8.3. IS
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja,
professori Jouni
Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain
tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa.
– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne
valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä.
Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja
oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole
heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii.
Opettajien ammatti on hyvin naisvaltainen. Opetushallituksen
tuoreimman Opettajat
Suomessa -seurantaraportin mukaan kolme neljäsosaa (73,6 %)
peruskoulun opettajista on naisia. Käytännössä alalle valikoituu enemmän
naisia, koska koulutukseen on niin vaikea päästä.
Välijärvi kannattaa mieskiintiöitä opettajankoulutukseen.
– Kyllä suoraan sanottuna jonkinnäköistä kiintiöintiä
kaipaisin, vaikka se on todettu tasa-arvolain vastaiseksi. Koulun moninaisuuden
kannalta se olisi ihan perusteltua, että sopivaa kiintiöintiä harkittaisiin.
Munalisät käyttöön? (Properuskoulu 6.8.2014)
Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)
Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)
Kertaus on opintojen äiti, ja turpaan tulee niin, että tukka lähtee. Mutta tukan lähdön uhallakin toistan taas:
Tasa-arvoa pitää tarkastella oppilaan kannalta.
Miehiäkin tarvitaan peruskoulussa.
Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla naisia?
Suuren ikäluokan miesmaikat ovat jo pääsosin eläkkeellä. Kohta lähtee jämäikäluokan miehetkin. Sitten koulujen käytävillä saa huhuilla miesmaikkojen perään.
Jo nyt pätevistä miesmaikoista on ankara pula. Rehtorit repivät vastavalmistuneet miesmaikat housujen lahkeista koulujen ovista sisään.
Juuri kukaan ei ole blogistaniassa eikä juuri missään käsitellyt professori Jouni Välijärven mitä tervetulleinta avausta. Hyvä, että Jyväskylän yliopiston professoripiireistä löytyy vielä rotia.
Arjen rotia.
Tekstit
Tervehys Kai-Ari,
VastaaPoistaHaluan kiittää sinua hyvistä kirjoituksistasi ja toivottaa sinulle ja edustamillesi arvoille kaikkea hyvää.
Opetustyö tämän päivän Suomessa ei ole herkkua, sen tiedän, ja demareiden OKM:n tärkeiden virkamiespostien kaappaaminen tehnee sen vielä nykyistäkin vaikeammaksi.
Voimia eloon, ja menestystä vaalityöhön.
Tasa-arvon vastaista on tasavertaisuus siinä, että kouluissa lapsilla olisi opettajina ja kasvattajina tasaisesti naisia ja miehiä. Samaan aikaan kuitenkin hyväksytään ja halutaan vähemmistöryhmien suosimista positiivisen diskriminoinnin hengessä. Tasa-arvoa siis siellä, tasa-arvoa ei täällä...Ihan en tajuu.
VastaaPoistaYhdessä vaiheessa kouluista pakeni aika paljon miesopettajia. Moni kertoi syyksi muuttuneet työtavat opeyhteisössä: paljon puhetta, paljon sanoja, paljon paperia, vähemmän työn itsenäisyyttä. Saattoi olla harhakuvitelmakin, mutta useilla tuntemillani lähtijöillä oli tuo käsitys, opehommiin jääneillä saattaa olla vieläkin.
Sanon ääneen: (joskus) naisten hellimä sana yhteisöllisyys pitää sisällään aika paljon sellaista, mikä karkottaa miehiä. Istuminen ja kelaaminen työryhmissä selkeästi vähemmälle ja enemmän luottoa opettajien kykyyn suunnitella ja tehdä työtään hyvin myös itsenäisesti niin kiintiöitä tuskin tarvitaan. Mies viihtyy opettajan töissä oikein hyvin, miehekäs hommahan se on, kunhan ei tarvitsisi töiden jälkeen viikottain leikkiä allymcbealia tai muuta konttorirottaa.
Eli pientä positiivista ( ! ) diskriminointia kouluissa nyt myös miesten näkökulmasta.
Olen samaa mieltä. Suomessa positiivinen syrjintä on sallittu monille vähemmistöryhmille. Kouluissa miehet ovat vähemmistö.
VastaaPoistaToinen prof. Välijärven kommentti on myös hyvä:
"– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä. Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii."
Annan tästä esimerkin. Kun itse hain lukemaan luokanopettajaksi, sain vakava-kokeen jälkeisessä kakkosvaiheessa ylioppilastodistuksesta niin paljon pisteitä, että tiesin pääseväni minimipisteilläkin (eli kunhan ei hylätä) sisään.
Nyt kun katsoin valintakriteereitä, niin joissain yliopistoissa vuosikymmen myöhemmin on edelleen sama tilanne. Ts. yo-todistuksen arvo on erittäin korkea, varsinkin sellaisen missä on useampi L tai E. Toki on myös yliopistoja jotka eivät näin suurta painoarvoa yo-todistukselle anna.
Silti pidän tätä yo-todistuksen yliarvostusta valintapisteissä vahvana todistuksena tälle prof. Välijärven kannanotolle.
Soveltuvuuden sijaan ko. asiassa taitaa olla yliopiston intressi saada sisään mahdollisimman nopeasti valmistuvia, hyvät opiskelutaidot omaavia opiskelijoita.
Lasten kannalta hyödyllistä taitaisi kuitenkin olla se, että opettajiksi päätyisi mahdollisimman monenlaisia ihmisiä ja myös ns. erilaisia oppijoita (kunhan soveltuvuus, sosiaalisuus ja vastuuntunto on kunnossa).
Eiköhän tähän "ongelmaan" kannattaisi etsiä syitä jostain muista asioista kuin naisista. On nimittäin tyttöjenkin suuntaan suht ristiriitaista viestintää, että toisaalta pitäisi menestyä koulussa mutta jos menestyy, se onkin huono asia. Kun ne tulee ja vie meidän työpaikat.
VastaaPoistaEihän se nyt naisten vika ole, että kouluissa on liian vähän miesmaikkoja.
VastaaPoistaKyllä tuota problematiikkaa on pyöritelty pitkään. Lisänäkemystä kaipaaville löytyy vaikkapa tästä väitöksestä.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66664/978-951-44-8253-3.pdf?sequence=1
Ei naiset miesten työpaikkoja "vie" - em. perusteilla tilanne kuitenkin polarisoituu siihen, että meillä on miesten ja naisten aloja. Jos näin on, on turha puhua sitten mitään ylevää sukupuolten tasa-arvoisuuden puolesta. Voihan se olla että taustalla jyllää biologia. Moni mies haluaa tehdä töitä vähemmän "yhteisöllisesti" kuin nainen ja jos koulut eivät tarjoa enää mahdollisuuksia itsenäiseen(kin) työskentelyyn, olkoon sitten niin, että kouluissa jyllää naisenergia ja se miesenergia jossakin muualla. Naiset ovat vähintään yhtä hyviä opettajia kuin miehet, siitä ei ole kysymys. Blogistilla taisi kuitenkin orastaa ajatus, että jos lapset kasvavat ja oppivat pelkästään naisistuneisissa laitoksissa, menetämme jotakin elämän monimuotoisuudesta.
VastaaPoistaEi kovin moni taida ihan pelkillä yo-todistuksen arvosanoilla päästä ookooällään. Ja haittaako ihan hirmuisesti sekään, jos opiskelijat on jo lukiossa osoittaneet kykynsä opiskella. JOS ajatellaan, että hyvä koulutodistus korreloi positiivisesti fiksuuden kanssa, niin
VastaaPoistaSehän se olikin se pointti ;)
PoistaNo... ehkä linkin tarina selventää ajatusta.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305903851553