tiistai 31. maaliskuuta 2015

Suomalaista peruskoulua ajetaan totaalikaaokseen

Dennis Hayes
Lundell:

Nyt suomalaista koulutuspoliittista suunnitelua ammutaan järeällä tykistöllä, olen pääsosin samaa mieltä Dennis Hayesin kanssa. 

Hayesin ajatuksia löytyy omieni alta.

Olen useaan otteeseen eri tilaisuuksissa kyseenalaistanut suomalaisen koulutuspolitiikan: 

Suomalaista koulutuspolitiikka ei ohjaa kukaan tai mikään.

Olemme tärväämässä upean peruskoulumme perinnön. Kivijalat natisevat jo. Tuntuu oikeasti siltä, että yksi Pisa-notkahdus ajoi suomalaiset kasvatustahot paniikkiin.

"Uudistetaan" kuin viimeistä päivää maailmanlopun alla, keskustelun pohjaksi, antaa palaa:

- opettajat alennetaan oppimisen ohjaajiksi
- uusi OPS, opetussuunnitelmia on vaihdettu kuin hevosta lennosta, koulukohtainen, alueellinen, kunnallinen, valtakunnallinen
- uusi OPS on sellainen järkäle, että harva maikka viitsii kahlata sitä läpi
- arvojen kanssa leikitään edestakaisin
- uudet koululait
- epäonnistunut kolmiportainen tuki puuduttavine paperitöineen
- uusi koulupäivä a' la Kirsi Lonka
- lopetettiin osa erityiskouluista, osaamiskeskuksista, ja osaaminen hajautettiin pirstaleiksi
- inkluusio
- lähikouluperiaate, joka ei ole lähikouluperiaate, koska kouluja on lopetettu roppakaupalla
- maalla oppilaita kuljetetaan takseissa jopa kolme tuntia per koulupäivä
- katastrofaalinen arviointikokeilujakso kaameine todistuskaavakkeineen, joista kukaan ei saanut selvää
- joissain kunnissa on sanallinen arviointi, joissain taas ei
- yläkoulujen arviointi ei ole tasapuolinen
- erityispedagogiikan professori toteaa, että luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen suhteen
- jotkut uskovat häntä 
- edu cloud, oletetaan, että opettajat tekevät itse kaiken materiaalin edu cloudiin omalla ajallaan
- fronter-sekoilu, tarjottiin opettajistolle vanhentunutta tietotekniikkaa
- hajoitetaan oppiaineiden historiallista ja toimivaa jatkumoa
- rikotaan oppiainerajat
- ilmiöpohjainen opetus
- klassinen sivistys on roskaa
- taideaineet eivät ole kohta yhtään mitään
- alakouluissa on leikkivavoja ja tt-tunteja maantiedon, biologian ja historian kustannuksella
- sohvat ja matot luokkiin pölyttymään
- isot pulpetit ja seisominen
- pallot, joissa istutaan
- toisaalta halutaan heittää kaikki kalusteet luokasta
- toimipisteopetus
- halutaan ulos luokasta
- eräs kansanedustaja sanoi minulle, että kaikki koulut pitäisi räjäyttää, koska ne muistuttavat kasarmeja
- lapsista tehdään työelämän tykinruokaa
- kohta ylioppilaat eivät hallitse kuin yhtä vierasta kieltä, englantia
- suuria eurooppalaisia sivistyskieliä, saksaa tai ranskaa, osaa enää hyvin harva ylioppilas
- pakkoruotsi ulotetaan kohta jo esikouluun
- luullaan, että tabletit ja tietoverkot ratkaisevat kaikki oppimisen ongelmat
- oppikirjat roskiin
- tieto tabletteihin
- wikipedia-tieto korvaa muistin ja aivot
- ulkoaoppinen on pannassa ja vanhanaikaista
- pelaaminen on kivaa ja ratkaisee lasten opiskelumotivaation
- koodaminen oppiaineeksi
- oppimisen pitää olla kivaa, työ on menettämässä merkityksensä
- luullaan, että kaikki oppivat kaiken
- oppilaita päästetään luokalta toiselle katsomalla läpi sormien
- poikien lukutaito on romahtamassa
- kohta kukaan ei osaa matematiikkaa
- siirrytään yhteisliikuntaan, ja lasten kunto tulee laskemaan entisestään
- opettajat väsytetään viestinnällä
- pakollisia YT-kokouksia kaksi tuntia per viikko
- koulurauha ei ole koulurauhaa
- kohta miehiä ei näy kouluissa ollenkaan, vaikka uuden ops:n tavoitteena on moninaisuus
- opettajat ovat luovuttamassa asiantuntijuuden koulujen ovien ulkopuolelle
- neuvojia riittää, kaikki muut luulevat olevansa opettamisen asiantuntijoita
- koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole, vaan koulutuksen taso riippuu siitä, missä lapsi asuu
- säästetään koulutus hengiltä

Pääasia tuntuu olevan, että koulussa on kivaa. Opettajat mieliskelevät oppilaita, kun opettajat eivät kohta muuhun pysty. 

On niin kivaa kokeilla kaikkea miettimättä nokkaa pidemällä. 

Kukaan eikä mikään taho synkronoi. 

Ei ajatella yhtään kokonaisuutta saatika sitten lopputulosta. Pelataan erittäin kovaa riskipeliä. Panoksena on lapset ja nuoret ja peruskoulun tulevaisuus.

Dennisin ravistelu tekee todella hyvää itseriittoiselle, ja samalla niin itsetuhoiselle suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Dennis, kiitän ja kumarran syvään.


Dennis Hayes:

31.3.  mtvlehti.net


Dennis Hayes Derbyn yliopistosta vetoaa Suomen opettajiin ja kasvattajiin, jotta Suomi pysyisi hyväksi koetussa opetusmallissa sen sijaan, että se unohtaisi lasten syventävän tiedonhallinnan.

“Suomi on parhaillaan siirtymässä perinteisistä opetusaineista “ilmiöpohjaisiin” aiheisiin. Sen sijaan, että oppilaat istuisivat rivissä oppimassa asioita maailmasta, he juoksentelevat pitkin käytäviä tai roikkuvat netissä keräämässä tietoa itse “iloisen oppimisen” hengessä”, arvostelee Dennis Hayes, kasvatustieteiden professori Derbyn yliopistosta.

“Ensimmäinen reaktioni oli pilkallinen, mutta mitä nyt Suomessa tapahtuu, on vakavaa ja surullista. Tällainen opetus ei pelkästään tuhlaa lasten aikaa, vaan se myös tuhoaa heidän koulutuksensa.”

Uudistuksen syitä selitellään sillä, että “moderni yhteiskunta” vaatii koulujärjestelmältä uudistumista. Tämä moderni yhteiskunta ei enää arvosta koulutusta sinällään, vaan sillä nähdä olevan välinearvo taloudelle. Usein koulutusta myös arvostellaan tylsäksi ja että se on uusien opetuksellisten menetelmien tarpeessa. Sama kuvio toistuu kaikkialla maailmassa: luokkaopetuksen sisällöstä siirrytään käytännön soveltamiseen.

“Tässä on opetus jokaiselle opettajalle ja kasvattajalle. “Vaikka asut maassa, jonka koululaitosta on kehuttu kasvatuksen menestystarinaksi, se voidaan heittää roskiin, vaikka et edes tiedä mikä sen menestyksen loi.”

“Meidän tulisi olla huolissamme”, sanoo Hayes, “koska Suomi siirtyy nyt aiheen ohjaamasta opetuksesta käytännön opetukseen.”

“PISA-testin huippumaat – Suomi, Kiina ja muut – olettavat, että menestyksellä on jotain tekemistä koulutusjärjestelmän kanssa. Sekä uuden opetusmallin vastustajat että puolustajat luultavasti olettavat, että menestys riippuu koulutuksen teknisestä toteutuksesta että opetuksen tavasta. Mutta eivät nämä aktiviteetit määrittele loistotulosta. Olen sitä mieltä, että kyse on loppupeleissä sosiaalisista ja kulttuurisista arvoista.”

“Suomen vahvuus lasten koulutuksessa on näihin kohdistetut suuret odotukset politiittisesti, opetuksellisesti, kotona ja yhteisössä. Tämä on tunnettu fakta siitä lähtien, kun Suomi otti taloudellisen menestyksen koulutuksen tavoitteeksi 60-luvulla.”

“Suomi otti tuolloin, korkeisiin odotuksiin vastaten, käyttöön aihevetoisen opetustavan. Siirtyminen kokonaisvaltaisista aiheista “otsikoihin”, mihin Suomi on nyt siirtymässä, tarkoittaa, että korkeat koulutukselliset tavoitteet poistetaan suomalaisesta kulttuurista.”

“Jos ei ole odotuksia siitä, että lapset saavuttavat tiettyä tietoa tietystä aihealueesta, ei heillä myöskään ole kiinnekohtaa opetukseen riippumatta siitä, miten heitä opetetaan.”

“Uudistuksilla tavoitellaan tilaa, jossa oppilaat ovat valmiita muiden tarjoamiin töihin. Jos trendin annetaan jatkua, suomalaislapsista koulutetaan vain käsiä työelämään, ilman omaehtoista ajattelua.”

“Suomen asema PISA-testissä on heikentynyt, mutta sen pyrkimys takaisin “valioliigaan” näillä uudistuksilla on paniikkia, ei osoitusta korkeista odotuksista oppilailta. Suomen valitsema tie ei keskity opetukseen, vaan työelämän vaatimuksiin. Taloudellisesti katsoen oppilaisiin kohdistetaan välineellisiä vaatimuksia, mutta näissä koulutuksen sisältö ja laajuus kärsivät.”

Lopuksi Hayes toteaa: “Jos suomalaiset opettajat ovat niin itsenäisiä, kuin ulkomaille on kerrottu, heidän ensimmäinen tehtävänsä on puolustaa menestyksekästä suomalaista kouluopetusta näitä uudistuksia vastaan ja kamppailla, jotta opetus pysyisi asiassa, ja potkaista tällainen ilmiöpohjainen häsläily kouluista ulos.”

27 kommenttia:

  1. Pitkä lista, mutta näitä pitäisi pohtia syvemmälle, tässä omia heittoja ihan keskustelun aikaansaamiseksi:
    - uudet koululait
    Minusta opettajat (tai osa opettajista) itse halusivat muutoksia oikeuksiinsa kurinpitoasioissa tätäkö muutosta, minusta koulu on oppimispaikka ja opettaja opettaa ja kasvattaa.

    - yläkoulujen arviointi ei ole tasapuolinen
    Tämä on minusta ongelma, joka on aina ollut olemassa jollain tasolla ja tulee olemaan. Uskon kuitenkin opettajien objektiivisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, eli en näe ongelmana. Oppilaalla on oikeus valittaa ainakin päättöarvioinnista.

    - pelaaminen on kivaa ja ratkaisee lasten opiskelumotivaation
    Ei ratkaise kokonaan, mutta myös oikein pelaaminen voi olla hyödyllistä ja oppiminen on kivaa, itse pidän ongelmien ratkaisemisesta ja pallopeleistä, jotkut tietokonepelit voivat olla simulaatioina hyviä, mutta ei ainoa oppimisväylä.

    - luullaan, että kaikki oppivat kaiken
    Ihminen voi oppia peruskoulussa kyllä kaiken ainakin johonkin tasoon asti, jos on motivaatiota,

    - oppilaita päästetään luokalta toiselle katsomalla läpi sormien
    Tämä on ollut ongelma oppikoulun poistumisen jälkeen. Oppikoulussa oli tavallista jäädä luokalle.

    - poikien lukutaito on romahtamassa
    Tätä väitettä en usko.

    - kohta kukaan ei osaa matematiikkaa
    Tätäkään en usko.

    - siirrytään yhteisliikuntaan, ja lasten kunto tulee laskemaan entisestään
    Itse kannatan erillistä poikien ja tyttöjen liikuntaa ja nainen opettaa tyttöjen liikuntaa ja mies poikien liikuntaa. Ammattikoulu ja lukio ovat eri asia.

    - opettajat väsytetään viestinnällä
    Totta, ja varsinkin turhalla viestinnällä

    - kohta miehiä ei näy kouluissa ollenkaan, vaikka uuden ops:n tavoitteena on moninaisuus
    Minusta pääsykokeita pitää tutkia ovatko asianmukaisia. En kannata minkäänlaisia kiintiöitä.

    VastaaPoista
  2. Oma poikani on kohta 2-vuotias ja jos meno jatkuu tämänkaltaisena,en laita häntä kouluun kuin pari kertaa viikossa, jotta hän saa juoksennella muiden lasten kanssa ja oppii sosiaalisia taitoja, mutta muina päivinä sitten opetan matikkaa, reaaliaineita ja paria kieltä kotona. Jos hänen pitämisensä koulussa paro päivää viikossa ei ole sosiaalitanttojen mieleen, siirryn kokonaan kotiopetuksen puolelle. Tämä on epäonnistunut kokeilu ennen kuin on alkanutkaan.

    VastaaPoista
  3. Löytyipä keräilyharvinaisuus: kasvatustieteen professori, joka puhuu täyttä asiaa.

    Vakavasti puhuen, minulla on kohtuullisen hyvä läpileikkaus suomalaisesta koulutusjärjestelmästä matemaattis-luonnontieteelliseltä puolelta. Lähipiiriin kuuluu porukkaa ala-asteelta, yläasteelta, lukiosta ja korkeakoulusta, kaikista sekä selkä että kasvot taululle päin olevia. Peruskoulupuolelta ei tarvitse muuta kuin verrata omien lasten oppikirjoja omiinsa, niin huh huh. Yläkoulussa kuljetaan noin vuosi jäljessä siitä mitä itse meni. Lukiokoulutuksen päättäneistä taas teknillisellä puolella sanotaan, että terävin kärki on parempaa kuin oli aiemmin, mutta se suuri massa on tasoltaan selvästi heikompaa kuin oli vaikka vuosituhannen vaihteessa. Syyksi epäillään sitä, että nykyään asiasta kiinnostuneiden on helpompaa saada tietoa, kun taas vähemmän kiinnostuneille on tarjolla helpompaa viihdettä. Ja korkeakoulutuksessa tutkintovaatimusten taso on laskenut kuin lehmän häntä, mikä oli kaikille itsestään selvää jo siinä vaiheessa, kun siirryttiin tulospohjaiseen rahoitukseen. Jos vähemmän vaatimalla saa enemmän rahaa, niin saa olla aika kova moraali jos aikoo pitää tasoa yllä. Kova se on ollutkin, mutta vääjäämätön kehitys on silti tapahtunut.

    VastaaPoista
  4. Lundellin lista on karmeaa luettavaa siksi, että se on totta. Tiedän sen opettajana. Koulu on hallitsemattomassa muutoksessa muutoksen itsensä vuoksi. Muutokset toteuttavat ja ajavat läpi ihmiset joille koulu on eräänlainen pedagoginen laboratorio, ei lasten turva- ja kasvupaikka.
    Koko hulluus perustellaan löysästi: "Tämä nyt on vaan tätä päivää."
    Ne jotka näkevät keisarin uudet vaatteet leimataan muutosvastarintaisiksi. Iso osa opettajakunnasta taitaa kuitenkin niellä koko tarinan sellaisenaan. Vai?
    Tämä eräänlainen kouluvallankumous on täynnä kliseitä ja sokeaa alistumista "ajan vaatimuksille." Koulusta tulee pahimmassa tapauksessa pedagoginen pelitalo, eräänlainen oppimisen hop lop, jossa kyllä käytellään sormet ja silmät kipeinä uusia tekniikoita (joita on koko ajan nälkäisesti tulossa lisää, lisää, lisää...) mutta rauha, pysähtyminen, hiljaisuus ja ikätason mukainen (vrt. uuden pedagogiikan periaatteiden mukainen) soveltaminen ja yhdessäeläminen on jotain "vanhanaikaista", jotain "mennyttä." Esim. mitä vikaa on kotiluokassa? Siinä että lapsella on oma paikka, oma ope ja omat kaverit koulussa?

    Minulla tulee tunne, että nämä (anti)muutokset, muutokset väärään suuntaan, kiihdyttävät tahtia, nopeutta, vauhtia, kun muutosten tulisi nimenomaan olla rauhoittamassa lasten elämää ja kasvua hyperventiloivan kiihkeässä nykyajassa.

    Olisipa meistä pysäyttämään tämä, mutta se tuskin onnistuu. Lapset ja oppilaat ovat nykyään eräänlaista nykyajan (aikuisten ) vaatimuksiin vastaamisen tykinruokaa: me projisoimme oman kuvamme siitä mitä koulun pitäisi olla lapsiin ja olemme heti varmoja oikealla tiellä olemisesta kun kuuluu vähän hihkuntaa. Kasvu on kuitenkin käsittääkseni pitkä, vuosikymmeniä kestävä, hidas prosessi. Ei yksi "fantastinen" oppitunti. Niitäkin tietenkin tarvitaan. Mutta koulu ei voi perustaa toimintaansa pedasälään, vaan koululla on isompi tavoite. Kaikki me tiedämme, että se on....

    Rauhoittakaa koulu ennen kuin on myöhäistä.

    t. isä ja opettaja, eli tuleva oppimisen ohjaaja (?)

    VastaaPoista
  5. Kenzo...olet oikeassa. Tämä koulun uusi ilmiö- ja elämyspohjainen näennäispedagogia johtaa juuri tuohon, ne vanhemmat jotka voivat valita, takaavat lapselleen perustiedot- ja taidot joko omin toimin tai sitten yksityiskouluissa.

    Jos tähän suunniteltuun suuntaan mennään oikeasti kokoomus saa minusta, entisestä yksityiskoulujen periaatteellisesta vastustajasta, niiden puolustajan ja vakaan kannattajan, koska peruskoulu muodostaa nyt itse hyvät syyt alkaa niitä kannattaa.

    VastaaPoista
  6. Kannattaako blogin uskottavuutta romuttaa linkittämällä sivustolle, joka tunnetusti julkaisee kaiken roskan, kunhan vain saa klikkauksista rahaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa...aivan uusi sivusto minulle. Oletin, että kyseessä on joku mtv:n sivusto.

      Mutta onneksi Dennis Hayes puhuu asiaa.

      Uusikylä:

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1427934249506.html?fb_action_ids=932866390110211&fb_action_types=og.shares

      Poista
    2. Luotettavampi linkki olisi löytynyt vaikka täältä: http://nsnbc.me/2015/03/31/finland-is-throwing-away-everything-that-made-its-schools-the-best-in-the-world/

      Poista
    3. Aineista luopuminen on mielipuolista, osittaista siirtymistä aiheita käsittelevään monia aineita yhdistävään opetukseen pitäisin järkevänä, mutta ainoastaan yläasteelta alkaen. Tyyliin jotain viidesosan ja kymmensosan väliltä oppituneista käytettäisiin "aiheiden" käsittelyyn. Jos se toimii paremmin kuin monoliittiset aineet... siirtyminen tulisi tehdä asteittain ja toisekseen en usko, että perusteita tietokokonaisuuksille voidaan opettaa lähestulkoon satunnaisessa järjestyksessä kuten ne voivat tulla "aiheissa" vastaan. Tuollaisessa vaaditaan kykyä soveltaa jo opittua, mitä ei voi oikeastaan peruskoululaisilta olettaa.

      Poista
  7. Kotro kirjoitti tänään, 2.4. Opettaja-lehdessä ko. asiasta aika hyvin. Silti, me opettajat, istumme hiljaa kun asiasta puhutaan virallisissa yhteyksissä. Kupla pitäisi puhkaista heti. Mutta taas annamme viedä itseämme kuin pässiä narussa.

    VastaaPoista
  8. Hei.
    On taas ihan pakko kommentoida, (kahdessa osassa kun tuli wordpressin mukaan liian pitkä kommentti yhtenä), vaikka Kai-Ari varmasti jo lyö naamakämmenen aina kun näkee nimeni täällä.
    Pari asiaa. Ensinnäkin Hayesin artikkeli on täyttä fuulaa. Ihan silkkaa roskaa. Suomi ei ole poistamassa oppiaineita. Siihen liittyen tämä toinen asia. Nostat esiin asian, että OPS on järkäle jota opettajat eivät jaksa kahlata läpi. Ehkä olisi kannattanut tässä kohtaa, ihan vaan koska sieltä esimerkiksi löytyy valtakunnallinen tuntijako. Sieltä löytyy myös oppiaineet. Oppiaineet on muuten ihan samoja kuin ovat nykyisessäkin opsissa. Uutena on tullut terveystieto, joka tässä maailman ajassa on varmasti paikallaan.
    En todellakaan pidä kaikista uuden opsin muutoksista (alakoulun ruotsi, uskonnon liiallinen opetus edelleen jne). Mutta se, että uudessa opsissa velvoitetaan edes jonkinlaiseen ilmiöpohjaisen oppimisen työtapaan on erittäin hyvä asia.
    Tämä "Nyt opetellaan vaikka Euroopan unionia" ei tarkoita mitään sellaista kuin nyt on uutisoitu. Toisaalta, jos lähtökohtainen journalismi on iltalehtitasoista, niin väärää tietoa tulee varmasti levitykseen laajemmaltikin. Kouluissa velvoitetaan tekemään edes jonkinlaisia oppiaineiden välisiä laajempia kokonaisuuksia ja se on pelkästään hyvä asia. On nimittäin nykypäivänä äärimmäisen tärkeää tietää miksi me opiskelemme niitä perusasioita ja miten me voimme soveltaa niitä laajempiin kokonaisuuksiin ja sitoa toisiinsa. Meidän ihan oikeasti pitää osata käyttää sitä valtavaa tietomäärää, joka on niin helposti saatavilla, sen sijaan että ahdamme siitä mahdollisimman paljon tätä yleissivistystä=nippelitietoa päihimme.
    Eli ei viitsitä tarttua pelkoihin vaan tartutaan mieluummin niihin mahdollisuuksiin.
    Sitten muutama snippi vielä tuolta listasta. Ihan vaan sellaiset nopeat, jotka häiritsivät minua :D
    Listasta saa käsityksen, että inkluusio on paha, mutta lähikouluperiaate hyvä. Eli lähikouluperiaate on tosi hyvä, mutta vain niille, joilla on kaikki asiat hyvin. Jos sinulla on vähän ongelmia tai paljon ongelmia niin ihan sama minne menet, kunhan et tule sinne lähikouluun kelpo lasten luokse. Kärjistysaste tässä edellisessä oli tietysti vähintäänkin katossa.

    VastaaPoista
  9. Oppikirjat roskiin ja tabletit ja tietoverkot ratkaisevat ongelmat. Nämäkään eivät tietysti pidä paikkaansa. Me elämme jotenkin siinä uskossa ja ajatuksessa, että kustantajien oppikirjat ovat suuria totuuden lähteitä ja opettajain pelastusköysiä. Miksi hitossa me annetaan valta sekä taloudellisessa, että opillisessa merkityksessä ihmisille, joiden ainoa tarkoitus on tehdä sillä rahaa. Esimerkkinä matikan monivuotisten kirjojen poisto markkinoilta. Suomessa taas käytetään erittäin vähän tietotekniikkaa verrattuna moniin muihin Euroopan maihin kouluissa, joten tässä jälleen huudetaan kovaan ääneen sutta.
    Fronterin haukkuminen on muotia. Omassa työssänikin se oli hiljaistulella ennen kuin innostuneen ja taitavan kollegan kautta löysin siitä ne hyödyt ja työkalut, jotka auttavat juuri minua. Olen oppinut käyttämään Fronteria vuoden aikana tavoilla, joita en edes tiennyt olevan. Annamme opettajille käyttöön paljon muitakin työkaluja, teknisessä työssä esimerkiksi vannesahoja. Niistäkään ei ole hyötyä, jos opettajalla ei ole halua tai innostusta opetella käyttämään niitä.
    Edu cloud ja opettajien "ilmainen työn jakaminen" on hassu juttu. Olin itse täysin samoilla linjoilla vielä muutamia vuosia takaperin. Miksi minun pitäisi jakaa hyviä juttujani tai tehdä ilmaista työtä? No sitten mietinkin asiaa toisinpäin. Miksi hemmetissä kun teen onnistuneita tai hyviä asioita, en jakaisi niitä lähikollegoilleni ja jos ne kelpaisivat jollekulle muulle, myös heille? Mikä hitto siinä on, että meidän pitää elää siellä omassa turvallisessa pikku kolossamme, aapisen ja liitutaulun kanssa ja kuvitella olevamme ikuinen ja muuttumaton, täydellinen instituutio.

    Huolen taideaineista jaan kanssasi sataprosenttisesti. Sen sijaan väite siitä, että kohta kukaan ei osaa matematiikkaa vaatisi aika paljon perusteluja.

    Harmittelet lasten kuntoa, muttet tykkää seisomisesta, jumppapalloista tai liikkumisesta luokassa? Istuminen on kuitenkin ihan tieteellisesti todistettu vaaralliseksi ihmiselle. Varsinkin kasvavalle lapselle, joista ehkä yhdelle viidestä ne pulpetti ja tuoli ovat sopivan kokoiset. Snadi kontroversio tässä.
    Kaksi YT:tä on ihan suoraan työehtosopimuksen vastainen. Ei siihen ole pakko suostua. Samoin viestintää voi opettaja tehdä halutessaan vain virka-ajan puitteissa. Kenenkään ei tarvitse itseään sillä uuvuttaa. Meillä on työaika. Meillä on eettinen ohje pitää itsestämme ja vapaa-ajastamme huolta.
    Nojoo. Tässä oli taas paljon. Osaat vaan nykyään provosoida juuri minua tosi pahasti. Koiran karvat ja viimeiset kaivuut vai miten se menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Timo K...

      Anna mennä vaan :)

      Tein kirjoitukseni listan keskustelun pohjaksi. Ydinkysymys on: Hallitseeko kukaan tällä hetkellä suomalaista koulutuspolitiikkaa?

      Väitän, että suunnitelmallista koulutuspolitiikkaa ei ole ollenkaan. On vain hallitsematon kaaos, jota opettajat kouluissaan yrittävät hallita.

      Onneksi suuurin osa suomalisita opettajista käyttää yhä edelleen sitä kuuluisaa talonpoikaisjärkeä, ja peruskoulu tullee säilymään, vaikka nyt nitisee ja natisee pahasti.

      Poista
  10. Olen monessa asiassa blogistin kanssa samaa mieltä, monessa ollaan menty/menossa pieleen, mutta toisaalta odotan uudelta OPSilta paljon hyvääkin. En usko, että lopulta se perustyö luokassa oppiaineajattelussa lopulta niin kovasti muuttuu. Okei, tulee niitä oppimiskokonaisuuksia (joiden suunnitteluun käytettävä aika löytyy mistä?), mutta eivät ne vie koko kouluvuotta.

    VastaaPoista
  11. Olen samaa mieltä Jaska Brownin kanssa matematiikan tasosta. YO-kirjoitusten laudaturin pisteet ovat viimeaikoina nousseet ja jokerit vaikeutuneet,toisaalta yleisen matematiikan yo-kirjoitusten tehtävät ovat helpottuneet.
    Kertotaulut ja peruslaskutoimitukset pitää opetella ulkoa. Lahjakkuudesta on aina paljon innostusta ja työtä.
    Kannatan erillisiä oppiaineita, eli syvennytään johonkin, keskitytään, ja opitaan oppimaan. Jos osaa oppia on helpompi opetella jotain uutta. Minusta peruskoulu kevenee koko ajan ja luistellaan pelkän pintatiedon päällä. Ne menestyvät, jotka ottavat itse selvää tai harrastavat tai ovat erikoiskoulussa. Näen peruskoulun perustehtävän kuitenkin perusasioiden opettamisessa, lukutaito, kirjoitustaito, kyky etsiä tietoa, kyky kriittiseen ajatteluun, matematiikkaa ja luonnotieteitä, historiaa, yhteiskuntaoppia, eettistä kasvatusta tai uskontoa ja mielellään kolmea tai vähintään kahta kieltä.

    VastaaPoista
  12. Kehoittaisin opettajia tutustumaan koko tämän muutoksen taustalla, ylätasolla, olevaan poliittiseen motiiviin.

    Tällä ajetaan ihmiskuvan muutosta, voimakkaasti.
    Kun oppiaine-jaot ja asiantuntijuus ajetaan alas ja kaikesta tehdään "prosessi" on tie raivattu. Mille? Jatkuvassa muutoksessa, liikkeessä, prosessissa, olevalle ihmiselle, jolle ei ole olemassa mitään pysyvää. On vain pelkkä ikuisesti jatkuva muutos, prosessi.

    Taustalla on globalistinen ja internationalistinen ajattelu, jolle kumarretaan ihmistyön liikkuvuuden ja arvottomuuden ( =hallittavuuden) syistä oikealla ja juutalais-kristillisen ajattelun purkamissyistä ( = hallittavuuden) vasemmalla.

    Tähän kulttuurimarxistiseen naruun näyttävät kaikki menevän, myös opettajakunta pääsääntöisesti ja tästä kauniilta ja hyvältä näyttävästä muutoksesta kiittää myös elinkeinoelämä, jonka hyöty kaikkea koko ajan prosessoiva ja jatkuvassa muutosvalmiudessa oleva ihminen tetenkin on.

    Joku voi sanoa, ettei tällä em. ole mitään tekemistä kouluopetuksen kanssa. Kyllä vaan on. Me olemme pitkän langan päässä toteuttamassa juuri tätä ihmiskuva-vallankumousta, nämä muutokset ovat vain metodeja joilla se toteutetaan kouluissa.

    Opettajakunnan tulisi herätä kasvatusfilosofisesti ja alkaa miettiä haluaako se todella laittaa lisää ja lisää vauhtia hyrrään vai olla hidastamassa sen silmitöntä muutosvauhtia.

    t. vihreä varavaltuutettu


    VastaaPoista
  13. Mua harmittaa, että uudesta opsista on tehty tällainen mörkö. Toivottavasti kritisoijat ovat tutustuneet uuden opetussuunnitelman perusteisiin, jotka löytyvät opetushallituksen sivuilta. Kasvatustieteen professori Derby ei ainakaan ollut. Olemme saamassa kouluihin työtämme ohjaamaan hienon, uuden opetussuunnitelman, jossa ei suinkaan ole poistettu oppiaineita. Uusi ops lähtee liikkeelle siitä, että opetamme jokaisessa oppiaineessa sekä omalle oppiaineellemme ominaisia taitoja ja tietoja, mutta myös laaja-alaisia taitoja kuten ajattelun taidot ja monilukutaito. Tämä ei ole mielestäni mitään mullistavaa uutta, mutta nyt se on sinne auki kirjoitettu. Tavoitteena on sirpaletiedon sijaan opiskella suurempia kokonaisuuksia ja oppia taitoja, joilla pärjää elämässä. Oppiainerajat ylittäviä ilmiöpohjaisia kokonaisuuksia kouluilta edellytetään kaksi per vuosi. Tämäkään ei ole uutta auringon alla, vaan kuten Kari Uusikyläkin on todennut tätä on tehty aina 70-luvulta alkaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Kyse ei ole pelkästään uudesta OPS:sta, vaan suomalaisen koulutuspolitiiikan yleisestä holtittomuudesta, mitä yritin listallani kertoa.

      Poista
  14. "Oppia taitoja joilla pärjätä elämässä."

    Onko aiempi koulu ollut sitten väärässä ja nyt sitten se tiedetään?
    Siis että aikuiset - opetusalan virkamiehet - tietävät vasta nyt mitä lapset tarvitsevat vuonna 2025? Siis että he eivät tarvitse kamalaa perinteistä koulua vaan sellaisen koulun kuin aikuiset haluavat lasten tahtovan?

    Minusta nyt korostuu entisestään nimenomaan sirpaleisuus, sattumanvaraisuus ja syy-ja seuraussuhteiden korvautuminen ulospäin suuntauneella prosessityöllä, oman tiedon luomisella. Siitä kyllä vahvimmat, verbaalisimmat ja sosiaalisimmat selviytynevät hyvin mutta entä ne muut? Onko kaikki hyvin nyt kun saa hypätä käytävän säkkituoliin ipad sylissään? Lundell on listoineen ihan pääsääntöisesti oikeassa. Koulusta ollaan tekemällä tekemässä rauhatonta majaa lapsille. Toivon olevani täysin väärässä.

    VastaaPoista
  15. Hyvästä aiheesta olet kirjoittanut, jälleen kerran. Tuntuu että muutoksesta on tullut Suomen koulutuskeskustelussa jonkinlainen itseisarvo. Yhtäkkiä on hirveä pakko muuttua, ja kaikki muutos ja uudistaminen on ilmeisesti automaattisesti kehitystä parempaan. Pitäisi luultavasti useamminkin "tuulettua" ja kurkistaa, miten ulkomailla juttuihimme suhtaudutaan.

    Verkostoituminen ja sosiaalisten suhteiden luomisen taito on mielestäni taito, jolla oikeasti pärjää elämässä. Tuota taitoa ei vain oikein koulussa opeteta. Ja niin, mitenpä sitä voitaisikaan opettaa. Ei tämänhetkinen pääministerimme ollut koulussa kympin oppilas, eikä presidenttimmekään. Mitähän "elämässä pärjäämisen taitoja" kyseisillä tyypeillä on, kun ei matikka ainakaan ollut kymppi?

    VastaaPoista
  16. Juutalais-kristillinen ihmiskäsitys joutaisi ensimmäisenä romukoppaan. Jos taas kulttuurimarxismi tarkoittaa ihmis- ja oppilaslähtöisyyttä, kriittistä ajattelua ja ihmisyyden ja tieteellisen ajattelun taitoja, joita uudessa opsissa painotetaan, niin halleluja kulttuurimarxismi.

    Ihmisten ei pitäisi huudella salaliittoteorioita, jos eivät halua vaikuttaa pöpeiltä.

    Muutos ei ole itseisarvo, mutta meidän ja muuallakin maailmassa koulujärjestelmämme on luotu palvelemaan 1800-luvun teollista yhteiskuntaa. Niillä ei ole enää mitään tekemistä maailmassa, jossa muutos on väistämätöntä. EIKÄ SE OLE PAHA ASIA IHMISET! Muutos ei ole paha. Muutos on ihan jees. Rokotteitakin pelättiin (ja idiootit pelkää vieläkin), autot oli suoraan saatanasta, varmaan ensimmäisiä tulen käyttöä oikeasti hallineita ihmisiä haukuttiin homoiksi apinoiden toimesta :P

    VastaaPoista
  17. "Juutalais-kristillinen ihmiskäsitys joutaisi ensimmäisenä romukoppaan," kirjoitti ano.

    -Olet siis heittämässä Euroopan traditiota/ kulttuuria/historiaa jne. pois, noin vain? Kiinassa oli sama yritys 60-luvulla, kun Kiinan kulttuuri piti nuorten kommunistien ideologian mukaan hävittää ja poistaa. Ja sic! Sitä nimitettiin juurikin, kyllä, kulttuurivallankumoukseksi. Se oli hirvittävä vaihe Kiinan historiassa - kannattaa tutustua.

    "Jos taas kulttuurimarxismi tarkoittaa ihmis- ja oppilaslähtöisyyttä, kriittistä ajattelua ja ihmisyyden ja tieteellisen ajattelun taitoja, joita uudessa opsissa painotetaan, niin halleluja kulttuurimarxismi."

    -Tiedät hyvin ettei tarkoita. Kulttuurimarxismi tarkoittaa juuri sujuvaa, joustavaa mallia jossa kaikki on jatkuvassa muutoksessa (jota nimitetään väärin perustein liberalismiksi) ja jatkuva muutos on itseisarvona vallalla. Yksi ja ainoa hyväksytty ajattelumalli on arvojen loputon relativismi, konservatiivisuus on marginalisoitu, globalismi, tai internationalismi jos niin haluat, on "ainoa hyvä."

    "Muutos on ihan jees"

    -Tuossahan se on sanottu. Toinen yhtä pätevä :) argumentti on usein kuultu: "Se nyt vaan on tätä päivää."

    Sopiva, kohtuullinen ja perusteltu ( ! ) muutosvastarinta ja konservativismi taitavatkin olla koulunkin alueella juuri sitä kipeästi kaivattua kriittisyyttä, kapinaa, jopa anarkismia. Itse en filosofiasta rakentavana pedagogina halua lähteä noin vain valtavirran (sananmukaisesti) vietäväksi ajopuuna. Muutosta tarvitaan koko ajan, tietysti, kaikki ei pysy paikallaan (vaikka osa pysyykin toisin kuin relativistinen liberalismi väittää ), mutta sen pohja ja tarkoitus tulisi olla selvillä ennen kuin rynnitään kiinnittämään minkäänlaisia käsivarsinauhoja minkään puolesta tai mitään vastaan.

    t. vihreä varavaltuutettu

    VastaaPoista
  18. "Olet siis heittämässä Euroopan traditiota/ kulttuuria/historiaa jne."

    Eurooppalainen traditio, sivistysvaltio, demokratia ja tuntemamme "hyveet" ajoittuvat aikaan ennen kristinuskoa. Kristinusko on toiminut tehokkaasti juuri tuossa kammoksumassasi massojen hallinnassa. Mihinkään muuhun siitä ei ole.

    Varoittelet kulttuurimarxismin kohdalla kapitalismin valtoimenaan riehuvasta muutoksesta ja käytät seuraavassa puheenvuorossasi varoittavana terminä kiinan kulttuurivallankumousta. Kumpikohan meistä elää siellä pienessä "50-luvun Suomi" -nimisessä tynnyrissä?

    Kulttuurimarxismi on termi jota heitellään kun halutaan pelotella sillä, että maailma vaan muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Tieto ja tiedonvälitys ovat ensimmäistä kertaa vapaita ja se pelottaa myös meillä demokratioissa. Emme voi hyväksyä sitä, että nuoret ja lapset saavat maailman, joka on erilainen kuin meidän maailmamme ja se pelottaa. Sen pitäisi olla täysin uudenlainen mahdollisuus, mutta sen sijaan pakenemme oppikirjojen ja traditioiden taakse.

    Opettajat ja peruskoulu (erityisesti OAJ) ovat tässä maassa muutosvastarinnan ehdotonta huippua. On turha puhua, että kriittisyys ja konservatismi olisivat jotenkin kaivattuja, kun suurin osa opettajista on vastarannankiiskejä ihan vaan, koska "Ope on tärkein homma maailmassa ja me ei koskaan olla tehty mitään väärin tai mitään ei ainakaan saa muuttaa".

    Maailmassa ei ole mitään niin pyhää, ei edes opettajan työ tai peruskoulu etteikö kaikkea siitä voisi muuttaa toisenlaiseksi ja silti meillä voisi olla hyvä ja sivistynyt ja järkevä maailma. Tai ehkä jopa sen ansiosta.

    VastaaPoista
  19. "Opettajat ja peruskoulu (erityisesti OAJ) ovat tässä maassa muutosvastarinnan ehdotonta huippua."

    -Ja itse edustat tässä muutosintoisuudessa....mitä? Muutosvastarinta-sanaa käyttelet mielelläsi. Ettei vain kysymys ole siitä, että muutosvastarintaisia ovat ne, jotka eivät hyväksy sinun ideoitasi muutoksesta?
    Tällä logiikalla sinä olet kannaltani vahvasti muutosvastarintainen, eli eipä aleta puolin eikä toisin nimittelemään....Nykyargumentoinnissa tulee jatkuvasti esiin nuo leimasanat. Koulussa se on ollut pitkään tuo m-vastarinta. Sillä on usein tarkoitus hiljentää ne jotka kyselevät, että mitä hittoa me ollaan nyt tekemässä ja miksi.

    "Eurooppalainen traditio, sivistysvaltio, demokratia ja tuntemamme "hyveet" ajoittuvat aikaan ennen kristinuskoa. Kristinusko on toiminut tehokkaasti juuri tuossa kammoksumassasi massojen hallinnassa. Mihinkään muuhun siitä ei ole."

    -Aika fundamentaalinen väite. Mutta niitä saa tulla. Unohdatko kuitenkin, että juutalais-kristillisyydellä tarkoitetaan nimenomaan juutalaisen, helleenisen/antiikin ja kristillisyyden maailmankuvan hybridiä, jota voitaisiin nimittää yhtä hyvin ideaksi eurooppalaisuudesta. Esim. renessanssi oli eräs sen hedelmä, sekä myöhemmin valistus, jonka aikana ajattelijoista vain äärimmäiset halusivat hylätä juutalais-kristillisen-perimän ja niinhän sitten ei käynytkään. Mutta nyt siis tuo Euroopan kultturiperimä pois jaloista ja tieltä? Ideahan tuon maailmankuvan deletoinnista ei ole kovin uusi ja laajaa suosiota nauttii nytkin. Luulen että onnistutte kyllä. Massojen hallinnasta, johon viittasit, on kylläkin toistaiseksi parhaat kokemukset kommunismilla ja fasismilla. Tosin nykyinen hegemonia, eräänlainen vulgääri-liberalismi (kulttuurimarxismin työrukkanen), joka elää voittokulkuaan median ja kapitalismin symbioosissa näyttää kyllä pärjäävän hyvin massojen arvojen ohjailussa, niiden nollaamisessa.

    Mutta nyt ollaan kovin kaukana koulublogin aihepiireistä...vai ollaanko? Sillä tavalla ei, että blogistin kuvaama koulukaaos edustaa puhtaimmillan juuri sitä kalliopohjatonta pedagogiaa, mistä koulutuksen sivistysihanne on kadotettu ja tilalle tullut vastaaminen "ajan ilmiöihin", lue = tarpeisiiin. Itse olen vanhakantainen ja uskon edelleen että koulun tehtävä on olla luomassa hyvää arvokasta maailmaa eikä vain reagoimassa muutoksiin muutoksilla. Mutta näin eri tavalla ihmiset ajattelevat. Se on hyvä eurooppalainen traditio, tapa ja arvo. No delete.

    t. vihreä varavaltuutettu

    VastaaPoista
  20. http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408911044130

    VastaaPoista
  21. Edellisen anon linkki on aika hyvä. Suosittelen.

    Uusikylä pamauttaa pöydälle itsestäänselvyydet (jotka halutaan unohtaa ja antiproblematisoida) ja Lonka peesaa ajan ilmiöitä ja henkeä.

    Mutta kumpi on muutosihminen, kumpi "vastarintainen"? Se ei olekaan niin yksinkertaista. Itse näen että Uusikylä on koulun ja oppimisen puolustaja, Lonka uskoo prosessiin.

    Iso kysymys onkin, onko koulu ajan tarpeisiin, muutoksiin ja ilmiöihin vastaava ja ja välittömästi reagoiva syysteemi vai onko se jotakin muuta, enemmän. Jos minulta kysytään...sen voi lukea aiemmista kommenteistani, mutta hyvältä tuntui että myöskään Uusikylä ei ole nielemässä tuosta vain ilmiöoppimista jonakin "välttämättömänä uudistuksena" vaan näkee myös kuopat, jotka pelkkä ideologisen liikkuva pedagogia itselleen kaivaa.

    Sitä paitsi elämä o varnasti ilmiö. Ja tutkimusta on koko elämä. Ilman ideologiaakin.

    t. vihreä varavaltuutettu

    VastaaPoista