HS 6.10.
Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä
Opetus- ja sosiaaliala ovat niin naisvaltaisia, että niiden korkeakoulutukseen tulisi harkita yhtenä vaihtoehtoja mieskiintiöitä. Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, joka on luonnostellut koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa.
Etenkin opettajien koulutukseen miehiä on yritetty houkutella rukkaamalla valintakokeita, mutta tulokset ovat olleet laihoja.
Sekä opetus- että sosiaalialalla korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittajista lähes 90 prosenttia oli naisia viime vuonna.
Opettajankoulutuksessa oli aikoinaan miehille 40 prosentin kiintiöt, mutta niistä luovuttiin tasa-arvolain myötä 1989.
Opettajankoulutuksen mieskiintiökeskustelu pulpahtaa pinnalle aina silloin tällöin. Jos opetusalan korkeakouluopiskelijoista lähes 90 prosenttia on naisia, tasa-arvo ei toteudu. Jossain on jotain vikaa.
Blogissani käytiin mieskiintiöistä vilkasta keskustelua tammikuussa 2010:
Miehiä kouluihin
Olen edelleen samaa mieltä: Tasa-arvokysymystä pitäisi ajatella oppilaan kannalta.
HS: Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei oikein lämpene kiintiöille, vaan haluaisi nostaa opettajan ammatin vetovoimaisuutta myös miehille kunnon palkan ja uranäkymien avulla.
Opettajien, varsinkaan peruskoulunopettajien palkkaus, ei ole vetovoimainen.
Vaikka palkkaus on joskus muodollisesti noussut, se on laskenut, koska palkankorotukset on tylysti viety, kun työnantaja on käyttänyt hyväksi palkkausjärjestelmän heikkouksia. Opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista, palkanalennukset tehdään tunteja leikkaamalla.
Törkeintä toimintaa viime aikoina on harjoitettu pääkaupungissa. Viime palkkakierroksella kuudensien luokkien opettajat saivat luokanvalvojakorvauksen. On kouluja, joissa ko. raha on sijoitettu opetusvelvollisuuteen. Opettajalta on viety yksi viikkotunti opetusvelvollisuudesta pois, ja viety tunti on korvattu luokanvalvojarahalla. Opettaja saa silloin palkkaa 23 oppituntia + luokanvalvojaraha.
Tällainen kieroilu vaatii härskiä mielikuvitusta. Opettajien palkkaus on viety alas, jotta koulun luokkakoot saadaan pienemmiksi.
Olin tänä viikonloppuna ammattiyhdistykseni koulutusristeilyllä. Oli kiva tavata muiden koulujen opettajia ja jakaa kokemuksia. Pöytäpuheissa nousi esiin mielenkiintoinen ilmiö, joissain kouluissa harvoja miesopettajia käytetään yleisinä kurinpitäjinä, jonkinlaisina poliiseina. Miesmaikka kutsutaan paikalle, kun kurinpito muuten ei toimi.
Minä en halua olla mikään koulupoliisi, vaan opettaja. Koulun järjestyksenpito kuuluu kaikille opettajille.
Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä
Opetus- ja sosiaaliala ovat niin naisvaltaisia, että niiden korkeakoulutukseen tulisi harkita yhtenä vaihtoehtoja mieskiintiöitä. Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, joka on luonnostellut koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa.
Etenkin opettajien koulutukseen miehiä on yritetty houkutella rukkaamalla valintakokeita, mutta tulokset ovat olleet laihoja.
Sekä opetus- että sosiaalialalla korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittajista lähes 90 prosenttia oli naisia viime vuonna.
Opettajankoulutuksessa oli aikoinaan miehille 40 prosentin kiintiöt, mutta niistä luovuttiin tasa-arvolain myötä 1989.
Opettajankoulutuksen mieskiintiökeskustelu pulpahtaa pinnalle aina silloin tällöin. Jos opetusalan korkeakouluopiskelijoista lähes 90 prosenttia on naisia, tasa-arvo ei toteudu. Jossain on jotain vikaa.
Blogissani käytiin mieskiintiöistä vilkasta keskustelua tammikuussa 2010:
Miehiä kouluihin
Olen edelleen samaa mieltä: Tasa-arvokysymystä pitäisi ajatella oppilaan kannalta.
HS: Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei oikein lämpene kiintiöille, vaan haluaisi nostaa opettajan ammatin vetovoimaisuutta myös miehille kunnon palkan ja uranäkymien avulla.
Opettajien, varsinkaan peruskoulunopettajien palkkaus, ei ole vetovoimainen.
Vaikka palkkaus on joskus muodollisesti noussut, se on laskenut, koska palkankorotukset on tylysti viety, kun työnantaja on käyttänyt hyväksi palkkausjärjestelmän heikkouksia. Opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista, palkanalennukset tehdään tunteja leikkaamalla.
Törkeintä toimintaa viime aikoina on harjoitettu pääkaupungissa. Viime palkkakierroksella kuudensien luokkien opettajat saivat luokanvalvojakorvauksen. On kouluja, joissa ko. raha on sijoitettu opetusvelvollisuuteen. Opettajalta on viety yksi viikkotunti opetusvelvollisuudesta pois, ja viety tunti on korvattu luokanvalvojarahalla. Opettaja saa silloin palkkaa 23 oppituntia + luokanvalvojaraha.
Tällainen kieroilu vaatii härskiä mielikuvitusta. Opettajien palkkaus on viety alas, jotta koulun luokkakoot saadaan pienemmiksi.
Olin tänä viikonloppuna ammattiyhdistykseni koulutusristeilyllä. Oli kiva tavata muiden koulujen opettajia ja jakaa kokemuksia. Pöytäpuheissa nousi esiin mielenkiintoinen ilmiö, joissain kouluissa harvoja miesopettajia käytetään yleisinä kurinpitäjinä, jonkinlaisina poliiseina. Miesmaikka kutsutaan paikalle, kun kurinpito muuten ei toimi.
Minä en halua olla mikään koulupoliisi, vaan opettaja. Koulun järjestyksenpito kuuluu kaikille opettajille.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti