Uuteen oppimisympäristöön tutustumassa

Kolmen opetusryhmän yhteisopetustila

Olin viime viikolla pari päivää sijaistamassa Vantaan Hämeenkylän koulussa, joka toimii väistötiloissa Sanomalassa Vantaankoskella. Toisena päivänä sijaistin äidinkielen opettajaa, toisena teknisen käsityön opettajaa.

Tänään olin mukana koulun esittelykierroksella, jota veti koulun rehtori Pasi Majasaari. Mukana olivat Opetushallituksesta pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Laine. Vantaan kaupungin sivistystoimesta paikalla olivat sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus ja läntisen alueen aluepäällikkö Kirsi Kolu.

Vuoden kouluksi valitun Hämeenkylän koulun päärakennus purettiin viime vuonna sisäilmaongelmien takia. Viime lukuvuonna koulu sijaitsi useassa opetuspisteessä, mikä luonnollisesti heikensi koulun vahvaa yhteisöllisyyttä. Täksi lukuvuodeksi koulu sai asialliset opetustilat Sanoma Oy:ltä vapautuneista tiloista, joissa opiskellaan, kunnes uusi koulu otetaan käyttöön elokuussa 2020.

Sanomalan tilat suunniteltiin uuden oppimisympäristökäsityksen mukaisesti niin hyvin kuin se oli vanhaan toimistorakennukseen mahdollista rakentaa. Aineluokat saatiin ajoissa rakennettua, mutta teknisen opetuksen tila on vielä pahasti keskeneräinen. Liikuntatiloja ei koululla vielä ole, ne valmistunevat vielä syyslukukauden aikana. Nyt sisäliikuntaa harrastetaan Vantaan Jalkapalloseuran lähellä olevassa jalkapallohallissa.

Yllä oleva kuva on äidinkielen luokasta, jossa opiskeli kerrallaan kolme opetusryhmää yhdessä, noin 70 oppilasta. (AI ja MA = kolme ryhmää, HI, BG ja kielet = kaksi ryhmää, FY, KE, KU, TE ja KT = yksi ryhmä) Luokassa oli myös erillinen tila, jossa erityisopettaja pystyi rauhassa opettamaan oppilaitaan. Luokan reunoilla oli tiloja oppilaille, jotka halusivat tehdä töitä yksin, pareittain tai ryhmissä. Pitkin koulua löytyy myös erillisiä ryhmätiloja.

Paikalla oli kolme äidinkielen opettajaa ja yksi erityisopettaja. Opetustuokion ja ohjeiden antamisen jälkeen oppilaat ryhtyivät töihin. Kaikilla oli äidinkielen kirjat, jotkut kirjoittivat vihkoonsa, jotkut läppärillä.

Huomionarvoista oli, että työrauha oli kohtuullisen hyvä, vaikka oppilaita oli paljon. Pääosa oppilaista keskittyi työhönsä ja he saivat aikaan sen, mitä pitikin. Opettajat kiertelivät luokassa ja antoivat tarvittaessa apua.

Tänään esittelykierroksella rehtori totesi, kun uutta, pysyvää oppimisympäristöä rakennetaan, olisi hyvä erottaa isot luokat esim. lasiseinillä toisistaan. Aivan kaikki oppilaat eivät totu työskentelyn tuomiin ääniin. Hän sanoi, että hänen kokemuksiensa perusteella ei kannata suunnitella yhtä suurta ja avointa tilaa.

Erikoisluokat kuten kotitalous- tai fysiikan ja kemian luokat oli erotettu lasiseinin. Rehtori kertoi, että on erittäin mieluisaa kulkea ohi luokkien ja nähdä, kuinka hyvin opiskelu uusissa tiloissa sujuu.

Erityisesti hän painotti yhteisopettajuuden merkitystä. 

Alkuvaikeuksien jälkeen yhteisopettajuus toimii jopa niinkin hyvin, että suurin osa opettajista ei enää halua takaisin vanhaan järjestelmään, yksi opettaja per opetusryhmä. Ilmeisesti jaettu taakka on helpompi kantaa, sitä en tiedä, kuinka paljon aikaa yhteissuunnitteluun kuluu.

Kokemukseni sijaistamisen sekä tämänpäiväisen parin tunnin mittaisen esittelyn perusteella avoimesta oppimisympäristöstä ovat myönteisiä. Koulussa oli vahvaa työnteon makua. Vaikuttaa siltä, että avoin oppimisympäristö lisää myös opettajien keskinäistä avoimuutta.

Jos jossain päin Suomea suunnitellaan uuden oppimisympäristön mukaisia kouluja, kannattaa ehdottomasti käydä vierailuilla Sanomalassa, ettei hurmoksissa tehdä liian avointa tilaa. Kyllä oppilaat tarvitsevat yhä vieläkin myös rauhallista tilaa, jossa voi aivan rauhassa tehdä töitä.

Ison perusluokan perällä olisi hyvä olla toinenkin pienehkö opetustila. Toisessa toimisi esim. erityisopettaja, ja toisessa voisi vaikka rauhoitella yhtä, kahta oppilasta, jos tarve niin vaatisi.

Rehtori totesi, että jako erityisopettajiin ja laaja-alaisiin erityisopettajiin ei tällaisessa mallissa oikein toimi. Pitäisi olla pelkästään erityisopettajia. Itse ajattelen niin, että erityisopettajia on auttamattoman vähän, lisää pitäisi saada. Vantaalla moni iso koulu on hyvin maahanmuuttovaltainen, niihin pitäisi saada lisää myös sekä luokan- että aineenopettajia.

Pikkusorvi

Toisena päivänä sijaistin teknisen käsityön opettajaa. Sääliksi käy, sillä itse luokka oli vielä täysin keskeneräinen. Koneita ei ollut, ei juuri työkalujakaan. 

Mutta viisaasti opettaja oli tilannut luokkaan elektronisia rakennussarjoja. Yhdestä paketista voidaan rakentaa esim. pikkusorvia, -poria tai -lehtisahoja. Yhdestä sarjasta saa koottua ja purettua peräti kymmenen konetta. Toiminta on hyvin itseohjattua, kokoamisohjeet ovat selkeät. Oppilaat keskittyivät tiukasti ohjeiden lukemiseen ja kasaamiseen. Kun valmista konetta pääsi käyttämään, ilo oli suuri.

Kuvassa sorvataan kynän holkkeja.

Kenkäteline

Koska melun ehkäisyyn sekä siisteyteen on kiinnitetty paljon huomiota, koulussa liikutaan sukkasillaan tai crockseilla. Melua on pyritty vähentämään mm. uudentyyppisillä kokolattiamatoilla.

On täysin varmaa, kun uutta Hämistä suunnitellaan, myös rakenteellinen melunehkäisy on yksi prioriteeteista.