Suomalaista peruskoulua ajetaan totaalikaaokseen

Dennis Hayes

Lundell:

Nyt suomalaista koulutuspoliittista suunnitelua ammutaan järeällä tykistöllä, olen pääsosin samaa mieltä Dennis Hayesin kanssa. 

Hayesin ajatuksia löytyy omieni alta.

Olen useaan otteeseen eri tilaisuuksissa kyseenalaistanut suomalaisen koulutuspolitiikan: 

Suomalaista koulutuspolitiikka ei ohjaa kukaan tai mikään.

Olemme tärväämässä upean peruskoulumme perinnön. Kivijalat natisevat jo. Tuntuu oikeasti siltä, että yksi Pisa-notkahdus ajoi suomalaiset kasvatustahot paniikkiin.

"Uudistetaan" kuin viimeistä päivää maailmanlopun alla, keskustelun pohjaksi, antaa palaa:

- opettajat alennetaan oppimisen ohjaajiksi

- uusi OPS, opetussuunnitelmia on vaihdettu kuin hevosta lennosta, koulukohtainen, alueellinen, kunnallinen, valtakunnallinen
- uusi OPS on sellainen järkäle, että harva maikka viitsii kahlata sitä läpi
- arvojen kanssa leikitään edestakaisin

- uudet koululait

- epäonnistunut kolmiportainen tuki puuduttavine paperitöineen

- uusi koulupäivä a' la Kirsi Lonka

- lopetettiin osa erityiskouluista, osaamiskeskuksista, ja osaaminen hajautettiin pirstaleiksi

- inkluusio

- lähikouluperiaate, joka ei ole lähikouluperiaate, koska kouluja on lopetettu roppakaupalla

- maalla oppilaita kuljetetaan takseissa jopa kolme tuntia per koulupäivä

- katastrofaalinen arviointikokeilujakso kaameine todistuskaavakkeineen, joista kukaan ei saanut selvää

- joissain kunnissa on sanallinen arviointi, joissain taas ei

- yläkoulujen arviointi ei ole tasapuolinen
- erityispedagogiikan professori toteaa, että luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen suhteen
- jotkut uskovat häntä 

- edu cloud, oletetaan, että opettajat tekevät itse kaiken materiaalin edu cloudiin omalla ajallaan

- fronter-sekoilu, tarjottiin opettajistolle vanhentunutta tietotekniikkaa

- hajoitetaan oppiaineiden historiallista ja toimivaa jatkumoa

- rikotaan oppiainerajat
- ilmiöpohjainen opetus

- klassinen sivistys on roskaa

- taideaineet eivät ole kohta yhtään mitään

- alakouluissa on leikkivavoja ja tt-tunteja maantiedon, biologian ja historian kustannuksella

- sohvat ja matot luokkiin pölyttymään

- isot pulpetit ja seisominen

- pallot, joissa istutaan

- toisaalta halutaan heittää kaikki kalusteet luokasta

- toimipisteopetus

- halutaan ulos luokasta

- eräs kansanedustaja sanoi minulle, että kaikki koulut pitäisi räjäyttää, koska ne muistuttavat kasarmeja

- lapsista tehdään työelämän tykinruokaa

- kohta ylioppilaat eivät hallitse kuin yhtä vierasta kieltä, englantia

- suuria eurooppalaisia sivistyskieliä, saksaa tai ranskaa, osaa enää hyvin harva ylioppilas

- pakkoruotsi ulotetaan kohta jo esikouluun

- luullaan, että tabletit ja tietoverkot ratkaisevat kaikki oppimisen ongelmat

- oppikirjat roskiin

- tieto tabletteihin
- wikipedia-tieto korvaa muistin ja aivot
- ulkoaoppinen on pannassa ja vanhanaikaista

- pelaaminen on kivaa ja ratkaisee lasten opiskelumotivaation

- koodaminen oppiaineeksi

- oppimisen pitää olla kivaa, työ on menettämässä merkityksensä
- luullaan, että kaikki oppivat kaiken

- oppilaita päästetään luokalta toiselle katsomalla läpi sormien

- poikien lukutaito on romahtamassa
- kohta kukaan ei osaa matematiikkaa

- siirrytään yhteisliikuntaan, ja lasten kunto tulee laskemaan entisestään

- opettajat väsytetään viestinnällä

- pakollisia YT-kokouksia kaksi tuntia per viikko
- koulurauha ei ole koulurauhaa

- kohta miehiä ei näy kouluissa ollenkaan, vaikka uuden ops:n tavoitteena on moninaisuus
- opettajat ovat luovuttamassa asiantuntijuuden koulujen ovien ulkopuolelle
- neuvojia riittää, kaikki muut luulevat olevansa opettamisen asiantuntijoita

- koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole, vaan koulutuksen taso riippuu siitä, missä lapsi asuu

- säästetään koulutus hengiltä

Pääasia tuntuu olevan, että koulussa on kivaa. Opettajat mieliskelevät oppilaita, kun opettajat eivät kohta muuhun pysty. 

On niin kivaa kokeilla kaikkea miettimättä nokkaa pidemällä. 

Kukaan eikä mikään taho synkronoi. 

Ei ajatella yhtään kokonaisuutta saatika sitten lopputulosta. Pelataan erittäin kovaa riskipeliä. Panoksena on lapset ja nuoret ja peruskoulun tulevaisuus.

Dennisin ravistelu tekee todella hyvää itseriittoiselle, ja samalla niin itsetuhoiselle suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Dennis, kiitän ja kumarran syvään.

Dennis Hayes:

31.3.  mtvlehti.net

Ulkomaalainen asiantuntija: Suomi heittää maailman parhaan koulujärjestelmän romukoppaan!

Dennis Hayes Derbyn yliopistosta vetoaa Suomen opettajiin ja kasvattajiin, jotta Suomi pysyisi hyväksi koetussa opetusmallissa sen sijaan, että se unohtaisi lasten syventävän tiedonhallinnan.

“Suomi on parhaillaan siirtymässä perinteisistä opetusaineista “ilmiöpohjaisiin” aiheisiin. Sen sijaan, että oppilaat istuisivat rivissä oppimassa asioita maailmasta, he juoksentelevat pitkin käytäviä tai roikkuvat netissä keräämässä tietoa itse “iloisen oppimisen” hengessä”, arvostelee Dennis Hayes, kasvatustieteiden professori Derbyn yliopistosta.

“Ensimmäinen reaktioni oli pilkallinen, mutta mitä nyt Suomessa tapahtuu, on vakavaa ja surullista. Tällainen opetus ei pelkästään tuhlaa lasten aikaa, vaan se myös tuhoaa heidän koulutuksensa.”

Uudistuksen syitä selitellään sillä, että “moderni yhteiskunta” vaatii koulujärjestelmältä uudistumista. Tämä moderni yhteiskunta ei enää arvosta koulutusta sinällään, vaan sillä nähdä olevan välinearvo taloudelle. Usein koulutusta myös arvostellaan tylsäksi ja että se on uusien opetuksellisten menetelmien tarpeessa. Sama kuvio toistuu kaikkialla maailmassa: luokkaopetuksen sisällöstä siirrytään käytännön soveltamiseen.

“Tässä on opetus jokaiselle opettajalle ja kasvattajalle. “Vaikka asut maassa, jonka koululaitosta on kehuttu kasvatuksen menestystarinaksi, se voidaan heittää roskiin, vaikka et edes tiedä mikä sen menestyksen loi.”

“Meidän tulisi olla huolissamme”, sanoo Hayes, “koska Suomi siirtyy nyt aiheen ohjaamasta opetuksesta käytännön opetukseen.”

“PISA-testin huippumaat – Suomi, Kiina ja muut – olettavat, että menestyksellä on jotain tekemistä koulutusjärjestelmän kanssa. Sekä uuden opetusmallin vastustajat että puolustajat luultavasti olettavat, että menestys riippuu koulutuksen teknisestä toteutuksesta että opetuksen tavasta. Mutta eivät nämä aktiviteetit määrittele loistotulosta. Olen sitä mieltä, että kyse on loppupeleissä sosiaalisista ja kulttuurisista arvoista.”

“Suomen vahvuus lasten koulutuksessa on näihin kohdistetut suuret odotukset politiittisesti, opetuksellisesti, kotona ja yhteisössä. Tämä on tunnettu fakta siitä lähtien, kun Suomi otti taloudellisen menestyksen koulutuksen tavoitteeksi 60-luvulla.”

“Suomi otti tuolloin, korkeisiin odotuksiin vastaten, käyttöön aihevetoisen opetustavan. Siirtyminen kokonaisvaltaisista aiheista “otsikoihin”, mihin Suomi on nyt siirtymässä, tarkoittaa, että korkeat koulutukselliset tavoitteet poistetaan suomalaisesta kulttuurista.”

“Jos ei ole odotuksia siitä, että lapset saavuttavat tiettyä tietoa tietystä aihealueesta, ei heillä myöskään ole kiinnekohtaa opetukseen riippumatta siitä, miten heitä opetetaan.”

“Uudistuksilla tavoitellaan tilaa, jossa oppilaat ovat valmiita muiden tarjoamiin töihin. Jos trendin annetaan jatkua, suomalaislapsista koulutetaan vain käsiä työelämään, ilman omaehtoista ajattelua.”

“Suomen asema PISA-testissä on heikentynyt, mutta sen pyrkimys takaisin “valioliigaan” näillä uudistuksilla on paniikkia, ei osoitusta korkeista odotuksista oppilailta. Suomen valitsema tie ei keskity opetukseen, vaan työelämän vaatimuksiin. Taloudellisesti katsoen oppilaisiin kohdistetaan välineellisiä vaatimuksia, mutta näissä koulutuksen sisältö ja laajuus kärsivät.”

Lopuksi Hayes toteaa: “Jos suomalaiset opettajat ovat niin itsenäisiä, kuin ulkomaille on kerrottu, heidän ensimmäinen tehtävänsä on puolustaa menestyksekästä suomalaista kouluopetusta näitä uudistuksia vastaan ja kamppailla, jotta opetus pysyisi asiassa, ja potkaista tällainen ilmiöpohjainen häsläily kouluista ulos.”