Satatalo 2.

 

Kun opettaja Virtanen toi ensimmäisen kerran luokkaan ison pahvisen Satatalon, jäykistyin ja silmäni laajenivat. Satatalo oli niin hieno ja jotain niin suurta.

Opettaja Virtanen asetti Satatalon karttatelineeseen. Itse talo oli keltainen, katto punainen. Kymppirivit olivat taskuja, ykköset olivat sinisiä irtomylpyröitä, joita sujauteltiin taskuihin tarpeen mukaan. Kymmenjärjestelmä aukeni minulle laakista. 
(Properuskoulu 2.9.2013)


Helsingistä minulle lähetettiin pari kuvaa Satatalosta:


Hei, ehkä aihe on jo osaltasi vanhentunut, mutta ilmoittaudunpa kuitenkin - luokanopettaja-äitini, nyt jo pitkälti yli 80-vuotias, säilytti huolella Satataloa ja ylisti sitä minulle useassa käänteessä. Nyt talo on minun hallussani ja yritän selvittää olisiko sille kiinnostunutta ostajaa. Kuulemma Espoon koulumuseo ei tunne koko asiaa. Muihin museoihin en ole vielä ollut yhteydessä. 

Netistä olen ymmärtänyt, että Satataloja oli kaiken näköisiä. Ehkäpä tämä on vääränlainen, eikä palvele omaa muistoasi. Mutta voin lähettää siitä kuvia, mikäli sinua kiinnostaa. 

terv. Opettajan tytär


Opettaja Virtasen Satalo oli muuten samanlainen, mutta keltainen, iso ja pahvinen. Kuvan Satatalo taitaa olla 1970-luvulta ja muovinen. Näitä olen nähnyt kouluni varastossa vielä ainakin 1990-luvun alussa.

Kuvien Satatalon idea on kumminkin sama, kymmenjärjestelmän havainnollistaminen. Taululla voidaan näyttää myös yhteen- ja vähennyslaskua. Kymmenylitysten havainnollistaminen käy näppärästi.

Kiitän Opettajan tytärtä kuvista, mutta en osta Satataloa, koska olen jo eläkkeellä. Teen enää vain lyhytaikaisia sijaisuuksia. Satatalo kannattaa säilyttää visusti tallessa, ehkä sille vielä ostajakin löytyy. Minulta löytyy myyjän yhteystiedot kyllä.

Osattiinpa sitä ennenkin opettaa matematiikkaa. 

Nyt huolestuttaa kovasti eri puolilta tihkuvat tiedot, että matematiikan perustaidot olisivat rapautumassa.