Tutkija: Opettajan ja oppilaan suhteen merkitys unohtuu
Lapsen ja aikuisen välisen suhteen merkitys unohtuu koulun auttamistyössä, sanoo tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa hyvä suhde aikuisen ja lapsen välillä ehkäisee syrjäytymistä. Jos suhde on hyvä, lapsen vaikeudet havaitaan jo, ennen kuin varsinaiset ongelmat ehtivät syntyä.
Lunabban mielestä ongelmalähtöisestä auttamisesta pitäisi siirtyä vuorovaikutuksen parantamiseen opettajan ja oppilaan välillä.
"Kun aikuinen on tasapainoinen, helposti lähestyttävä ja niin sanotusti hyvä tyyppi, luottamuksen syntyminen ja hyvän suhteen luominen on mahdollista", hän sanoo.
Väitöstutkimustaan viimeistelevä Lunabba kävi lukuvuoden ajan koulua muiden oppilaiden kanssa ja haastatteli lisäksi tyttöjä, poikia ja opettajia. Erityisen usein pojat sanoivat kaipaavansa aikuisilta enemmän uskottavuutta.
"Pojat sanoivat suoraan, että 'kun se vaan lässyttää'."
Moni poika kritisoi aikuisten olevan liian löysiä: he eivät osaa pitää kuria.
"Uskottavuus ei tarkoita, että pitäisi olla hirvittävän jäärä, vaan että osataan olla jämäköitä ja ottaa aikuisen vastuuta", Lunabba tarkentaa.
Hyvää Opettajien päivää!
Kasvatusala on täynnä sloganeja. Yhdessä vaiheessa minua ärsytti vietävästi seuravaa slogan, joka meni suurin piirtein näin: "Minä en opeta, vaan ohjaan oppimista".
Katsoin kurillani Wikipediasta, mitä hakusana "opettaja" tuo: "Opettaja on henkilö, joka on koulutettu opettamaan muita."
Ymmärrän jälkimmäisen määritelmän hyvin, mutta opettaja tekee paljon muutakin kuin opettaa. Konekin voi opettaa. Minua ärsyttävä slogan puolestaan alentaa opettajuuden.
HS: Hänen mukaansa hyvä suhde aikuisen ja lapsen välillä ehkäisee syrjäytymistä. Jos suhde on hyvä, lapsen vaikeudet havaitaan jo, ennen kuin varsinaiset ongelmat ehtivät syntyä.
Juuri näin.
Useimmiten opettaja havaitsee vaikeudet. Ongelma on, että pelkkä havaitseminen ei aina auta.
Kun opettaja pyytää apua, sitä on annettava. Nyt ei aina anneta, oppilas ja opettaja jäävät yksin. Voidaan puhua yhteiskunnallisesta heitteillejätöstä.
Tutkija Lunabba tuo esiin kipupisteitä, joista ei aina ääneen haluta puhua:
Erityisen usein pojat sanoivat kaipaavansa aikuisilta enemmän uskottavuutta.
"Pojat sanoivat suoraan, että 'kun se vaan lässyttää'."
Moni poika kritisoi aikuisten olevan liian löysiä: he eivät osaa pitää kuria.
Olen poikien kanssa samaa mieltä.
Facebookissa kommentoitiin hienosti Lunabban väitöstutkimusta:
Vesa-Matti Sarenius: "Opettaja tekee työtään pedagogisessa suhteessa ja tärkeimmät työkalut ovat pedagoginen herkkyys ja pedagoginen tahdikkuus."
Ritva Mickelsson: "Pienet tärkeät lähtökohdat: pedagoginen suhde ja turvallinen ryhmä."
Susanna Lehti: "Hyvä suhde opettajaan heijastuu kotiin asti lapsen hyvänä vointina ja motivaationa oppimiseen. Ja tietysti myös päinvastoin."
(Lähden koulun jälkeen Vantaan opettajien ammatiyhdistyksen koulutusristeilylle Pietariin. Kerron ajankohtaiset koulutusuutiset ensi viikon alussa.)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti