keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Opettaja nettikiusaamisen kohteena

13.1. Ilta-Sanomat


Peruskouluikäisten kiusaaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja poliisi saa tapauksia selvitettäväkseen yhä enemmän. Esimerkiksi opettajia kiusataan aiempaa enemmän netissä, kertoo Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

OAJ:n kolmen vuoden takaisen jäsenkyselytutkimuksen mukaan yli joka kymmenes kaikista vastanneista opettajista kertoi joutuneensa nettikiusaamisen kohteeksi. OAJ:lla ei ole opettajien kokemasta nettikiusaamisesta uudempia lukuja.

– Kun oppilailla on uusia välineitä (esimerkiksi älypuhelimia), niin tavat toimia niin hyvässä kuin pahassa muuttuvat. Kiusaamistavat ovat monipuolistuneet, Lahtinen kertoo.

Esimerkiksi Keskisuomalainen kirjoitti viikonloppuna tapauksesta, jossa oppilas otti kuvan naisopettajasta, kun tämä kumartui eteenpäin.

– Yhdellä napinpainalluksella kuva lähetettiin luokan WhatsApp-ryhmään ja siihen laitettiin teksti ”huoran perse”, komisario Jari Lindholm kertoi lehdelle.


Opettajan ammatti on puolijulkinen ammatti. Mutta silti tuntuu hätkähdyttävältä, että yli joka kymmenes opettaja on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi. 

Itse olen joutunut kevyen nettikiusaamisen kohteeksi todistettavasti kerran. Nuorten naisten Demi-lehden keskustelupalstalla kymmenisen vuotta sitten aiheena oli meidän luokka. Löysin viestin googlaamalla, koska on painotettu, että silloin tällöin kannattaa googlata omalla nimellä.

Kai-Ari Lundell on tikkutärkeä paska.

Kymmenen vuotta sitten kamerakännyköitä ei vielä tainnut olla, joten viestissä ei ollut kuvaa. En nyt niin hirveästi mieltäni pahoittanut, koska jollakin kierolla tavalla voi tulkita, että sanapari tikkutärkeä paska ei nyt niin kovin paha sanapari ole.

Mutta seksuaalisväritteiset viestit tai kuvat naisopettajista ovat pahoja, jos opettaja on tunnistettavissa. Huoran perse ei tunnu ollenkaan hyvältä.

Netissä pätevät samat lait kuin muuallakin. Kunnianloukkaus on rikos netissäkin, Lahtinen huomauttaa. (IS)

On selvää, että pahimmissa kunnialoukkauksissa nostetaan varmasti syyte.

Ikävintä on, vaikka kuinka kotona tai koulussa lapsia valistetaan, että nettikiusaamista ei saa tehdä, sitä varmasti tehdään. Kun lapsi on murrosiässä, tapahtuu melkoinen aivomyllerrys, aivot ikään kuin järjestäytyvät uudelleen aikuisuutta varten.

Murrosikäiset lapset ovat tehneet typeryyksiä aina, eivätkä ne aivomyllerryksen takia tule koskaan loppumaan. Toivottavasti niitä typeryyksiä tehdään mahdollisimman vähän.

2 kommenttia:

  1. Tässä työssä on jossain määrin hyvä ollakin joskus "tikkutärkeä" - siitä jälkimmäisestä sanasta en menisi valalle. On kohtuullista odottaa kuitenkin sekä oppilailta että vanhemmilta asiallista keskustelua silloinkin, kun on syytä saada arvostelua. Ei kai kukaan ope pysty yli kolmenkymmenen vuoden uraa tekemään ilman jonkinlaisia virheitä - en minä ainakaan. En puhu kenellekään rumasti, joten ehkä minulla on lupa odottaa vastavuoroisuutta.

    VastaaPoista
  2. Huorittelu on yhtä paha jos ei vielä pahempi, kun sen kohteeksi joutuu vasta naiseutensa orastavassa vaiheessa oleva yläkoulua aloitteleva tyttö. Yksikin kerta kuulla huora-sana itseensä kohdistettuna voi olla liikaa. Kuka tekee lopun huorittelulle, olisiko aika todelliselle sukupuolisensitiiviselle kasvatustavalle, jossa tehdään jo aivan pienestä pitäen selväksi, että huorittelu on syvä, aito ja vakava loukkaus kenelle tahansa, olkoon kohde oppilas tai opettaja.

    VastaaPoista