Opetuslautakunta hylkäsi opettaja Antti Korhosen
potkut, mutta Helsingin opetustoimen johtaja epäilee yhä
Korhosen soveltuvuutta opettajaksi ja kehottaa ihmisiä jopa
valittamaan lautakunnan päätöksestä.
OAJ on ihmeissään: Miksi virkamies jatkaa
yhden miehen sotaansa?
Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli
Luukkainen hämmästelee Helsingin Opetusviraston opetustoimenjohtaja Rauno
Jarnilaa, joka jatkaa edelleen Alppilan kohuopettajan Antti Korhosen
kyseenalaistamista.
Tässä joudutaan käymään ehkä pyykinpesu
kaupungin sisällä. Isännät - poliitikot - päättivät yksimielisesti,
mikä on Helsingin kanta. Ja vaikka virkamiehellä olisi eri kanta, hänen
tehtävänään on noudattaa isännän käskyjä ja linjauksia, Luukkainen totesi.
Luukkainen myös oudoksuu sitä, että Jarnila jopa
usutti kansalaisia valittamaan lautakunnan päätöksestä.
- On outoa, että hän sanoo, että kuka tahansa
voi valittaa. Ihmettelen, miksi tällaista väärää tietoa pitää levittää. Se on
asianomaisten asia. Miksi hän nosti tämän sille, se on outoa, Luukkainen
kyseli.
Rauno Jarnila on toiminut
kymmenisen vuotta Helsingin opetustoimen johtajana. Hän työskenteli aiemmin
myös Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa.
Yhdyn Olli Luukkaisen
ihmettelyyn: Miksi virkamies jatkaa
yhden miehen sotaansa?
Olen aiemmin kirjoittanut, että Korhos-gate on
sähläilyn ja hätiköinnin tulosta. Ymmärrän vielä jotenkin, että Alppilan koulun
rehtorit sekä linjanjohtaja Outi Salo ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen sähläilivät ja hätiköivät.
Mutta Jarnilan ei pitäisi sähläillä ja
hätiköidä. Rauno Jarnila on kokenut virkamies.
Olen ymmälläni.
Jarnila on antanut ällistyttäviä lausuntoja:
Jarnila: "Yksityishenkilöiden asioita
ei pitäisi käsitellä julkisuudessa. Se on raskasta." (MTV 3.5.)
Enkeliporsas: Antti Korhonen on
yksityishenkilö, hän on tavallinen riviopettaja. Korhonen on moneen kertaan
todennut, että julkisuus on ollut hänelle ja hänen perheelleen hyvin raskasta.
Miksi opetusvirasto toi Korhosen tapauksen näin voimalla julkisuuteen?
Jarnila: "Kuka tahansa helsinkiläinen
voi muutosta hakea."(MTV 7.5.)
Enkeliporsas: Rauno Jarnila on Helsingin
kaupungin johtava virkamies. Miksi Jarnila ei tyydy opetuslautakunnan
täystyrmäys 10-0 päätökseen, vaan yllyttää helsinkiläisiä muutoksenhakuun?
Jarnila: "Kyllä me
vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi." (HS 8.5.)
Enkeliporsas: En ole koskaan
kuullut, että johtava opetustoimen virkamies olisi julkisesti arvostellut
koulutetun opettajan kyvykkyyttä. Miksi Jarnila toimii näin?
Opetuslautakunta perustelee
potkujen muuttamista varoitukseksi muun muassa opettajan aiemmalla
nuhteettomalla työuralla. Antti Korhonen ei ollut saanut työstään aikaisempia
suullisia tai kirjallisia varoituksia eikä työnantaja ollut aikaisemmin
huomannut opettajan työssä moitittavaa. (Yle 7.5.)
Korhosen asiamiehen Erkki Mustosen
mukaan Helsingissä rekisteröidään vastaavankaltaisia tapauksia muutamia
kymmeniä.
– Yhtään opettajaa ei ole tällä
perusteella erotettu, vaikka opettajan käytöksessä olisi ollut moitittavaa.
Tämä on merkillinen prosessi. Lakimiehenä en ole 12 vuoteen törmännyt
tällaiseen, jossa käytetään näin rankkoja toimenpiteitä opettajaan, täräyttää
Mustonen. (MTV 3.5.)
– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin
poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta.
Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo. (Vantaan Sanomat 12.4.)
Korhos-gatessa on jotain
äärimmäisen poikkeuksellista.
Korhosen ruokasalitapausta
edeltävä ura oli nuhteeton kuten opetuslautakunta totesi. Saman kertoi
myös Korhosen entisen koulun, Hämeenkylän koulun, rehtori Pasi Majasaari:
"Ei meillä ollut hänen
työsuhteensa kanssa yhtään minkäänlaista ongelmaa. Työsuhde päättyi aivan
normaalisti etukäteen sovitun mukaan, enkä joutunut antamaan hänelle
varoitusta, huomautusta tai muuta vastaavaa. Ei ollut mitään, mihin olisi
pitänyt puuttua", Majasaari sanoo. (HS 15.4.)
Miksi juuri Korhonen nostettiin
kepin nokkaan?
Herää ajatus, että kaikki on sittenkin
tarkoituksellista eikä hätiköityä. Onko jostakin syystä hakemalla haettu
esimerkki, jolla on pyritty vaikuttamaan johonkin?
Mieleeni tulee vain yksi asia:
Halutaan vaikuttaa voimalla Perusopetuslain
pykälän 36 parlamentaariseen käsittelyyn. Finlex
Onko Suomen koulumaailmaan vaivihkaa muodostunut ruotsalaismallinen koulukunta? Ruotsissa peruskoulujärjestelmä on saatu lähes sekasorron tilaan.
Muistan takavuosilta korkearvoisen ruotsalaisen kouluhallintoviskaalin lausunnon, kun siellä pohdittiin käyttäytymisen arviointia. Lausunto vapaaksi suomennettuna meni jotenkin näin: "Jos todistukseen tulee käyttäytymisen arviointi, eiväthän oppilaat silloin uskalla enää nousta opettajiaan vastaan."
Muistan takavuosilta korkearvoisen ruotsalaisen kouluhallintoviskaalin lausunnon, kun siellä pohdittiin käyttäytymisen arviointia. Lausunto vapaaksi suomennettuna meni jotenkin näin: "Jos todistukseen tulee käyttäytymisen arviointi, eiväthän oppilaat silloin uskalla enää nousta opettajiaan vastaan."
"Jupakan jälkipyykki on syytä
puida perusteellisesti. Herää kysymys, miten ihmeessä kouluvirasto ajoi juttua?" sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. (MTV 7.5.)
En ole ainoa ihmettelijä.
1. OAJ:n pitää viedä Korhos-gate loppuun
asti.
2. Helsingin opetusviraston toimet on tutkittava
kunnolla.
Tekstit
Harkitsevaisena tunnettu Enkeliporsas menee nyt liki salaliittoteorioita? No hyvä, keksitään yksi lisää:
VastaaPoistaOpettaja Korhonen on koulutustaustansa vuoksi hyvä ehdokas jarnilaksi Jarnilan paikalle. Hänen kampittamisensa tekee tilaa paremmalle ehdokkaalle, joka voisi olla myös joku kampitukseen osallistuja.
Täysi spekulaatio, johon sopivia faktoja on ainakin nämä:
1) Opetustoimen johtaja on eläkeiän kynnyksellä
2) Joku on jo varmaan ajatellut hakea pian vapautuvaa paikkaa
3) Korhosen henkilöön kohdistuva painostus opetusviraston suunnalta
Toki salaliittoteorian saa myös tämän kirjoituksen ja kommentinkin motiiveista.
t. RJ
Esittämäni kahden vaihtoehdon lisäksi on kolmaskin, paniikki.
PoistaVoisitko rauhoittua hysteerisyydestä.
VastaaPoistaKorhonen-höpötystä on tuntunut tulevan sinulta kuin liukuhihnalta mttaman päivän, niin edttä jutuissa ei enää oikein ole käsinkosketeltavaa järkevää lisäarvoakaan.
Harva minua on koskaan epäillyt hysteerisyydestä,varsinaisiin salalittoteorioihin en usko.
VastaaPoistaKannattaa lukea juttu tarkemmin: OAJ on ihmeissään: Miksi virkamies jatkaa yhden miehen sotaansa?
En ole ainoa, joka ihmettelee. Joku syy Jarnilan toiminnassa täytyy olla. Hän on niin kokenut koulu- ja virkamies. En jaksa uskoa, että hän hätäilisi toiminnassaan ja antaisi ällistyttäviä lausuntoja ilman syytä.
Minä haluan vastauksen saman kysymykseen kuten OAJ.
Korhosen uhmakkuus tekee tästä ongelman. Ensin lähiesimies ja nyt viimeiseksi opetuslautakunta on ottanut kantaa, että Korhosen toiminta ei ole ollut asiallista. Korhonen edelleen puolustelee omaa toimintaansa "Poliisi on kahdesti todennut, että se ei ollut pahoinpitely. Keneenkään ei sattunut. Olen toiminut tässä lain mukaan. Pitäisikö minun kaiken kokemani jälkeen vielä pyydellä anteeksi?"
VastaaPoistaEi tarvitse pyydellä anteeksi, mutta pitäisi uskoa yhdestä varoituksesta. Viime kädessä työnantaja linjaa miten työ hoidetaan.
Viime kädessä laki linjaa, miten työ hoidetaan.
PoistaTässä jupakassa on nähtävissä eri aikoina eri trendejä. Kun opetuslautakunta ei pitänyt Korhosen työsuhteen purkia voimassa, alkoi siellä täällä näkyä näitä Korhosen "uhmakkuutta" parjaavia kommentteja.
En näe mitään syytä, miksi Korhosen pitäisi pyytää keneltäkään anteeksi edes varoituksen saatuaan (eikä ole niinkään sanottua, että opetuslautakunnalla edes on valtuuksia varoituksen antamiseen). Eihän normaalistikaan kenenkään ole pyydettävä erikseen anteeksi, jos varoitus kohdalle napsahtaa.
Vai muka laki viime kädessä linjaa miten työ hoidetaan.... Väärin. Puppua.
PoistaTyönantaja määrää, lain puitteissa, miten työ hoidetaan. Siellä laissa on semmoinenkin asiakokonaisuus kuin direktio-oikeus. Jos työnantaja linjaa että laissa sallittuja voimakeinoja ei tässä työpaikassa käytetä, niin sitten työntekijänä oleva opettaja ei saa niitä käyttää.
Tälle on järkeviä syitä: esimerkiksi jokin työpaikka voi koostua niin pahasti traumatisoituneista lapsista, että työnantaja harkitsee todennäköiseksi että mikä tahansa voimakeinon käyttö aiheuttaa paljon suurempaa vahinkoa kuin hyötyä. Työnantaja on se joka vastaa työntekijöidensä aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, pääsääntöisesti.
Laki ei voi millään ottaa huomioon erityisiä työpaikkoja ja jokaisen niiden erityispiirteitä. Raja menee suunnilleen niin että työnantaja ei ole oikeutettu pätevästi velvoittamaan työntekijäänsä ryhtymään tekoon joka on lainvastainen, mutta työnantaja on oikeutettu pätevästi kieltämään työntekijäänsä ryhtymästä tekoon joka on lain mukaan sallittu mutta jota työnantaja ei halua tapahtuvan.
Ano: "esimerkiksi jokin työpaikka voi koostua niin pahasti traumatisoituneista lapsista"
PoistaNiin, esimerkiksi erityisoppilaista.
No, Korhoselle ei todennäköisesti Alppilassa kerrottu eri oppilaiden taustoista, koska vaitiolovelvollisuus. Lukemani mukaan Korhosellehan ei annettu tietoa edes oppilaiden arvosanoista. Perehdytyskin oli selvästi vajaata, joten jos työnantaja tällaisessa kokeilukoulussa ei tahdo lain sallimia voimakeinoja käytettävän, niin se pitää ilmaista suoraan.
Korhonen oli aika mahdottoman tehtävän edessä, jos häneltä odotettiin jotakin sellaista, jota hänelle ei kerrottu.
Minusta on näyttänyt siltä että työnantaja on kirjaimellisesti halunnut että voimakeinoihin ryhtyminen pysyy lain asettamien nimenomaisten rajojen sisällä, eli vasta voimakeinojen käytön ehtojen kiistatta täyttyessä.
PoistaNäitä ehtojahan on se että tilanteen tulee olla joko vaarallinen tai uhkaava.
Opetuslautakunta ja Opetusvirasto näyttävät selvästi harkinneen todeksi, että tilanne ei ollut sen enempää vaarallinen kuin uhkaavakaan. Minä olen taipuvainen yhtymään siihen nimenomaiseen arvioon. En näet ole paranoidi enkä arvosta paranoiaa.
Antti Korhonen ja hänen asianajajansa näyttävät kirjoittaneen jotakin että tilanne olisi muka ollut uhkaava ja vaarallinen, räjähtämässä mellakaksi. Mutta aikuisten oikeasti, tätä on mahdotonta pitää todellisuudentajuisena.
(Oletan että Korhonen ryhtyi voimankäyttöön ihan sen johdosta että koki arvovaltansa olevan pelissä, eikä ajatelleen mitään objektiivisia mellakka-asioita, ja että tuo väite mellakan käynnistymisestä on jälkeenpäin kyhätty hänen puolensa veruke.)
Jos opettaja ei ryhdy kuvittelemaan mellakkaa, niin on sitten niin että tuossa tilanteessa ei täyttynyt voimakeinojen käytön edellytykset ja niitä ei olisi Korhonen saanut ryhtyä käyttämään.
Tähän juridiikan pohdintaan on hyvä ottaa apuvälineeksi juuri tuo termi
KIISTATTA
sillä se auttaa näkemään missä tuon toimivallan ongelma näyttää nyt olleen.
"Ei tarvitse pyydellä anteeksi, mutta pitäisi uskoa yhdestä varoituksesta. Viime kädessä työnantaja linjaa miten työ hoidetaan."
PoistaNiin. Se yksi varoitus on annettu. Mitenkäs Korhonen nyt on erikseen osoittanut, että hän EI uskonut sitä? Koska ei pyytänyt erikseen anteeksi? Vaikka juuri sanoit ettei tarvitse pyytää anteeksi?
En minäkään pyydä anteeksi tilanteessa jossa en näe tehneeni väärin. Silloin kun olen tehnyt, olen myös anteeksipyynnön esittänyt. Yksinkertaista.
Työnantajan pitäisi tosiaan linjata miten työt hoidetaan, mutta oliko sitä hoidettu? Vähän vaikuttaa siltä että ei ole. Jos työssä tarvitsee noudattaa jotain erityistä varovaisuutta tms. normaaliin verrattuna, niin on työnantajan velvollisuus kertoa näistä käytännöistä.
Nyt se Korhosen saama varoitus on muuten annettu opetuslautakunnan toimesta, jolla ei ole valtaa yksittäiseen työntekijään vaikuttavia varoituksia antaa.
Se pöytäkirjasta löytyy, mutta mitään käytännön, juridisen tms. tason vaikutuksia ko. varoituksella ei ole. Se on vain julkinen sormenheristys, ja vaikuttaa lähinnä tarkoituksenmukaiselta toiminnalta jättää nolaamatta Opetusvirasto totaalisesti. Että olivat ne vähän oikeassa.
- anotus
Antti Korhosen uhmakkuuden näkeminen saa ajattelemaan, että ne potkut olisivat sittenkin olleet paikallaan.
VastaaPoistaEi tosin liene syytä huoleen tämän suhteen: noin äärimmäisen oikeassa oleva kuin Antti Korhonen, epäilemättä saa potkut jossakin myöhemmässä vaiheessa. Jostakin.
Jos työsuhde puretaan normaalin työtehtävän toteuttamisen johdosta laittomasti ja härskisti, niin vähemmästäkin muuttuu uhmakkaaksi. Jos ei muutu, niin saa alistumisesta sielulleen vamman.
PoistaTaisi tämä Antti Korhonen olla uhmakas jo edeltävinäkin kuukausina.
PoistaEn usko kenenkään luonteen voimakkaaseen yhtäkkiseen muutokseen, jos ei ole kyse huumeista.
"Taisi tämä Antti Korhonen olla uhmakas jo edeltävinäkin kuukausina."
PoistaTodisteet, kiitos. Vieläpä niin, että niistä ilmenee, miten väitetty "uhmakkuus" vaikuttaa negatiivisesti Korhosen työhön.
Tällaisia todisteita ei kenelläkään tietenkään ole. Nyt vain on siirrytty uuteen vaiheeseen tässä kampanjassa, eli Korhosen persoonallisuuden parjaamiseen, kun ei muuta voida.
Korhosen edellisellä työnantajallakaan ei ole mitään erityistä sanottavaa Korhosesta. Ei mitään erillistä positiivistä, mutta ei negatiivistäkään, eli on hoitanut ne työt jopa piti ja sillä selvä. Yleensä arkinen asia joka ei kiinnitä erityisesti huomiota tarkoittaa että se toimii ja ajaa asiansa kuten pitää.
PoistaEiköhän se olisi mieleen jäänyt jos Korhonen olisi joka välissä ollut yliuhmakas vastarannan kiiski. Ja kuten edellinen kommentoija ihmettelikin, mitä negatiivistä uhmakkuudella sinänsä on? Kyse on täysin siitä miten se ilmenee ja mihin kohdistuu. Jos sinua vastaan hyökätään, etenkin jos tunnet tai tiedät sen olevan aiheetonta niin eikö juuri ja etenkin silloin saisi olla uhmakas?
Voi olla että Korhonen on uhmakas kun hänet on painettu seinää vasten. Ahdistettuna ihminen yleensä joko puolustautuu tai pakenee. Viraston oletus taisi olla että Korhonen olisi luikkinut kivenkoloon hiljaa nuolemaan irtisanomistaan. Näyttää siltä että uhmakkuus on tähän juuri oikea toimintamalli ja Opetusvirasto on joutunut puolustus- ja selittelykannalle ja voi sitä selitysten määrää.
Miten on mahdollista että ko. virasto on mm. tähän tapaukseen liittyen tuottanut jo keskenäänkin ristiriitaista materiaalia ja kertomuksia? Miksi virasto yleensä kommentoi yksittäistapausta?
Kyllä tämä jo hurahtaa salaliittoteorian puolelle.
VastaaPoistaJohan kirjoitin, että en ole salaliittoteorioiden kannattaja :)
PoistaTosiasia on, että Perusopetuslakia ollaan rustaamassa uuteen uskoon. Rustaajana on tietenkin eduskunta. On ilman muuta selvää, että monet tahot pyrkivät vaikuttamaan lain lopputulokseen tavalla tai toisella.
Korhos-gatella voi olla suurikin merkitys. ko. lain valmistelussa, miksei myös lopputuloksessa.
Mennään asiaan
VastaaPoistaOpetuslautakunnan päätös tarkoitti kahta asiaa.
Opettaja Korhonen palaa virkaansa, ja hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin kenellä tahansa op.viraston samankaltaisen viran haltijalla. Tämä täytyy myös viraston johdon hyväksyä.
Opettaja Korhosen pitää hyväksyä, että hänen toimintansa on ollut opetuksenjärjestäjän/ työantajan kannan mukaan moitittavaa, ja siitä hänellä, lähiesimies varmaan jo tänään, antaa kirjallisen varoituksen. Tämä on signaali hänelle siitä, että hänen on muutettava toimintatapojaan, muuten edessä saattaa olla raskaammat toimet työnantajan puolelta koskien hänen virkasuhdettaan.
Lautakunnan päätöksen mukaan mennään, jollei muuta kuulu kaupungin vielä korkeammalta päättävältä elimeltä.
Mahdolliset rikossyytteet ap.valtakunnan syyttäjän mobilisoimina, voivat tuoda asiaan jotain uutta, mutta niin kauan kuin syytettä kukaan ei ole saanut, niin syyttömyysolettama on voimassa.
"Lautakunnan päätöksen mukaan mennään, jollei muuta kuulu kaupungin vielä korkeammalta päättävältä elimeltä."
PoistaJuuri näin.
Mitäpä jos Opetuslautakunta päätöksellään tarkoittikin lähinnä vain turvata Antti Korhoselle muutaman kuukauden palkan, mutta ei ehkä suinkaan tarkoittanut että hänen pitäisi päästä palaamaan kouluun.... :)
PoistaKyllä se Korhonenkin televisiossa ja lehtihaastatteluissa valitteli niin paljon taloutensa romahtamista asuntolainansa takia, että on ihan mahdollinen päätelmä, että Opetuslautakunta sääli Korhosta tästä syystä eikä suinkaan muista syistä.
Opetuslautakunta jopa sanoi Korhoselle että hänen voimankäyttönsä oli ylimitoitettua mikä oli lautakunnan kannan mukaan moitittavaa, ei-hyväksyttävää.
Ehkäpä Opetuslautakunta ei haluaisi Korhosen pääsevän palaamaan opettamaan, ainakaan ennen kuin hän omaksuu ja sisäistää sen että voimakeinojen käyttöä ei hänkään saa ylimitoittaa.
Kivoja spekulaatioita.
Fakta näyttää olevan se, että Opetuslautakunnan oman päätöksen tekstissä ei missään kohdassa lue, että Opetuslautakunta haluaa Korhosen palaavan opettamaan.
Korhonen on väliaikainen opettaja. Työsuhde ei jatku kauaa muutenkaan, vaan pitää uusia.
PoistaOlen melko varma, että mikäli ruokasalitapauksessa olisi ollut vakituinen opettaja, rehtorit ja opetusvirasto eivät olisi lähteneet koko prosessiin.
Luultiin, että Korhonen väliaikaisena maikkana olisi ollut ns. helppo nakki.
Eipä kai Antti Korhosen palvelussuhdetta uusita.
PoistaJos virkasuhteen purku perutaan, niin se tarkoitaa automaattisesti paluuta siihen virkaan, mitä hallussaan piti ennen purkupäätöstä.
VastaaPoistaMissään ei kai ole tarkkaan sanottu, mikä se virka tarkkaan ottaen on, mutta suunnilleen samankaltaisiin töihin korhosen on saatava palata. Ei välttämättä samaan kouluun tai samaa luokkaa opettamaan. Koska hän on lautakunnan päätöksen jälkeen jälleen op.viraston virkamies, niin viraston tulee kohdella häntä aivan samoin, kuin muitakin opettajia. Mikään siirto kirjaston vessan siivoojaksi ei käy, tämä olisi asiatonta toimintaa työnantajalta. Jos Korhonen oli erityisopettajan virassa, niin silloin toimenkuva voi olla laajempi, pitää sisällään enemmän suunnittelu, konsultointi ym. tehtäviä, mutta muiden kuin erityisopettajien ensisijainen työ on pitää oppitunteja.
Pitää muistaa, että varoituksen myötä Korhonen on saanut rangaistuksensa, hyväksyy hän sen itse tai ei. Kyseisen tapahtuman johdosta häntä ei saa enää muuten rangaista työnantajan toimesta, ellei lautakunnan päätöstä muuteta ylimmissä kaupungin toimielimissä. Mikäli kaupunki haluaa päätöstä vielä muuttaa, se on tehtävä suhteellisen pian.
Tämä on asia, joka viraston johdon on syytä pitää mielessä. Ei voi olla niin, että tuhansien opettajien joukosta, yksi on jatkuvasti viraston ylempien virkamiesten lausuntojen kohteena, tälläinen vaino olisi työpaikkakiusaamista, ja asiatonta toimintaa työnantajalta ja työnantajan edustajalta.
Mikäli Korhonen saisi syytteen, esimerkiksi virkarikoskesta, silloin voisi virastokin jälleen ottaa asian tarkasteluun, mutta silloinkaaan virkasopimuksen purku ei olisi se oikea tie, vaan määräaikainen virasta pidättäminen oikeuden päätökseen asti voisi tulla kysymykseen. Mikäli syyte kaatuisi oikeudessa, niin virastapidättämisen ajan palkka maksettaisiin takautuvasti.
Virkasuhteen suoja virkamiehelle on suurempi kuin työsuhteen suoja työntekijälle, toisin sanoen vaikeampi saada potkut. Tätä voidaan perustella kuitenkin sillä, että virkamiehellä on aina virkavastuu, työntekijälle taas lähtökohtaisesti esimies vastaa työntekijän virheistä, ellei kyse ole aivan törkeästä ja tahallisesta teosta, kuten varastamisesta työpaikalla.
Mitään yleistä anteekisipyyntövelvoitetta ja nöyrtymispakkoa meillä ei ole, työnantajan kanssa saa olla erimieltä, jos se ei kohtuutomasti vaikeuta työ-tai virkatehtävien suorittamista, niitähän tehdään annettujen ohjeiden mukaan ja perusteella.
Jarnilan tehtävä ei enää tai toistaiseksi ole arvioida Korhosen sopivuutta opettajaksi, lautakunta teki sen jo. Kelpaa, kunhan ei enää mokaile, ainakaan voimankäytössä.
Päinvastoin, lautakunnan viraston johtajana, Jarnilan pitää nimkenomaan seurata Lautakunnan antaman varoituksen noudattamista.
PoistaEipä kai Antti Korhosen palvelussuhdetta uusita.
VastaaPoistaMinä en ymmärrä miten Korhonen on uhmakas? Poliisi on todellakin todennut hänen toimineen aivan opettajan työtä säätelevien lakien mukaan. Miksi hänen pitäisi myöntää toimineensa väärin?? Lakien mukaan toimimista tuskin voi määritellä vääräksi toiminnaksi. Kukin aikuinen ja opettaja toimii omalla persoonallisella tavallaan opettaessaan ja kohdatessaan koululaisia. On outoa alkaa julkisuudessa vatvomaan yksittäisen opettajan käytöksen sopivuutta (kuten Helsingissä nyt tehdään). Se, että toimii lain mukaan riittää.
VastaaPoistaMinun on helppo puheenvuorosi sisällöstä nähdä miksi sinä et ymmärrä.
PoistaKukaan muu kuin aito jarnilalainen anonyymi ei voi odottaa Korhoselta nöyryyttä kaiken sen jälkeen, mitä tämä on joutunut kokemaan.
VastaaPoistaKyllä olisin minäkin (ja joka ikinen omanarvontuntoinen ja rehellinen ihminen) uhmakas, jos olisin käynyt läpi saman prässin kuin opettaja Korhonen. Olisin ihan varmasti myös vihainen ja pettynyt ja kenties vähän katkerakin, jos minut olisi Korhosen lailla ilman syytä leimattu väkivaltaiseksi ja epäkelvoksi opettajaksi yhden sinänsä varsin banaalin episodin perusteella. Episodin, joka paisui suhteettomaksi sen vuoksi, että kaikki asiaan sekaantuneet esimiehet olivat ammattitaidottomia, epärehellisiä ja kieroja.
Pääkaupunkiseudulla on kuluvana vuonna raportoitu jo kymmeniä vastaavanlaisia tapauksia. Jos tämä tapaus olisi hoidettu samalla tavalla kuin ne yleensä hoidetaan, Korhonen ja oppilas olisivat jo aikaa sitten lyöneet kättä päälle ja oppineet molemmat kenties jotain hyödyllistä.
Siitä nyt ei vaan päästä yli eikä ympäri, että Helsingin opetushallinnon korkeimmat virkamiehet ovat tässä tapauksessa syyllistyneet valehtelullaan yksittäisen opettajan törkeään mustamaalaamiseen ja tahalliseen vahingoittamiseen. Ja heidän on syytä joutua käyttäytymisestään tilille.
Yksikään suurin piirtein suoralla moraalisella selkärangalla varustettu ihminen ei voi hyväksyä sitä, että nyt tämä pirullinen jengi hännystelijöineen röyhkeästi vielä viestii, että Korhonen ei ymmärrä pyytää anteeksi, nöyrtyä kiusaajiensa edessä.
Onneksi opetusviraston lössi on Jarnilan johdolla kristallinkirkkaasti osoittanut, että se ei todellakaan ymmärrä asemaansa kouluhallinnon johdossa. Nyt vain täytyy toivoa, että kaupungin johdossa joku uskaltaa ja älyää ryhtyä toimiin sen johdosta, että opetushallinnon korkeimmalta johdolta on kadonnut uskottavuus ja luottamus.
Anonyymille 18.42
VastaaPoistaJarnilan kuuluu todellakin seurata, miten hallinnonalansa, itseään ylemmän kunnallisen päättävän elimen, päätöksiä noudatetaan, myös sitä, että Korhonen ei samankaltaiseen käytökseen enää syyllisty. Sitähän varten varoitus on, toki sen taitaa antaa lähiesimies, että on mahdollisuus korjata toimintaansa sellaiseksi, kun palkanmaksaja odottaa.
Seuraaminen ei tarkoita Korhosen haukkumista etukäteen, menneiden tapahtumien vuoksi maan suurimmassa päivälehdessä. Ruokalan tapahtumista rangaistus Korhoselle on varoitus. Korhosen luetettavuuden jatkaa virassaan, on lautakunta arvioinnut, on luottoa, siihen on Jarnilankin tyytyminen jollei uutta ilmene. Lautakunta on helsinkiläisten ääni, pulinat pois.
Korhosen perustelu siitä, että ei ole tehnyt mitään väärää, kun poliisikaan ei löytänyt mitään, ontuu siten, että oikein olisi sanoa, en ole tehnyt mitää rikosta, kun poliisikaan ei sellaisesta merkkejä löytänyt.
Joku teko voi olla väärin, vaikka se ei ole rikos. Potkut voi saada, jos tekee tarpeeksi väärin tai vääriä tekoja useita, vaikkei rikokseen syyllistyisi. Onko teko oikein tai väärin, sen ensisijassa arvioi työnantaja.
Pieleen meni opetysvirastolla se, että väärinteosta (op.viraston käsitys) rangaistiin suhteettoman ankarasti nuhteettomasti palvellutta opettajaa, ja käytettiin perusteluina julkisuudessa rikosoikeudellisia termejä, kuten väkivalta, vaikka poliisi ei sellaisesta merkkejä löytänyt.
Pahinta on, ja toivon että tämä otetaan opetusvirastossa viimein huomioon, se epäjuopa, epäluottamus ja kuilu, minkä virasto on toimillaan aiheuttanut opettajakunnan ja viraston välille.
VastaaPoistaYksi inhimillinen virhe opettajalta kovassa paineessa ja seurauksena tämä mediaspektaakkeli.
Ei mennyt hyvin. Ei mennyt ammatillisesti.
Nyt suhteellisuutta ja järkeä käteen. Vai jatketaanko tätä aina vaan?
Virastossa kriisikokouksen paikka, miten palauttaa opettajakunnan keskuudessa luottamus omaan asemaansa Helsingin opetustoimen vetäjänä. Niin tehtäisiin missä tahansa, esim. yksityisessä organisaatiossa. Ja tieto toimenpiteistä ja asenteesta opettajakunnalle ja pikaisesti.
Ja Korhonen sitten? Tietenkin heti sieltä töihin haastatteluja antamasta. Opettajana ihan samanlainen kuin me muutkin - onnistuu työssään, tekee joskus virheitä. Kaikki tsemppi näille ya:n erityisopettajille. Olette arjen sankareita. Kovaa työtä. Työtä johon Jarnila, Salo eikä Kyllönen varmastikaan pystyisi, vaikka pystyvätkin kompetenssia arvioimaan noin suvereenisti...
Blogistille kiitos, että jaksaa pitää tätä asiaa esillä. Tapaus näyttää ulkopuolisen silmissä tosiaankin oudolta. On mielenkiintoista kuulla, että siltä se vaikuttaa myös opettajan näkökulmasta. Olen hieman ihmetellyt, että muu opettajakunta ei ole juurikaan kommentoinut asiaa suuntaan taikka toiseen.
VastaaPoistaOpetusviraston käytökseen täytyy olla jokin syy. Jo noiden mainitsemiesi tilastojen valossa tapaus ei vaikuta mitenkään ainutlaatuiselta, vaan Vantaallakin tällaisia todistetaan muutaman kerran kuussa. Tuntuu uskomattomalta, että opetusvirasto hyökkää nimeltä mainiten yksittäisen opettajan kimppuun. Vaikka opettaja olisikin oikeasti syyllistynyt johonkin, niin miksi kaikki julkisuus (editoitu video, yksipuoliset ja erittäin värikkäät tapauskuvaukset)? En muista moista tapahtuneen aiemmin.
Miksi siis opetusvirasto ylireagoi? Voisiko se jotenkin liittyä Alppilan kokeiluun. Korhonen on kieltämättä julkisuudessa vaikuttanut omapäiseltä ja ehkä hän on jo aiemmin kritisoinut Alppilan käytäntöjä. Mallikoulua ja viraston lempilasta (?), jota on kansainvälisestikin markkinoitu, ei sopinut arvostella, joten päätettiin heivata koko liian omapäinen ope, kun tilaisuus koitti. Mutta: tämäpä ei suostunutkaan sylkykupiksi, ja sitten mopo karkasi virkamiesten käsistä. No, tämä(kin) on kaikki spekulointia. Toivottavasti joku nyt perkaa jälkipyykin, kuten OAJ toivoo.
Jarnilan ajatuskulku on kylmäävä ja muistuttaa inkvisiittorien logiikkaa:
- joko tunnustat, jolloin saat potkut, tai
- puolustaudut, jolloin on kyseenalaista kelpaatko opettajaksi lainkaan.
Hmm... Kyllä näillä menettelyillä Korhonen noidaksi saadaan leimattua. Luetaankohan peruskoulussa Kafkaa?
Tuo tosiaan muistuttaa kierolla tavalla perinteistä kuvaa noita/kerettiläisoikeudenkäynneistä, etenkin vesikoeversiota.
PoistaTunnustuksesta seuraa tuomio (esim hirressä tai roviolla), kiistämällä syyllisyytesi, sinut asetetaan jumalan kokeeseen heittämällä veteen jossa joko hukut suosiolla, jolloin saat synninpäästön, tai jos jäät kellumaan olet selvästi syyllinen ja se tietää roviota tai hirsipuuta.
Vaihdoehdot ovat kieltämättä houkuttelevat.
Kyllä on kovaa ja minun mielestäni pitkälti asiatonta arvostelua Rauno Jarnilaa vastaan.
VastaaPoistaPolitiikassa kantaa voidaan ottaa tunteella (se on tosiaan nähty), mutta virkamiehen (kuten Jarnilan) pitää pystyä ammattimaiseen objektiivisuuteen.
Minun mielestäni Jarnila on tehnyt tämän asian varsin objektiivisesti.
Sen sijaan ne jotka ovat olleet perumassa Korhosen potkuja, ovat toimineet valitettavasti lähinnä tunteella. 200 000 adressin allekirjoittanutta ihmistä toimi enimmäkseen joko säälistä tai vaihtoehtoisesti purkaakseen omaa pahoinvointiaan lasten niskaan. Lautakuntaan kuuluvat pikkupoliitikot toimivat valitettavasti myös tunteella, etenkin tunteella sen suhteen miten pelkäävät menettävänsä ääniään.
Minun mielestäni objektiivisia tosiseikkoja tässä tapahtumassa on ollut muun ohessa se, että Korhosen luonne ja asenteet ovat sellaisia että häntä ei pidä päästää opettajaksi. Niinpä Rauno Jarnila on toiminut pitkällä tähtäimellä hyvin objektiivisesti pyrkiessään huolehtimaan, että Korhonen etsiytyisi jollekin ihan muulle uralle ja ei ainakaan jatkaisi missään opettajana.