Marja Kanervo, Suomenlinnan
vankileirin muistopaikka, 2004 (Wikipedia)
Eilisessä Nykypäivän
Verkkouutisissa otettiin tiukasti kantaa Suomen vuoden 1918 tapahtumiin:
Professori sanoo tämän olleen vuosisadan suurin virhe Suomen politiikassa
Professori Seikko Eskolan mukaan vuoden 1918 sota oli vapaussota, mutta toki muutakin.
– Päätös ryhtyä kapinaan oli suurin poliittinen virhe, mitä Suomen politiikassa 1900-luvulla tehtiin. Ilman kapinaan nousua näet kaikki sosialidemokraattien yhteiskuntapoliittiset tavoitteet olisi saavutettu laillista tietä. Myös porvarilliset puolueet, maalaisliitto ja kokoomuksen edeltäjä vanhasuomalainen puolue olivat valmiit pitkälle meneviin uudistuksiin. (Seiko Eskola)
Professori sanoo tämän olleen vuosisadan suurin virhe Suomen politiikassa
Professori Seikko Eskolan mukaan vuoden 1918 sota oli vapaussota, mutta toki muutakin.
– Päätös ryhtyä kapinaan oli suurin poliittinen virhe, mitä Suomen politiikassa 1900-luvulla tehtiin. Ilman kapinaan nousua näet kaikki sosialidemokraattien yhteiskuntapoliittiset tavoitteet olisi saavutettu laillista tietä. Myös porvarilliset puolueet, maalaisliitto ja kokoomuksen edeltäjä vanhasuomalainen puolue olivat valmiit pitkälle meneviin uudistuksiin. (Seiko Eskola)
Seikko Eskolan mukaan
"oli sosiaalidemokraattienkin onni, että valkoiset kukistivat kapinan ja
voittivat sisällissodan. Se tuli antamaan toimintavapauden myös
hävinneille".
On varmaa, että
historiapiireissä Seikkolan päätelmät herättävät suurta mielenkiintoa,
vastaväitteitäkin. Varmaa on myös, että emme saa koskaan tietää, mitä olisi
tapahtunut, jos punaiset olisivat voittaneet. Sen tiedämme, että bolsevikkien
alulle panemalle Neuvostoliitolle ei käynyt hyvin.
Kolmen vuoden kuluttua vuoden 1918 tapahtumista tulee kuluneeksi sata vuotta.
Kolmen vuoden kuluttua vuoden 1918 tapahtumista tulee kuluneeksi sata vuotta.
Olen kauan ihmetellyt,
miksi Suomessa ei ole vuoden 1918 tapahtumille kunnollista museota.
Suomenlinna olisi vuoden
1918 tapahtumien museolle ylivoimaisesti paras paikka, koska Suomenlinna on yksi
maailman komeimpia merilinnoituksia ja sillä on pitkä ja monipuolinen
sotilaallinen historia. Lisäksi siellä oli vuonna 1918 perustettu vankileiri,
jossa oli noin 10 000 vankia, joista kuoli yli tuhat, suurin osa
nälkään. (Isoenoni kuoli nälkään Tammisaaren leirillä.)
Suomenlinnasta löytyy
muutenkin monia museoita ja sinne helppo mennä, myös turistien.
Museon nimeksi sopisi
hyvin Vuoden 1918 museo.
Itse vien Suomenlinnaan
oppilaani pari-kolme kertaa viidennenellä ja kuudennella luokalla. Suomen
historian suuntaviivat ovat Suomenlinnassa esillä niin nätissä nipussa kuin
olla ja voi: Ruotsin aika, autonomian aika ja itsenäisyyden aika. Viaporin
kuivatelakka herättää aina ihastuksen huudahduksia.
Vien oppilaat joka
kerta Suomenlinna-museoon,
katsomme siellä myös hienon Suomenlinnan historiasta kertovan elokuvan.
Vierailemme myös Sotamuseon Maneesissa, jossa kerrotaan Suomen armeijan ja suomalaisen
sotilaan historiasta nykypäivään.
Vuoden 1918 museo
täydentäisi loistavasti kokonaisuutta. Ja vuoden 1918 arvet ovat kohta
lopullisesti umpeutuneet, joten aika olisi mitä otollisin museolle.
Suomenlinnassa on
taiteilija Marja Kanervon suunnittelema Suomenlinnan vankileirin muistopaikka, ympäristöteos, jota harvat edes huomaavat
vieraillessaan linnoitussaarilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti