koulun tulevaisuus ratkaistaan. Lakkoilevat koululaiset palaavat takaisin kouluun ensi maanantaina.

Ruokolahdella ärjyvät muutkin kuin leijonat, oikeutetusti. Ruokalahdellakin toivotaan avoimempaa ja läpinäkyvämpää tiedottamista sekä väistötiloja.

Tyypillinen homekoulukaava kulkee suurinpiirtein näin:

- Henkilökunta alkaa epäillä, että koulu on homekoulu. Ensimmäisiä epäilijöitä pidetään luulosairaina. Aina ei uskota, vaikka jollakin opettajalla on havaittu jo selviä homeoireita.

- Joissain tapauksissa koulun henkilökuntaa on hyssytelty tai jopa kielletty puhumaan asiasta julkisuudessa.

- Hyvin tyypillistä on, että tietoa pimitetään tai sen saamista vetkutetaan. Avoimuudesta ei ole tietoakaan.

- Kunnollisia väistötiloja ei löydy.

Millä ihmeen oikeudella tietoa voidaan pimittää? 

Kunta on kuntalaisten. Heillä on oikeus saada tietää. 

On aivan selvää, että henkilökunta on huolissaan omasta terveydestään. Yhtä selvää on, että vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä.

Tiedon pimittäminen johtaa siihen, että kuntalaisten ja tiettyjen kunnan virkamiesten välille tulee luottamuspula. Pian epäillään kaikkea, epäillään, vaikka puhutaan tottakin.

Joskus oppilaiden vanhempien on kertakaikkiaan otettava ohjat käsiinsä kuten nyt Ruoholahdella tehdään. Kun muu ei enää auta.

Koska homekoulussa ei voi opiskella, on vuokrattava parakkikouluja väistötiloiksi. Isoissa kaupungeissa, joista löytyy useitakin homekouluja, pitää vuokrata useampia parakkikouluja kuin yksi. Esim. Vantaan kokoisessa kaupungissa voisi olla kaksikin parakeista muodostettua väistökoulua, yksi kummallakin puolen kaupunkia.

Jossain vaiheessa on alettava vaatia päitä vadeille. Homeongelmat eivät synny itsestään. Koulut on joko rakennettu tai korjattu huonosti.

Kansallinen koulujen homehätätila

http://www.verikoirat.com/nettisarja/sarjat/2210-homekoulu.html

Aamun Hesari kirjoitti ansiokkaasti koulujen sisäilmaongelmista useammankin artikkelin voimalla. Erityisen koskettava artikkeli oli Katariina Aaltosen tarina. Hän on todellinen homekiertolainen, 21 koulurakennusta seitsemän viime vuoden aikana, yksikään ei sopinut.

Koulujen homeongelmissa on hyvin tyypillistä vähättely tai jopa kieltäminen. Yksittäistä sairastunutta opettajaa voidaan syyttää luulosairaaksi, karmeinta on, että sisäilmasta sairastuneita painostetaan usein psyykkisiin tutkimuksiin, olet hullu. Toisaalta voidaan kieltää asiasta puhuminen salassapitorikkeeseen vedoten, voidaan jopa uhata irtisanomisella. Rehtori tai virasto suojelee koulun tai kunnan mainetta.

Hyvä, että Katariina Aaltonen tuli esille omalla nimellään. Kaikki opettajat eivät uskalla. Homeenkin suhteen kuten monen muunkin asian suhteen kouluissa vallitsee pelon ilmapiiri. Pelon ilmapiiri on tuotu vaivihkaa kouluihin kuten muillekin työpaikoille.

Lapset eivät tajua edes valittaa. Usein oireilua aletaan tutkia vasta pitkällisten poissaolojaksojen jälkeen.

Onneksi lapset pääsevät joskus koulusta pois. Opettajat pääsevät koulusta pois vasta eläkkeelle lähdettyään, elleivät he sitä ennen joudu työkyvyttömyyseläkkeelle sisäilmaongelmien takia. Onneksi opettajat sentään voivat parannella hengityselimistöjään kesälomillaan.

Syitä koulujen sisäongelmiin voi olla useita:

1. Rakennetaan väärin

2. Säästetään peruskorjauksissa

3. Korjataan hutiloiden

- tiedän kouluja, jotka ovat olleet terveitä ennen peruskorjausta, mutta home on tullut korjausten jälkeen

4. Säästetään energiaa

- koulujen ilmastointilaitteet ovat sammutettuina koko vuoden aikana 83 % ajasta

- käytännössä laitteet ovat päällä vain koulutuntien ajan ja vähän päälle

5. Ilmastolaitteita ei huolleta tai puhdisteta

- ilman epäpuhtaudet siirtyvät koulurakennuksessa paikasta toiseen

- vrt. teknisen luokan pölyt

6. Siivotaan huonosti

- annetaan pölyjen olla

- siivous on säästösyistä ulkoistettu, mikä on merkinnyt siivojien määrän romahtamista

- siivoojien vaihtuvuus on suurta liian laajojen siivousalueiden takia

Oikeastaan kaikkia syitä yhdistää säästäminen. 

Hyvä, että media on alkanut tarttua koulujen homeongelmiin kunnolla kuten Hesari tänään, sillä opettajia ei aina uskota.

Koulujen korjaaminen on niin kallista, että yksittäisten kuntien rahkeet eivät aina riitä. Koulujen sisäongelmat on koko Suomen ongelma. 

Tarvitaan kansallinen koulujen homehätäohjelma:

1. Korjaaminen edistää yritystoimintaa

2. Työllisyys lisääntyy

3. Korjaaminen on mitä parhainta talouselvytystä

7.8. Yle

Katainen: Elvytys on pisara meressä

 Elvytyksellä ei käännetä talouden suuntaa, pääministeri muistuttaa. Hän painottaa, että nyt on keskityttävä rakenteellisiin uudistuksiin.

 - Pientä helpotusta elvytyksellä on mahdollista tehdä. Esimerkiksi homekoulukorjauksia voidaan aikaistaa, Katainen antaa esimerkin.

Enkeliporsas:

Sanasta miestä pääministeri Katainen! 

10.3. HS

Suomalaisilla koululaisilla on havaittu verraten paljon sisäilmaoireita

Lokakuussa julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaiset 6–12-vuotiaat koululaiset oireilevat selvästi enemmän kuin espanjalais- ja hollantilaislapset. Suomesta tutkimukseen osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Sisäilmaongelmaisten suomalaiskoulujen oppilailla oli 50 prosenttia enemmän hengitysoireista johtuvia poissaoloja kuin niillä, joiden kouluissa ongelmia ei ollut.

"Meillä ei ole vielä tietoa, mistä erot tarkkaan ottaen johtuvat. Teemme aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta", kertoo THL:n tutkija Martin Täubel.

10.3. HS

Jopa tuhansia opettajia on home-evakossa

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan sisäilmaevakossa on jopa tuhansia opettajia.

OAJ teki asiasta toissa vuonna rehtoreille, työsuojeluvaltuutetuille ja päiväkotien johtajille kyselyn. Sen mukaan neljä prosenttia opettajista on joutunut kahden viime vuoden aikana vaihtamaan työtilaa sisäilmaoireiden vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 4 000:ta opettajaa.

"Joukko on iso, ja oikeusturva on ajoittain katastrofaalisessa tilassa. Moni on pitkilläkin sairauslomilla, mutta ammattitautidiagnoosia tai kuntoutus- ja eläkepäätöstä on hyvin vaikea saada, koska diagnostiikka laahaa jäljessä", sanoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

"Vähättelyynkin törmää."

10.3. HS

Opettajat kertovat: "Syön lääkkeitä, mutta pystyn opettamaan parakissa"