2.1. Ilkka
Vuoden ajan voimassa ollut
koulurauhalaki on tuonut pelisäännöt oppilaan ja opettajan välille. Vanhemmat
lakipäätökset ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että aina opettaja ei saa
kuria luokkaan.
Ongelmia ovat tuoneet
Suomen Luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Matti Sippolan mukaan
erityisoppilaat, jotka ovat tulleet normaaleihin luokkiin.
– Erityisluokkia ja
erityisopetusta on ajettu alas. Tavallisiin luokkiin on saapunut
koulukunnottomia oppilaita. Opettajan aika tunnilla menee työrauhan säilyttämiseen.
Tilanteesta kärsivät kaikki oppilaat.
Seinäjokelaisen Sippolan
mukaan ajatus oli kaunis, että erityisoppilaat saavat käydä koulua normaaleissa
luokissa.
– Tämä olisi kuitenkin vaatinut paljon lisää työvoimaa ja riittävän pienet ryhmäkoot.
– Tämä olisi kuitenkin vaatinut paljon lisää työvoimaa ja riittävän pienet ryhmäkoot.
Edes inkluusion ajatus ei ollut kaunis, koska tiedettiin tasan tarkkaan, että inkluusioon ei tulla sijoittamaan lisäeuron hyrrääkään. Inkluusio on säästötoimenpide.
Pelattiin rumaa peliä.
Karmeinta on, että suurimmat säästöt ovat vasta edessä. Jotkut kunnat ovat saaneet valtiolta avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Kohta avustusta ei saada. Normiluokista tulee entistä isompia.
Koulukunnottomien oppilaiden paikka ei ole normiluokissa.
Kaikkien lasten oppiminen kärsii, kun opettajan aika menee opettamisen sijasta kurinpitoon. Eniten kärsivät oppimisvaikeuksista kärsivät lapset, joilla muutenkin voi olla suuria keskittymisvaikeuksia.
Opettajat ovat olleet aivan liian hiljaa. Hyvä, että Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Matti Sippola puhuu suoraan ja rehellisesti.
Olen kirjoittanut alusta lähtien paljon inkluusiosta. Jos kiinnostaa, paina alla olevista tunnisteista sanaa inkluusio.
Olen kirjoittanut alusta lähtien paljon inkluusiosta. Jos kiinnostaa, paina alla olevista tunnisteista sanaa inkluusio.
Tekstit
Pääosin asiaa, mutta lause ”koulukunnottomien paikka ei ole normiluokissa” vaatii lisätarkennusta.
VastaaPoistaJos lapsi ei ole koulukuntoinen, hänellä on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa ja terapiaa. Lapsen kuntoutuksen ensisijainen paikka ei ole koulu. Koulu ei ole hoitava tai terapoiva taho. Opettajat eivät ole lääkäreitä, sairaanhoitajia tai terapeutteja edes erityisluokilla. Tässä ei ole kysymys edes luokkakoosta.
Koulu voi antaa lapselle arkirutiinia ja sosiaalisia kontakteja ja toimia siten ”terapoivana”, mutta ensisijaisena kuntoutus/hoitopaikkana vakavasti oireilevalle tai sairaalle lapselle koulu on heitteillejättö.
Hyvä lisätarkennus.
PoistaOlen kirjoittanut inkluusiosta niin paljon, että joskus tuntuu, että kirjoittelu menee toistoksi.
Hyviä pointteja sekä blogistilta että anolta. Se että erityisluokka(kaan) ei ole mikään hoitava luokka on ihan perushuomio, joka helposti unohtuu.
VastaaPoistaOpettaja opettaa ja kasvattaa, mutta opettaja ei hoida, terapoi, tee diagnooseja eikä saisi antaa edes ymmärtää että hänestä on sellaiseen.
Opettaja ajattelee lapsen parasta mutta ei leiki parantajaa varsinkaan inkluusion nimissä.
On myös tärkeää muistaa, että vastuu viime kädessä lapsesta on aina kuitenkin perheellä - kenellä muulla se voisi ollakaan.
Samalla on tietenkin taattava perheille mahdollisuus saada tukea ja apua ja tarvittavaa hoitoa yhteiskunnalta jos lapsella on ongelmia. Perheitä ei saa jättää yksin vastuunsa kanssa.
On siis alettava oikeasti priorisoida tässä maassa asioita.
Opetustoimessa on aika paljon löysiä rahaa tasaisesti imeviä niin sanottuja "kehitys"projekteja. Itse palkkaisin koulussa juoksevien konsulttien sijasta tukea tarvitseville lapsille todellisia ammattilaisia ja auttajia: opettajia, terapeutteja, kuntouttajia, avustajia.
Me opettajat valitamme jatkuvasti koulutuksen määrärahojen niukennuksista, mutta samaan aikaan istumme tyhjänpäiväisissä tilaisuuksissa, joissa opetusalan sivulliset esittävät kirjoituspöydällään syntyneitä ideoitaan ja näkökulmiaan tikapuina Pisa-taivaaseen. Käytetään koulutuksen vähät rahat oppilaisiin sen sijasta. Pisa-sijoitus on aivan yhdentekevä verrattuna esim. masentuneen oppilaan saamaan tukeen. Oppilaat tässä tarvitsevat apua ja lisää ihmisiä ympärilleen, eivät opet. Konsultointi jäihin kunnes olennainen on kunnossa.
t. nimimerkki vihreä varavaltuutettu
Asiaa!
VastaaPoistaVihreä varavaltuutettu toi esiin tärkeät ne-muut-aikuiset-koulussa. Omassa kunnassani on hankerahoilla (kas kas!) palkattu sosiaaliohjaaja, joka näkyi kyllä koulupäivisin arjessa vielä vuosi sitten, mutta nykyään ei juurikaan. Liekö istuu palavereissa ja suunnittelukokouksissa, mutta siihen hetkeen, kun hän olisi enemmän kuin tarpeen, niin löydy tahi saa kiinni. Eli sosiaalipuolen koulun aikuistenkin olemassaolo ryssitään siinä, että he eivät olekaan käytettävissä (kuin audienssia pyytämälläkö?).