Vantaalaisen peruskoululaisen huolestunut isä otti vahvasti kantaa Vantaalla viittä vailla hyväksyttyyn Turpo-aineistoon. Vantaalla ollaan siirtymässä lähikouluperiaatteeseen, tulevaisuudessa erityisoppilaita siirretään erityiskouluista omiin lähikouluihinsa.
Vesa Haapalan mietteet herättävät minussa monia ajatuksia.
Haapala toteaa, että tietty erityisoppilaiden ryhmä, johon kuuluvat ADHD:t (keskittymisen, toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista kärsivät oppilaat), aspergerit, tourettet, mutistit jne. jäävät vaille erityiskeskittymien tarjoamia palveluja ja rauhallista kouluympäristöä.
Samaa olen miettinyt minäkin.
Minua huolestuttaa myös, että suunnitelma on kustannusneutraali. Vaikka erityisopetus hajautetaan ympäri Vantaata, lisärahaa ei ole tulossa.
Huolestuneen isän kirjoitus löytyy seuraavan blogikirjoitukseni kommenttiosiosta:
Infotilaisuus vanhemmille - lähikouluperiaate rules! (Properuskoulu 15.9.)
Vesa Haapala:
Olisi tärkeää, että Vantaan asiassa saataisiin myös opettajien ääni kuuluviin. Olen käynyt itse läpi Turpo-aineistoa tältä vuodelta, ja minusta näyttää siltä, että Vantaan sivistystoimi tulkitsi hyvin vahvasti annettuja vastauksia.
Lähikouluperiaatetta todellakin pidettiin kannatettavana, mutta jos katsoo miten koulut ja opettajien ammattijärjestö vastaavat kysymykseen "Kuinka realistinen hanke on nykyisillä resursseilla ja kuinka hyvin se palvelee esimerkiksi erityisopetuksen tarpeita ja työhyvinvointia", niin vastaus on melko negatiivinen.
Nyt olisi tosiaan tärkeää, että opettajat itse nostaisivat esiin toimenpideohjelman puutteet ja jättäisivät asiasta oikaisun, mikäli siihen koetaan tarvetta. Jos (ja kun) tyytymättömyyttä ilmenee, se kannattaisi nostaa esiin nyt, kun myös vanhemmat / vanhempainyhdistykset aikovat puuttua prosessin kulun menettelyihin, kuten siihen että meitä erityislasten vanhempia ei ole faktuaalisesti kuultu eikä mielipiteitämme ole otettu millään tavalla huomioon.
Jälkikäteen asiasta on hankala jupista. Kun sivistystoimen johdolla on tukenaan kolme uskollista aluepäällikköä, ei ole toivoakaan, että kouluista nouseva kritiikki päätyy sivistystoimen johtoon saakka - eikä sitä siellä halutakaan kuulla. Siinä sitten kukin koulu selviää miten selviää.
Eniten minua harmittaa se, että tietty erityisoppilaiden ryhmä, johon kuuluvat ADHD:t (keskittymisen,toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista kärsivät oppilaat), aspergerit, tourettet, mutistit jne. jäävät vaille erityiskeskittymien tarjoamia palveluja ja rauhallista kouluympäristöä. Lähikouluilla ei tule olemaan resursseja hoitaa kunnolla koko oppilaskuntaa, ja tästä seuraa todellisia ongelmia myös opettajien jaksamiselle ja perheiden jaksamiselle.
Nyt olisikin aika kaikkien huolestuneiden panna itsensä likoon. Ilmeisesti oikaisupyynnöt on jätettävä ensi perjantaihin mennessä. Asiasta on oltu yhteydessä Vanvaryyn ja Vantaan opettajiin (Sami Markkanen). Opettajina ja vanhempina tapaamme maanantaina Veromäessä. Toivon, että mahdollisimman laajalla rintamalla saisimme jonkinlaista realismia kouluelämän uudistamiseen.
Itse olen erityislapsen isä ja erittäin huolissani siitä, miten ja millaisin perustein Vantaalla nyt toimitaan, samoin kuin siitä, miten passiivisesti asianosaiset (opettajat mukaan lukien) suhtautuvat kaikkia tulevaisuudessa konkreettisesti koskettavaan uudistukseen.
Ystävällisin terveisin,
Vesa Haapala
Tekstit
Kiva, että nostit asian esiin täällä.
VastaaPoistaOlen juuri käymässä Turpo-vastauksia lävitse. Hienoa, että Vantaalla on todella paljon ajattelevia kouluja, johtokuntia, opettajia ja oppilashuoltoryhmiä. Ihmetellä täytyy, mihin nämä rakentavat ja kriittiset huomautukset on hävitetty valmisteluvaiheessa. Olen käynyt nyt lävitse miltei kolmanneksen vastauksista, ja rehellisesti sanoen kuva on aivan toinen kuin mitä sivistystoimen Turpo-yhteenvedot antavat ymmärtää.
Lähikouluperiaatetta pidetään hyvänä, syystäkin (toisaalta näin kysymyksenasettelukin ohjaa vastaamaan), mutta kun katsotaan, miten koulut suhtautuvat hankkeen / toimenpideohjelman realistisuuteen ja toteuttamiskelpoisuuteen resurssoinnin ja aikataulujen osalta, on niitä positiivisia kokonaislausuntoja todella vähän; valtaosin kriittistä palautetta. Positiivisen ja negatiivisen välillä keikkuviakin on enemmän kuin positiivisia.
Julkistan mieluusti sivistystoimen abstrahointia täsmällisemmän ja asiakysymyksiin porautuvan vertailevan tuloksen, kunhan asia on käyty kunnolla läpi.
Jokaisen opettajan kannattaisi tutustua itse siihen mitä Turpo on tuottanut vielä aivan viime metreillä ja kuinka hyvin koulujen ja opettajien kantaa on kuunneltu ja millaisin perustein oma koulu on arvioitu hankkeen kannattajaksi.
Piti siis sanoa, että olen käynyt läpi liki 2/3 vastauksista.
VastaaPoistaVesa...
VastaaPoistaTurpo esiteltiin opettajille ensimmäistä kertaa suuressa koulutustilaisuudessa Messukeskuksessa viime keväänä. Heti kärkeen minulle tuli sellainen kuva, että koko suunnitelma on masinoitu sellaiseksi, että se menee läpi.
Lausuntokaavake oli sellainen, että pakotettiin miettimään myös positiivisia puolia. Minulle on kerrottu, että lausunnonantajia ohjailtiin vahvasti esim. johtokunnissa. Moni maikka piti koko lausuntokierrosta pelkkänä muodollisuutena.
Lausuntokierros olisi ollut parempi, jos eteen olisi vaikka tyhjät aaneloset.
Yleensä opettajia ei kuunnella tämäntyyppisissä asioissa juuri ollenkaan. Ainoa muutos kuunteluprosessin jälkeen ooli, että lähikouluperiaatetta myöhennetään joltakin osin. Olen ollut kolmessa asiaa koskevassa tilaisuudessa, jokaisessa tilaisuudessa vietiin keskusteluosio minimiin tai tiettyihin kysymyksiin ei vastattu tai niihin annettiin kierteleviä vastauksia.
Yleisopettajat eivät asiaan ole niin paljon perehtyneetkään. Jotkut voivat jopa ajatella, ettei koko asia heitä koskekaan.
Erityisluokanopettajat ja erityisoppilaiden vanhemmat ovat pieni ryhmä, heidät on helpoo sivuuttaa. Vanhempia yleensä kuullaan kyllä koulutoimenjohdossa ja lautakunnissa. Suorat yhteydenotot puree.
Pelkään kovasti, kuten sinäkin, että tietyt erityisoppilasryhmät huuhtoutuvat pesuveden mukana. Pelkään myös, että koko kuvio muutaman vuoden päästä näkyy säästöinä. Vantaa on niin kovin velkainen kaupunki.
Kun saat vertailevan tutkimuksesi läpi, julkaisen sen mieluusti täälläkin.
Onko Vantaalla erityisoppilaiden vanhemmat järjestäytyneet ja ajaneet yhdessä asioita?
VastaaPoistaMinä käyn täällä Pirkanmaalla omaa yhden naisen sotaani oman asperger-poikani puolesta ja voimat alkavat olla lopussa. Opettajat kyllä tekevät parhaansa, mutta mikäli kaupunki ei resursseja, he eivät voi tehdä ihmeitä.
Onko erityisoppilaiden vanhemmille jotain valtakunnallista foorumia, jossa asioita voisi tuoda esille? Jotain tarttis tehrä nääs...
Hei,
VastaaPoistameidän järjestäytymisemme on ollut pienimuotoista, mutta kuitenkin olemme saaneet paljon aikaan; lähinnä Veromäen vanhempainyhdistys on toiminut aktiivisesti ja yrittänyt tuoda realismia prosessiin. Ja ennen kaikkea saada kuuluviin näkökulman, joka tulee kentältä eli opettajilta, asiantuntijoilta (joita opettajatkin tietenkin ovat) ja erityislasten vanhemmilta sekä lapsilta.
Opettajat ja koulujen johtokunnat ovat mielestäni esittäneet hyvin perusteltua kritiikkiä valmisteluvaiheessa (Turpo). Sitä ei vaan olla kuunneltu. Mistään itsekriittisestä metodiikasta ei ole sivistystoimen yhteenvedoissa tietoakaan. Tarkoitus pyhittää keinot.
Luulen, että kunnan valmisteleviin virkamiehiin, päättäjiin ja keskeisiin politikkoihin pitäisi saada joukkopainetta. Pelkät järkeen, moraaliin ja tunteisiin vetoavat argumentit eivät Vantaalla auta. Valitettavasti. En ole tähän saakka saanut ollenkaan sellaista kuvaa, että johtajia kiinnostaisi lasten paras. Lasten suhteen ollaan valmiita ottamaan isoja riskejä, ja opettajien jaksamisenkin suhteen mennään riskirajoille täysin huoletta. Muutoksen varsinaisista motiiveista en osaa sanoa. Ehkä niissä yhdistyvät katteeton idealismi, viehättyminen "uudesta" ja ties mikä muu, jota en edes uskalla ajatella.
Tiedän, että monet opettajat myös kannattavat yksinomaista lähikouluperiaatetta ja inkluusiota. Molemmat voisivat toimia, jos resursseja olisi huomattavasti nykyistä enemmän eli jos eläisimme ihannemaailmassa, jossa mistään ei olisi puutetta. Nyt puutetta on vain tahdossa ja todellisuudentajussa, ja siinä onkin isoin ongelma.
Toivoisin, että saataisiin joukkovoimaa hyvän asian taakse. Oikaisupyyntö opetuslautakunnan päätöksestä on jätettävä muistaakseni 2.12. mennessä (2 viikkoa 17.11. eteenpäin), ja sen tulemme jättämään.
Voi olla, että kokonaisia ammattiyhdistyksiä on vaikea saada lausumaan uudelleen asiasta. Toisaalta esim. Vantaan opettajien ammattiyhdistys on esittänyt selkeän kantansa asiaan, ja siihen voidaan vedota.
Tilanne kärjistyy pahimmillaan siihen että yksittäiset ja väsyneet vanhemmat yrittävät tehdä yksin kaikkensa lastensa parhaaksi siinä tilanteessa, kun vahinko on jo ehtinyt tapahtua.
Anna-Maria kysyi:
VastaaPoista"Onko erityisoppilaiden vanhemmille jotain valtakunnallista foorumia, jossa asioita voisi tuoda esille? Jotain tarttis tehrä nääs..."
En tiedä onko sellaista foorumia.
Olisi hyvä, jos olisi. Luulen, että foorumi on aika helppo perustaa, jos vaan löytyy aktiivinen ihminen hoitamaan sitä.
Tällaisen löysin:
http://vinkkiverkko.ning.com/group/erityisopetus/forum
Kiitos, Kari.
VastaaPoistaJa onhan tietty olemassa myös tämä:
http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/
Ja Tampereella toimii myös Nepsy-lasten vanhemmille tarkoitettu vertaisryhmä.
Voisikohan meille asiasta kiinnostuneille perustaa oman FB-ryhmän? Voisin alkaa yhdeksi ylläpitäjäksi. Ryhmään voisi liittyä sekä vanhempia ja opettajia.
Myös tämä on aivan loistava foorumi vertaistukea tarvitseville:
VastaaPoistahttp://www.aspalsta.net/index.php