Olin muutama päivä sitten Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen, VOAY, koulutusristeilyllä Pietarissa. Aina jotain jää mieleen muille jaettavaksi. Meille esiteltiin Vantaan kaupungin kannustamis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Tällä kertaa törmäsin minulle uuteen käsitteeseen: aineeton palkitseminen.
Aineelliset palkkiot ovat kaikille tuttuja, palkitaan työtuloksista: henkilökohtainen
lisä, kannustuslisä ja tulospalkkio. En ole koskaan ollut täysin varma, ovatko ko. palkkiot soveliaita opetusalalle. Vaikeata niistä on kieltäytyäkään, kun työnantaja niitä työntekijöilleen tarjoaa.
Työntekijöitä palkitaan myös pitkäjaksoisesta työsuorituksesta, voidaan antaa vaikkapa hieno rannekello kolmenkymmenen vuoden yhtämittaisesta palvelusta. 50-vuotispäivänä työntekijää muistetaan palkkiolomin ja viirein ja Oiva Toikan lasilinnuin. Aloitepalkkio voidaan antaa hienosta työtehoa lisäävästä ideasta.
Kun koulutusristeilyllä törmäsin ensimmäistä kertaa aineettomaan palkitsemiseen, en voinut kuin naurahtaa ääneen. Niin teki moni muukin. Tavallaan vitsi on vantaalainen sisäpiirin juttu. Koulua ja opettajien palkkausta on kurjistettu pikkuhiljaa, kun kaupunki on velkaa roppakaupalla. Kun suurin piirtein kuin jatkumona aletaan puhua aineettomasta palkitsemisesta, herää väkisin epäilys.
Onko aineeton palkitseminen vain kiittelyä ja olalle taputtelua?
Toivottavasti se ei ole sitä. Ainakin minä olen tyypillinen suomalainen mies siinä mielessä, että en oikeastaan piittaa moisista eleistä. Voisinpa jopa vaivaantua. Opettajan työ antaa minulle riittävän tyydytyksen sinänsä.
Mitä on aineeton palkitseminen? Mitä sillä tarkoitetaan?
Työolosuhteet on luotava sellaisiksi, että työntekijä viihtyy työssään, mikä on tärkeää. Esimiehen merkitys, koulussa rehtorin, on silloin erityisen tärkeä. Jos rehtori on väsynyt tai narsistinen, työviihtyvyyden taso laskee hiljalleen.
Kunnan yleisillä toimilla on suuri merkitys. Esim. luokkakoko ja tuntikehys vaikuttavat kovasti opettajan työviihtyvyyteen.
Vanhempien, kollegoiden ja rehtorin asialliset palautteet lisäävät opettajan motivaatiota.
Opettajan työviihtyvyyteen ja - motivaatioon vaikuttaa eniten itse opettajan työ ja oppilaat. Kun oppilas oppii ja edistyy, ei edes nirvana ole kaukana.
Tekstit
Hmm. Minulle jäi edelleekin epäselväksi, mitä on aineeton palkitseminen.
VastaaPoistaMartti...googlailin ja löysin ne Vantaan "kalvot":
VastaaPoistahttp://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/33067_Kannustaminen_ja_palkitseminen_1_.pdf
Perusasioitahan ne ovat, vaikeata niitä on palkitsemiseksi mieltää, sanatarkasti:
1. työskentelyolosuhteet (hyvä ja toimiva työyhteisö)
2. työ (itsenäinen, haastava, vaihteleva)
3. työsuhteen pysyvyys
4. esimiehen ja muun työyhteisön antama palaute
Oikeastaan noiden asioiden pitäisi olla kunnossa jokaisessa työpaikassa. En yhtään epäile, jos jäi epäselväksi. Esim. työsuhteen pysyvyyden pitäisi olla itsestään selvää.
Moi,
VastaaPoistatuntuisi aika erikoiselta, jos nämä seikat ovat työpaikalla sillä tavalla "ehdollisia", että niiden toteutuminen vaatii työntekijältä jotakin sellaista "ylimääräistä", että työskentelyn perusolosuhteet voidaan ikään kuin lahjoittaa "aineettomana palkkiona".
Tällainen retoriikka on kyllä todella häiritsevää ja saa lähinnä miettimään, että mitähän asiaa tässä nyt ajetaan ja valmistellaan. Kuulostaa suoraan sanoen pahalta, jos johto lähestyy alaisia tällaisin palkkioiehdotuksin.
Toki on niin, että käytännössä luettelemiisi asioihin pohjaava hyvä työilmapiiri, jossa on turvana ajatus jatkuvuudesta, ei ole enää itsestäänselvyys. Ehkä työnantaja olisi voinut vain muistuttaa, että vaikka elämme taloudellisesti vaikeita aikoja on yhteisenä tavoitteena yhä pitää työssä jaksamista ja työpaikkaa ylipäänsä tavoiteltavina asioina ja että työntekijöillä on aina oma roolinsa siinä, kuinka tavoitteet toteutuvat.
Mutta tämäkin on tietenkin jo lähtökohta, ja kun otetaan huomioon, että kalvot tiskiin läväyttää työskentelyolosuhteita erinäisin lisävelvoittein jatkossakin hankaloittava Vantaan kaupunki, niin onhan tilanne aivan absurdi.
Pitäisiköhän sinne hallintoon palkata joku arvojen viestintä -strategi, jotta viestit eivät olisi niin monimielisiä? Joku joka sanoisi asiat aivan suoraan.
Suora viesti siis olisi: "Olkaapa iloisia, että teillä vielä on työpaikka. Liike-elämässä ihmiset tekevät kaikkensa, jotta saisivat säilyttää työnsä. Turhat pulinat pois, ja jatketaan. PIenistä lisähommista ei kannata valittaa, jos vertailukohtana on se, että työhön otetaan ne, jotka jaksavat työskennellä."
VastaaPoistaNo, tuo loppu meni jo vähän yli, mutta enpä pitäisi ollenkaan mahdottomana, että tätä "aineetonta palkitsemista" eli hyvää mieltä siitä, että saa pitää työpaikkansa, seuraisi jokin "palkitsemisjärjestelmä", jossa työsuorituksia ja niiden tehokkuutta seurataan entistä tarkemmin.
Aineettoman palkkion kriteeri on entistä kovempi työntekö, mutta onhan toisaalta varsinaisena palkintona (hyvän) työpaikan säilyminen. Lisäbonuksena johto tarjoaa kaksi kertaa vuodessa lämmintä kättä (jouluna ja kevätjuhlassa).
Vesa...samoilta kalvoilta löytyivät myös Vantaan henkilöjohtamisen visiot, ne vasta mielenkiintoiset ovat:
VastaaPoista1.Vantaalla on osaava ja muutosta ennakoiva henkilöstö sekä oppivat ja vuorovaikutteiset työyhteisöt.
2.Vantaa on Suomen parhaiten johdettu kunta.
3.Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti.
Palaan asiaan tarkemmin.
Samantyyppisiä visoita löytyy kunnan kuin kunnan kotisivuilta.
VastaaPoistaNäinhän se menee!
VastaaPoistaMinusta Vantaan johto voisi tuoda tähän "aineettoman palkitsemisen" -konseptiin muutamia tarkasti kohdennettavia instrumentteja:
Mielettömän hienosti toteutuvan Turpon "parhauttamis"-periaatteen rinnalle jatkuva "vertaisarviointi" lomakkeinneen ja "auditoinnit". Ne toisivat varmasti johdolle strategisia ratkaisuja palvelevaa lisäarvoa sekä kannustaisivat riviopettajia jaksamaan työssään ja muodostamaan todella vuorovaikutteisia yhteisöjä, joissa kaikki tuntevat toistensa opetusmenetelmät sekä kykenevät vertaispohjalta myös takaamaan jatkuvan laadun säilymisen. Mutta nämä instrumentit jäävät toki hyödyttömiksi, ellei tieto kulje systeemissä alhaalta ylöspäin; siksi "raportointi" mahdollisimman laajassa merkityksessä tulisi liittää edellisiin eli auditointiin, vertaisarviointiin ja parhauttamiseen.
Vantaa on varmasti Suomen hienoiten johdettu kunta! Kyllä täältä kelpaa hakea mallia! Vielä kun saataisiin optimoitua laatu ja tehot, niin tämä olisi taivas!
"Muutosta ennakoiva henkilöstö"? Siiskö henkilöstö joka on valmis "oppimisen" nimisssä joustamaan ja joustamaan, ja luovuttamaan professionsa virastoissa kehiteltäväksi?
VastaaPoistaOpettajahan on myös luomassa peruskoulua niiden näkemysten pohjalta, jotka hän kokee opettajan professionsa pohjalta oikeiksi. Joku kreikkalaisista filosofeistahan määritteli opettajan tehtävän: Kaiken hyvän edistäminen maailmassa.
Mitä se sitte on? Sitä ei muuten kerro sinulle, minulle kunnanvirasto. Se pitää itse ottaa selvää.
Opettaja siis ei vain toteuta koululle annettua tehtävää, vaan on sitä itse luomassa. Tämä vastuu jos annetaan kokonaan opetusalan ulkokehän ( sanoin sen niin kauniisti kuin osasin) tekijöille, voi meitä!
Kielipelimaailmassa sanoille oppiminen ja jousto annetaan merkityksiä kovaa vauhtia. Opealalla ne pahimmassa tapauksessa tarkoittavat = älä sinä ope mieti liikaa, seuraa vain maailman muutosta niin kuin me sen ymmärrämme ja jousta työssäsi.
Jorma