torstai 28. kesäkuuta 2012

Hyvää kesää!


Enkeliporsas on vapaalla, palaan asiaan elokuussa. 

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Mitä mieltä lapset ovat luokka-avustajastaan?

Anonyymin koulun, anonyymin luokan, anonyymien erityisoppilaiden mielipiteitä:

Lasten mielipiteitä luokka-avustajasta

- auttaa Minua , kun on vaikeaa

- on reilu ihminen

- kun ope on kipeä, niin luokassa on tuttu ihminen eikä mitään vierasta sijaista, koska oma avustaja on parempi tyyppi

- olen saanut enemmän apua , kun olen tarvinnut

- avustaja on ollut tukena ja turvana Minulle

- on ollut hyvä lähteä rauhoittumaan toiseen tilaan avustajan kanssa, kun on ollut ”huono päivä”

- osa saattaa jäädä jälkeen opinnoissa, voi jäädä helpommin luokalle, jos ei saa apua tarpeeksi

- asiat on mennyt nopeammin eteenpäin

- avustaja auttaa aina kouluhommissa

- on helpompaa , kun on luokassa kaksi aikuista

- kun ope on kiireinen , niin avustajalla on aina enemmän aikaa

Huonoja puolia , jos luokassa ei olisi avustajaa

- koulunkäynti olisi ollut paljon hankalampaa

- olisi ollut vähemmän apua tarjolla

- koulu olisi mennyt huonommin

- ei saa apua jos tarvii

- paljon olisi jäänyt tunteita sisään, jos ei olisi ollut omaa avustajaa, jolle kertoa vaikeitakin asioita

- minun avustajalla on aikaa kuunnella ja jutella

Säästöissä ajatellaan rahaa. Kun Vantaalla siirrytään inkluusioon, voi joku lapsi huuhtoutua pesuveden mukana. Turvaverkko ei ole niin tiivis kuin ennen.

Yksittäiselle erityisoppilaalle luokka-avustaja on äärimmäisen tärkeä. On tilanteita, jolloin oma opettaja ei ole paikalla, mutta koulunkäyntiavustaja on.

Tyypillinen tilanne on välitunti. Kun erityisoppilas joutuu vaikeuksiin, katse hamuaa pihalta tuttuja kasvoja. Opetan itse erityisluokalle teknistä käsityötä, aina mukana on myös luokan oma koulunkäyntiavustaja. Hän tuntee oppilaat kunnolla ja pystyy ennakoimaan hankalia tilanteita.

Työnjakomme on selvä, minä opetan ja neuvon, hän tukee oppilaita henkisesti.

Minulla on ollut joskus erityisoppilaita integroituna myös liikunnassa, oppiaineessa, jossa aina sattuu ja tapahtuu. Kun oppilas ei jostain syystä pärjääkään, koulunkäyntiavustaja on ollut kullanarvoinen. Hän ottaa oppilasta kädestä, ja sitten mennään kävelemään ja kiertämään lampea.

Kyse on aina myös oppilaiden turvallisuudesta.

Nyt kaupunki laittaa sata koulunkäyntiavustajaa pihalle samaan aikaan, kun erityisoppilaita aletaan jalkauttaa tavallisiin kouluihin. Moni erityisoppilas jää nyt ilman oman koulunkäöyntiavustajan tukea. Pelataan riskipeliä.

Hämmästyttävää on, että rikas ja rakas naapurikuntamme Espoo pelaa samaa riskipeliä. Sielläkin koulunkäyntiavustajia irtisanotaan urakalla.

Jokin mättää. Espoon esimerkki todistaa, että kyse ei ole rahapulasta vaan rahanjaosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Vantaan koulusäästöjen torppausta


Vantaan Sanomat 1.6.

Vanhemmat ja opettajat yrittävät torpata Vantaan koulusäästöt

Vanhemmat ja opettajat ovat ryhtyneet taisteluun Vantaan velkaohjelmassa esitettyjä koulusäästöjä vastaan. Jos suunnitellut säästöt toteutetaan, kouluista katoaa sata koulunkäyntiavustajaa. Samanaikaisesti toteutetaan perusopetuksen toimenpideohjelma, joka tarkoittaa sitä, että suuri osa erityisoppilaista sijoitetaan lähikouluihin.

– Yhtälö on mahdoton. Erityisoppilaiden siirtämisestä lähikouluihin on nyt luovuttava, vaatii Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Sami Markkanen.

Perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan perusopetuksen toimenpideohjelma ei lisää säästöjen haittavaikutuksia.
– Säästöjen haittavaikutukset olisivat vähintään yhtä suuret, vaikka toimenpideohjelmaa ei toteutettaisi.

Opettaja Kai-Ari Lundell pelkää, että koulunkäyntiavustajien määrän romahtaminen joka tapauksessa vaarantaa oppilaiden turvallisuuden.

Suivaantuneet opettajat muistuttavat, että Vantaan kouluissa toimitaan jo nyt hyvin kustannustehokkaasti. Opetus maksaa Vantaan peruskouluissa ja lukioissa noin 1000 euroa vähemmän per oppilas kuin esimerkiksi Helsingissä.

Säästöohjelma kurittaa myös eka- ja tokaluokkalaisia, joiden viikkotuntimäärää ollaan laskemassa. Se on opettaja Lundellin mielestä yksi säästölistan huolestuttavimmista kohdista.
– Jokainen viikkotunti on pienille oppilaille hyvin tärkeä. Väärässä kohdassa säästäminen tulee myöhemmin maksettavaksi. Esimerkiksi opettajien lomautukset ovat näkyneet kunnissa sosiaalimenojen kasvuna.

Kevätseminaarissa kaupunginvaltuustolle esitellyssä velkaohjelmassakin todetaan, että yksi koulusäästöjen riskeistä on Vantaalle aiheutuva ”imagotappio”.
– Jos koulujen maine romahtaa, Vantaalle ei saada niitä hyviä veronmaksajia, joita tänne kaivattaisiin. Säästöt heikentäisivät myös Vantaan mainetta työnantajana sekä opetusalan henkilöstön työhyvinvointia, kuvailee Markkanen.

Säästöistä huolestuneista vanhemmat keräävät parhaillaan nimiä Näpit irti koulusta -adressiin. Vanhemmista koostuva aktiiviryhmä on järjestämässä mielenilmauksen 14. kesäkuuta.
– Vanhemmat kyllä ymmärtävät, että velkaisen kaupungin talous pitää saada kuntoon. Vantaan velka ei kuitenkaan ole syömävelkaa, vaan seurausta liian innokkaasta investoimisesta, jyrähtää Mikkolan koulun johtokunnan puheenjohtaja Vaula Norrena.
– Marja-Vantaa, Kehärata ja miksi tässä taloudellisessa tilanteessa rakennetaan niin hulppea kaupungintalo? hän kysyy.

Säästölistalla ovat myös koulujen johtokunnat ja ammatillisen koulutuksen jaosto, joiden lakkauttamisella tavoitellaan 40 000 euron vuosittaista säästöä.
– Johtokuntien lakkauttaminen heikentää demokratiaa ja kodin ja koulun yhteistyötä, toteaa Norrena.

* * *

Laitoin toimittaja Tiina Örnin kirjoittaman jutun tänne kokonaan. Kannattaa kommentoida säästöohjelmaa Vantaan Sanomien keskustelupalstalla.

Huomatkaa: 

Opetus maksaa jo nyt Vantaan peruskouluissa ja lukioissa noin 1000 euroa vähemmän per oppilas kuin esimerkiksi Helsingissä. 

Kyllä nyt vantaalaista oppilasta lyödään kovalla kädellä.