perjantai 1. kesäkuuta 2012

Vantaan koulusäästöjen torppausta

Vantaan Sanomat 1.6.

Vanhemmat ja opettajat yrittävät torpata Vantaan koulusäästöt

Vanhemmat ja opettajat ovat ryhtyneet taisteluun Vantaan velkaohjelmassa esitettyjä koulusäästöjä vastaan. Jos suunnitellut säästöt toteutetaan, kouluista katoaa sata koulunkäyntiavustajaa. Samanaikaisesti toteutetaan perusopetuksen toimenpideohjelma, joka tarkoittaa sitä, että suuri osa erityisoppilaista sijoitetaan lähikouluihin.

– Yhtälö on mahdoton. Erityisoppilaiden siirtämisestä lähikouluihin on nyt luovuttava, vaatii Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Sami Markkanen.

Perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan perusopetuksen toimenpideohjelma ei lisää säästöjen haittavaikutuksia.
– Säästöjen haittavaikutukset olisivat vähintään yhtä suuret, vaikka toimenpideohjelmaa ei toteutettaisi.

Opettaja Kai-Ari Lundell pelkää, että koulunkäyntiavustajien määrän romahtaminen joka tapauksessa vaarantaa oppilaiden turvallisuuden.

Suivaantuneet opettajat muistuttavat, että Vantaan kouluissa toimitaan jo nyt hyvin kustannustehokkaasti. Opetus maksaa Vantaan peruskouluissa ja lukioissa noin 1000 euroa vähemmän per oppilas kuin esimerkiksi Helsingissä.

Säästöohjelma kurittaa myös eka- ja tokaluokkalaisia, joiden viikkotuntimäärää ollaan laskemassa. Se on opettaja Lundellin mielestä yksi säästölistan huolestuttavimmista kohdista.
– Jokainen viikkotunti on pienille oppilaille hyvin tärkeä. Väärässä kohdassa säästäminen tulee myöhemmin maksettavaksi. Esimerkiksi opettajien lomautukset ovat näkyneet kunnissa sosiaalimenojen kasvuna.

Kevätseminaarissa kaupunginvaltuustolle esitellyssä velkaohjelmassakin todetaan, että yksi koulusäästöjen riskeistä on Vantaalle aiheutuva ”imagotappio”.
– Jos koulujen maine romahtaa, Vantaalle ei saada niitä hyviä veronmaksajia, joita tänne kaivattaisiin. Säästöt heikentäisivät myös Vantaan mainetta työnantajana sekä opetusalan henkilöstön työhyvinvointia, kuvailee Markkanen.

Säästöistä huolestuneista vanhemmat keräävät parhaillaan nimiä Näpit irti koulusta -adressiin. Vanhemmista koostuva aktiiviryhmä on järjestämässä mielenilmauksen 14. kesäkuuta.
– Vanhemmat kyllä ymmärtävät, että velkaisen kaupungin talous pitää saada kuntoon. Vantaan velka ei kuitenkaan ole syömävelkaa, vaan seurausta liian innokkaasta investoimisesta, jyrähtää Mikkolan koulun johtokunnan puheenjohtaja Vaula Norrena.
– Marja-Vantaa, Kehärata ja miksi tässä taloudellisessa tilanteessa rakennetaan niin hulppea kaupungintalo? hän kysyy.

Säästölistalla ovat myös koulujen johtokunnat ja ammatillisen koulutuksen jaosto, joiden lakkauttamisella tavoitellaan 40 000 euron vuosittaista säästöä.
– Johtokuntien lakkauttaminen heikentää demokratiaa ja kodin ja koulun yhteistyötä, toteaa Norrena.

Laitoin toimittaja Tiina Örnin kirjoittaman jutun tänne kokonaan. Kannattaa kommentoida säästöohjelmaa Vantaan Sanomien keskustelupalstalla.

Huomatkaa: Opetus maksaa jo nyt Vantaan peruskouluissa ja lukioissa noin 1000 euroa vähemmän per oppilas kuin esimerkiksi Helsingissä. 

Kyllä nyt vantaalaista oppilasta lyödään kovalla kädellä.

13 kommenttia:

  1. Asettakaahan arvon lukijat rinnakkain Sami Markkasen ja Ilkka Kalon lausumat ja vetäkää johtopäätöksenne, kumpi on Vantaan sivistystoimelle tärkeämpää: raha vai lapset.

    Ainakin tuosta saa selvän kuvan, millaisen riskin sivistystoimi on valmis ottamaan. Ovatkohan siellä kaikki ihan hereillä?

    Osoittaisi miellyttävää avoimuutta, jos Kalo vaivautuisi kaivamaan esille laskelmansa, niin voitaisiin varmistua, kuinka tosissaan asioita on edes laskettu. Perusopetuksen toimenpideohjelman budjetti oli äärimmäisen huonosti suhteutettu todellisuuteen (illuusiota kesti kokonaiset puoli vuotta ennen ohjelman toteutusta), joten mitenkähän on tämän proggiksen talousarvio ja vaikutusarvio?

    On jotenkin huvittavaa seurata, millaisilla väistöliikkeillä ja lausumilla sivistystoimi luovii julkisuudessa kohti katastrofia. No, ei kehitys näytä heitä huolettavan, koska ei siitä koidu heille itselleen mitään seurauksia. Siitä pitää kunnan johto ja poliittinen taustajoukko huolen.

    Onhan tämä aivan vastuutonta toimintaa. Herätkää jo! Vantaa tärvelee imagonsa ja lapsensa.

    VastaaPoista
  2. Surkeaa. Myös Suomen Vanhempainliitto on liikkeellä http://www.vanhempainliitto.fi/ajankohtaista/231/

    Kari-Ari usutti toimittajat minun kimppuuni, ja ensi viikon keskiviikkona myös A-talk tukee vastuullisesti ajattelevia.

    VastaaPoista
  3. Anteeksi Martti, mutta kun on niin vaikeaa löytää sanavalmiita maikkoja tv-ohjelmiin.

    Vaikka opettajan ammatti on puolijulkinen, on se samalla jollakin tavalla puoli-intimi. Kun puhutaan koulusta yleisellä tasolla, joku voi luulla jotain aivan toista.

    VastaaPoista
  4. Kristiina Markkanen kirjoittaa Metro-lehdessä:

    Koulujen säästöt järkyttävät Vantaalla

    http://static.metrolive.fi/nakoislehdet/metro/MET20120601/

    VastaaPoista
  5. Minä perään enemminkin poliitikkojen kuin sivistystoimen ja kaupunginjohtajan vastuuta. Mäkisen ja Lindtmanin pitäisi vastata siihen, miksi kh ja valtuusto ovat määränneet toimialajohtajat tekemään leikkaavat budjetit. Toimalalla varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja ja toisen asteen johtaja tekevät mitä heidän on käsketty tehdä. Tuo kritiikki erityisesti perusopetusjohtajaa kohtaan on kohtuutonta.

    VastaaPoista
  6. Piti olla: "poliitikkojen ja kaupunginjohtajan kuin sivistystoimen...."

    VastaaPoista
  7. Niin...suomalainen sivistysihanne alkaa olla historiaa?

    Koulu halutaan hoitaa halvalla, kun kaikki muukin halutaan halvalla. Emmekö me itsekin syyllisty tähän? Kaikki halvalla mulle tänne ja heti - no taxes, please.

    Aikamme kukkii ulkomaisia halpakauppoja ja halpalentoyhtiöitä. Entinen Suomi menee sananmukaisesti alas "halvalla."

    Tsemppiä vain vantaalaisille vanhemmille, opettajille ja rehtoreille jotka sanovat nyt: ei käy. Kaikkien em. on ilmaistava tämä suoraan sekä medialle että päättäjille.

    On lopetettava Pisa-valehtelu ( siis sen kaltevan tornin taakse meneminen, kun säästöpäätöksiä perustellaan tyyliin, ettei meillä nyt mitään hätää ole, kun tulokset on näin hyviä) ja ulospäin-hymyileminen ja vakuuttelu, "ettei opetuksen taso näistä säästöistä laske."

    Nyt jokainen vanhempi, opettaja ja rehtori tähän liikkeeseen mukaan jyrkkään ei-liikkeeseen. Inkluusio on laitettava myös jäihin tässä tilanteessa. Sillä pelaaminen tässä tilanteessa olisi jo suurta kyynisyyttä.

    Vantaa on nyt isolla asialla.

    Hyvää opetusta ja kasvatusta e i saa halvalla. Eikä pidäkään saada. Koulutus maksaa maltaita. Sille ei voi mitään. Ei, jos halutaan kuulua kehittyviin ja humanistisiin länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa lapsen kehitysmahdollisuuksia pidetään etusijalla.

    Jorma

    VastaaPoista
  8. Ano...

    Yleisesti ottaen olet oikeassa, mutta kuten Sami Markkanen toteaa yllä, että inkluusiosta on luovuttava.

    Lähikouluperiaatteen toteuttaminen on Sivistystoimen vastuulla. Melkoista riskipeliä.

    Pitää muistaa myös, että tasainen juustoleikkuri läpi linjan on järjetön. Kun peruskoulusta säästetään, sosiaalitoimen lasku kasvaa. Hölmöläisten hommaa.

    VastaaPoista
  9. Jorma...

    Opettajat yleisesti odottavat PISA-tulosten laskua. Hyvää ei todellakaan saa halvalla.

    Harva tajuaa, että Suomessa on rahaa ja omaisuutta enemmän kuin koskaan.

    Itse olen jo pitkään ajatellut näin:

    - Kunnallisvero on tasaveroa, jota ei voida juurikaan paikallisten paineiden takia nostaa.

    - Valtio on siirtänyt vastuitaan kunnille.

    - Progressiivisen valtion tuloverotuksen taso on laskenut. Jopa ammattijärjestöt ovat menneet halpaan suostumalla siihen, että valtio osallistuu palkanmaksutalkoisiin antamalla tuloveroalennuksia.

    - Kunnat ottavat joka kerta palkankorotukset korkojen kera takaisin. Opettajilta viedään oppitunteja, mikä tarkoittaa, että lapset saavat vähemmän opetusta kuin ennen.

    - On harkittava vakavasti, että valtio rahoittaisi peruskoulun kokonaan. Kunnallisveroa vedettäisiin alas reippaasti ja valtion progressiivista tuloveroa nostettaisiin ylös samalla mitalla.

    - Valtion ohjantaa ja valvontaa olisi lisättävä. Rikkurikunnilta vedettäisiin valtionavut pois.

    - Paikallistason toiminta olisi säilytettävä suurinpiirtein nykyisellään.

    - Yksittäisen koulun valtaa olisi lisättävä. Olisi luovuttava nykyisen kaltaisesta budjetista, joka vaihtuu kalenterivuosittain. Jos koulu säästää, raha jäisi kouluun. Koulu palkkaisi itse tukihenkilöstönsä, siivoojaat, keittiöhenkilökunnan, talonmiehet ja vahtimestarit, rehtori olisi heidän esimiehensä.

    - Vaikka rahoitus tulisi valtiolta, samalla nostettaisiin yksittäisten koulujen autonomiaa, mikä vähentäisi kallista ja järjetöntä byrokratiaa.

    - Koulutuksellinen tasa-arvo taattaisiin koko valtakuntaan.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi: Minä olen arvostellut sivistystoimea ja perusopetuksen johtoa siksi, että sieltä kerrotaan pokerinaamalla kaiken olevan hienosti, ja kaikki asianosaiset tietävät, että se ei pidä paikkaansa. Lisäksi kaikissa niissä kontakteissa, joissa olen ollut ko. tahoon, on yleisin pronomini ollut ”minä”. Tämä ”minä” on hyvin pontevasti ”tehnyt”, ”päättänyt”, ”suunnitellut”. Totta kai takana on sivin apulaiskaupunginjohtaja ja sen takana sosdemit ja kokoomus, jotka ovat torjuneet alusta saakka kaikki prosessin korjausehdotukset. Katsotaan muuttuuko mieli vielä. Mutta emme me vanhemmat siedä sitäkään, että meille puhutaan kuin idiooteille asioista, jotka eivät pidä paikkaansa. Kyllä luulisi, että perusopetuksen johto yrittäisi olla opetuksen puolesta, mutta tästä ei ole näkynyt merkkejä koko vuotena. Poliitikkoja tässä pitää ennen kaikkea painostaa. Uskoni sosdemien ja kokoomuksen johtoon ei ole hääppöinen, mutta jospa siellä olisi edes jotain häpyä, kun sloganitkin ovat pienen ihmisen ja syrjäytymisen ehkäisyn puolesta. Luulen, että sosdemit on kovin kanto kaskessa - tähän asti ei ole herunut pienintäkään ymmärrystä, tuskin edes sisälukutaitoa.

    VastaaPoista
  11. Niin, en tiedä voiko tästä pelkästään kokoomusta ja demareita syyttää - Helsingissä, jossa vihreät on selkeästi toiseksi suurin puolue ja iso valtatekijä opetuslautakunnssa, kouluun kohdistuvat säästöpaineet menevät samalla tavalla läpi.

    En keksi muuta keinoa ikuisen juustoleikkurin tilalle kuin sen, että kuntien on löydettävä sektoreita, jotka jätetään kokonaan kunnallisen rahoituksen ulkopuolelle.

    Koulutus, terveys, sosiaali, se tuskin on, mutta onko olemassa muita yhtä elintärkeitä toimintoja? Jos ei ole, joku on pudotettava pois, vaikka kipeää tekisi.

    Kaikki eivät voi saada kaikkea enää - Suomi on valitettavasti muuttunut, emme elää enää 80-luvulla, jolloin maassa oli teollisuutta ja kunnollista bruttokansantuotteen kasvua.

    Angry Birdsien mielikuva-höttösuomi tuottaa juuri tätä: ei ole eikä tule rahaa jota jakaa.

    Kohdistetaanko totaalisäästöt kulttuuriin, urheiluun (joka on ihan sama asia kuin edellinen), rajoitetaanko maahanmuuttoa?

    Kuka noita pudotuksia haluaisi, mutta yhteiskuntamme ei ole enää se työnantajien ja hallituksien rakentama konsensus-Suomi, jolloin oli varaa joka asiaan.

    Nyt on tullut peräseinä vastaan. Verotuloja ei tule kun ei tehdä oikeita töitä. Eli koska säästöt on tehtävä, on ne kohdennettava muihin kuin lapsiin.

    Jonkun sektorin on pudottava pois - tai sitten ruimasti lisää verotusta.

    OUTSIDER

    VastaaPoista
  12. Outsiderin pointti on hyvä, mutta minä olen lukenut uutisia, joissa kerrotaan, missä kunnat loppujen lopuksi eniten säästävät: leikkaukset osuvat koulutoimeen, terveydenhoitoon ja tieverkoston ylläpitoon. Ei tarvitse kovinkaan kauas kodistaan liikkua Vantaallakaan, kun ymmärtää, että näistähän se lähtee...

    Mitkäköhän ne elämän perusasiat mahtavat olla nyky-Suomessa, joka on (toistaiseksi) rikkaampi kuin koskaan? Puheiden mukaan me arvostamme koulutusta, terveyttä ja turvallisuutta... Joopa joo... Raha puhuu, ja ihmiselämän tarkoitus on olla kannattava työntekijä ja innokas kuluttaja... Ja raha, se on ihmisyyden mitta. Surkea on tällainen ihmiselämä, tuskin elämisen arvoinen. Poliitikotkin ymmärtävät lasten hätää vain jos se lasketaan heille euroina ja markkinoidaan tarpeeksi houkuttelevana pakettina.

    VastaaPoista
  13. Ano: ajattelen että itse asiassa "poliitikkoja" olemme MYÖS me, k a i k k i.

    Emme voi ulkoistaa vääriä valintoja vain politiikkojen syyksi. Me ensinnäkin valitsemme poliitikot. Sen lisäksi jokaisella kansalaisella on monia vaikuttamisen mahdollisuuksia:
    -kulutustottumuksemme
    -mahdollisuus olla suorassa henkilökohtaisessa yhteydessä päättäjiin ( on kokemusta, suosittelen)
    -mahdollisuus konkreettiseen vaikuttamiseen kollektiivisesti ( kuten nyt Vantaalla)
    -halu maksaa veroja
    -ja oma kansalaistottelemattomuus tietenkin

    Koululaitoksessa tarvittaisiinkin nyt tuota jälkimmäistä. Opettajien tulisi kieltäytyä kollektiivisesti menemästä ratkaisuihin joiden tietää heikentävän oppilaan asemaa. Tässä tukena voisi olla OAJ. Olen sitä yrittänyt tarjota pitkään.

    Lääkäreillä on Hippokrateen vala. Opettajien pitäisi toimia samoin, oman opettajan etiikkansa pohjalta eikä vain suostua kaikkeen ja kirjoitella yleisönosastoihin.

    Ehkä tästä nyt oikeasti lähtee jotain...?

    OUTSIDER

    VastaaPoista