23.10. Kauppalehti
Opetusministeriöstä tuli
kylmää kyytiä, kun ministeriö julkaisi raportit suomalaisen koulutuksen
tilasta. Koulutustason nousu Suomessa on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa kaikissa ikäluokissa ja perhetausta määrittää taas
oppimista.
Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.
Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.
Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.
Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.
Opetusministeriön raportit suomalaisen koulutuksen tilasta ovat jääneet liian pienelle huomiolle.
Raporteissa todetaan, että Suomi on koulutustason suhteen jämähtänyt OECD-maiden keskitasolle, korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kaikissa ikäluokissa. Tulos ei ole mairitteleva millään tavalla, kun tiedetään, että OECD-maihin kuuluu maita kuten Chile, Meksiko, Portugali ja Turkki.
Suomi säästää koulutuksesta, kun muut maat panostavat koulutukseen. Moni maa on porhaltanut Suomen ohi, vaikka onneksi suomalainen peruskoulu ei toistaiseksi ole pettänyt, vrt. Pisa-tulokset. Seuraavia tuloksia odotellaan sydän syrjällään.
Jyrki Kataisen hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi tuntuu nyt naurettavalta. Jatkuva resurssien alas hilaaminen näkyy.
Hälyttävintä on, että perhetausta määrittää taas oppimista. Oleellista on, millaiseen kotiin lapsi syntyy. Koulutusjärjestelmä ei enää pysty tasaamaan eroja. Köyhyydestä on tullut periytyvää.
Enää ei voida puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta.
1990-luvun teknologista menestystarinaa ei luotu tyhjästä kyseisellä kymmenluvulla, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla. (Kauppalehti)
Itse olen käyttänyt sanontaa, ei Nokiakaan syntynyt pelkällä pyhällä hengellä.
Koulutus luo taloudellista kasvua.
Tekstit
Kiinnostava ja varmasti osittain oikea tieto. Toisaalta koulutuksen trendit ja syklit ovat pitkiä. Ihminen valmistuu korkeakoulusta 23-28-vuotiaana. Koulutustason nousu on minusta osin harhaa, sillä 1990-luvulla opistotutkinnot muutettiin AMK_tutkinnoiksi, ja se ehkä nosti tilastoja, nyt AMK:hon tehdään leikkauksia, ei ehkä hirveän järkevää tempoilla. MInusta tohtorikoulutusta nostettiin turhan ylös, nyt on huomattu, että tohtoritason työpaikat eivät ole juurikaan noussut, maisterilla tai AMK-tutkinnolla pärjää useassa työssä.
VastaaPoistaKarmaisevaahan tuota on lukea. Veikkaan, että tarpeeksi syrjäisiin paikkoihin mentäessä "koulutuksellinen tasa-arvo" on ollut pelkkä vitsi jo pitkään. Taitavat ihmiset ajautua kaupunkeihin yhä enemmän tulevaisuudessa, koulutuksen perässä meinaan.
VastaaPoistaKannattaako korkeakoulutusta lisätä, kun akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan? Tiedekin säästetään hengiltä, joten sillä puolellakaan ei ole tarvetta työvoimalle.
VastaaPoistaSitä paitsi nykyään yliopistoissa joudutaan käyttämään paljon resursseja siihen, että opetetaan asioita, jotka aiemmin on opittu alemmilla kouluasteilla. Opiskelijat eivät pärjää, jos ei pidetä kädestä kiinni. Puuttuu riittävät työtaidot ja valmiudet abstraktiin ajatteluun.
Koulutus luo kyllä taloudellista kasvua ( ja siten yhteiskunnallista tasa-arvoa) , mutta tuskin kovin ennustettavasti. Nyt tietotekniikkaan panostetaan tulevaisuusnäkökulmasta, varsinkin koodauksesta puhuminen on kova sana ja todiste ajan hermolla olemisesta. Luulenpa, pelkäänpä, että metsään mennään. Yleensä juuri se mistä puhumme tulevaisuuden visiona on juuri se visio, mikä ei toteudukaan.
VastaaPoistaBriteissähän on käsittääkseni perinteisesti voinut opiskella sen kaksi, kolme vuotta yliopistossa (voisi riittää meillekin) vaikkapa keskiajan runoutta (tms. sälää) ja sijoittua kuitenkin sen jälkeen luontevasti vaikkapa pörssimeklariksi.
Minun epämuodikas arvaukseni on, että nimenomaan koulutuksen vahva klassinen yleissivistävyys, ainakin peruskoulussa ja lukiossa, voisi olla se mikä saattaisi olla paras arpalippu ja paras satsaus.
Jorma
Jorma: "Minun epämuodikas arvaukseni on, että nimenomaan koulutuksen vahva klassinen yleissivistävyys, ainakin peruskoulussa ja lukiossa, voisi olla se mikä saattaisi olla paras arpalippu ja paras satsaus."
PoistaVäittäisin minäkin noin.