Mitä mieltä lapset ovat luokka-avustajastaan?

Anonyymin koulun, anonyymin luokan, anonyymien erityisoppilaiden mielipiteitä:

Lasten mielipiteitä luokka-avustajasta

- auttaa Minua , kun on vaikeaa

- on reilu ihminen

- kun ope on kipeä, niin luokassa on tuttu ihminen eikä mitään vierasta sijaista, koska oma avustaja on parempi tyyppi

- olen saanut enemmän apua , kun olen tarvinnut

- avustaja on ollut tukena ja turvana Minulle

- on ollut hyvä lähteä rauhoittumaan toiseen tilaan avustajan kanssa, kun on ollut ”huono päivä”

- osa saattaa jäädä jälkeen opinnoissa, voi jäädä helpommin luokalle, jos ei saa apua tarpeeksi

- asiat on mennyt nopeammin eteenpäin

- avustaja auttaa aina kouluhommissa

- on helpompaa , kun on luokassa kaksi aikuista

- kun ope on kiireinen , niin avustajalla on aina enemmän aikaa

Huonoja puolia , jos luokassa ei olisi avustajaa

- koulunkäynti olisi ollut paljon hankalampaa

- olisi ollut vähemmän apua tarjolla

- koulu olisi mennyt huonommin

- ei saa apua jos tarvii

- paljon olisi jäänyt tunteita sisään, jos ei olisi ollut omaa avustajaa, jolle kertoa vaikeitakin asioita

- minun avustajalla on aikaa kuunnella ja jutella

Säästöissä ajatellaan rahaa. Kun Vantaalla siirrytään inkluusioon, voi joku lapsi huuhtoutua pesuveden mukana. Turvaverkko ei ole niin tiivis kuin ennen.

Yksittäiselle erityisoppilaalle luokka-avustaja on äärimmäisen tärkeä. On tilanteita, jolloin oma opettaja ei ole paikalla, mutta koulunkäyntiavustaja on.

Tyypillinen tilanne on välitunti. Kun erityisoppilas joutuu vaikeuksiin, katse hamuaa pihalta tuttuja kasvoja. Opetan itse erityisluokalle teknistä käsityötä, aina mukana on myös luokan oma koulunkäyntiavustaja. Hän tuntee oppilaat kunnolla ja pystyy ennakoimaan hankalia tilanteita.

Työnjakomme on selvä, minä opetan ja neuvon, hän tukee oppilaita henkisesti.

Minulla on ollut joskus erityisoppilaita integroituna myös liikunnassa, oppiaineessa, jossa aina sattuu ja tapahtuu. Kun oppilas ei jostain syystä pärjääkään, koulunkäyntiavustaja on ollut kullanarvoinen. Hän ottaa oppilasta kädestä, ja sitten mennään kävelemään ja kiertämään lampea.

Kyse on aina myös oppilaiden turvallisuudesta.

Nyt kaupunki laittaa sata koulunkäyntiavustajaa pihalle samaan aikaan, kun erityisoppilaita aletaan jalkauttaa tavallisiin kouluihin. Moni erityisoppilas jää nyt ilman oman koulunkäöyntiavustajan tukea. Pelataan riskipeliä.

Hämmästyttävää on, että rikas ja rakas naapurikuntamme Espoo pelaa samaa riskipeliä. Sielläkin koulunkäyntiavustajia irtisanotaan urakalla.

Jokin mättää. Espoon esimerkki todistaa, että kyse ei ole rahapulasta vaan rahanjaosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.