YLE 28.11.
Pisa-tutkija: Koulupäivän pidentäminen ei ole viisasta
Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaatii, että alakoulujen tuntimäärää lisättäisiin peruskoulun tuntijakouudistuksen yhteydessä. Pisa-tulosten valossa koulupäivän pidentämiselle ei näytä olevan perusteita. Suomessa on OECD-maiden lyhyimmät koulupäivät, mutta myös parhaimpiin lukeutuvat oppimistulokset.
Peruskoulujen uutta tuntijakoa pohditaan parhaillaan suljettujen ovien takana. Keskustelulle ei tällä kertaa ole annettu tilaa. Virkamiehistä koottu työryhmä ei ole raottanut suunnitelmiaan edes Opetusalan Ammattijärjestölle.
Pisa-tutkimusta koordinoiva Jouni Välijärvi sanoo, ettei kansainvälinen vertailu ole hyvä perustelu pidentää päivää Suomen kouluissa.
- Pisa-tuloksethan kertovat siitä, että tälläkin tuntimäärällä päästään erinomaisiin tuloksiin. On syytä tarkaan harkita, onko lisääminen tehokas keino. Se tarkottaa myös aikamoisia kustannuksia, professori Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Todennäköistä on, että koulupäivät eivät kovin paljon tule pitenemään.
Rahaa ei juuri ole. Kuntaliitto haraa kaikin voimin koulupäivien pidentämistä vastaan. Puhutaan korkeintaan vain yhdestä tai kahdesta viikkotunnista.
Professori Välijärvi sanoo, että PISA-tulokset eivät puolla lisätunteja, koska kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme hyvin.
PISA-tutkimukset mittaavat oppilaiden akateemisia taitoja, lukemista ja kirjoittamista, matemaattisista ajattelua jne. PISA:lla ei ole mitattu lasten ja nuorten liikkumista tai fyysistä kuntoa.
Kaksi tuntia liikuntaa viikossa on aivan liian vähän.
Kun suomalaisten lasten liikuntatuntien määrää on mitattu, Suomi sijoittui häntäpäähän. Liikuntatuntien keskimäärä viikkotunteina 12 vuoden aikana on vain 1,7 tuntia. Suomen alapuolelle jää väin Ruotsi 1,6 tunnilla.
Lasten vähäinen liikkuminen alkaa näkyä jo alakoulun yläluokilla. Osa lapsista on jo pudonnut kyydistä, kunto on huono. Yläkoulussa erot vain kasvavat.
Liikunnan osuus olisi tuplattava neljään viikkotuntiin, mikä merkitsisi vain kahden tunnin lisäystä oppilaiden viikkotuntimäärään.
Liikuntatuntien määrän nostolla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten elintapoihin. Kansanterveydelliset säästöt voisivat olla suuria. Liikunta ja terveelliset elintavat ovat ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan.
Välijärvi: Ilmassa sellaista henkeä muuallakin kehittyneissä maissa, että pienten lasten systemaattista opiskelua pitäisi lisätä. En ole vakuuttunut, että se on viisasta. Se saattaa tuottaa juuri päinvastaisia tuloksia.
Enkeliporsas:
Ei ole kyse lasten systemaattisen opiskelun lisäämisestä korealaiseen tapaan, vaan aivan jostain muusta. On hyvä, jos kaikkien lasten ja nuorten liikunnan ja taideaineiden opetusta hieman lisätään.
Liikunta, musiikki ja kuvataide kuuluvat jokaiselle lapselle ja nuorelle ikään katsomatta.
Kannattaa käydä Harjulan kampuksella
-
Yksi minulle uskotuista maisteriharjoittelijoista suorittaa viimeisiin
opintoihinsa kuuluvaa opetusharjoittelua Järvenpään Harjulan koulussa.
Koulu kutsuu ...
Jos lähdetään siitä, että jokaisen lapsen tulisi liikkua 2 tuntia päivässä, esittämäsi ratkaisu ei auta.
VastaaPoistaMartti...
VastaaPoistaKirjoitin: Liikuntatuntien määrän nostolla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten elintapoihin.
Tästä on kyse, pitää pyrkiä vaikuttamaan lasten asenteisiin ja liikuntatottumuksiin.
Välijärvi esitti myös, että kerhojen määrää voitaisiin lisätä, mikä on hyvä ajatus. Liikuntakerhot ovat erittäin suosittuja kerhoja.
Mikään ei estä perustamasta liikuntakerhoja vähän liikkuville lapsille. Määrittelyssä apuna voisi olla esim. koulun terveydenhoitaja.
Ja tähän mainitsemaasi kahteen tuntiin liikuntaa päivässä kuuluu tietenkin kaikki liikunta, koulun ulkopuolinenkin.
Niin, liikuntatunneilla voidaan saada koululaiset vihaamaan liikuntaa.
VastaaPoistaNiin totta, niin totta. Eikä terkkarin määräys läskien liikuntakerhoon ainakaan vähentäisi antipatioita.
VastaaPoista