Hippaa vai pornoa?

Does Porn Hurt Children? (nytimes.com)

22.9. Suomen Kuvalehti

Välituntien arkea ala-asteella: Leikitäänkö hippaa vai katsotaanko pornoa?

Helsinkiläisen ala-asteella kello soi ja lapset juoksevat pihalle. Yhdet pelaavat futista, toiset leikkivät hippaa. Joukko 11-vuotiaita poikia kerääntyy kulman takana älypuhelimen ympärille. Sen ruudulla lihava alaston nainen hytkyy miehen päällä ja voihkii äänekkäästi.

Mitä 11-vuotiaitten poikien mielessä tuolloin tapahtuu, sen tietävät vain pojat itse. Mutta myös Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Tatjana Pajamäellä on siitä käsitys.

Yhä nuoremmat lapset soittavat liiton auttavaan puhelimeen juuri seksiin tai pornoon liittyvien kysymysten takia. Pornoon on päädytty usein repusta löytyvällä älypuhelimella.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on huomannut, että vanhemmat elävät illuusiossa, että lapset eivät olisi seksuaalisia, hehän ovat vielä niin pieniä.

”Herätkää aikuiset!” Sinkkonen puuskahtaa. ”70–80-luvun jallut ja ratot olivat jotain aivan muuta, kuin mitä netissä oleva kova porno tänä päivänä on.”

Sinkkonen, Pajamäki ja MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland ovat samaa mieltä siitä, että lapselle porno on haitallista.

”Ilman muuta. Porno häiritsee lapsen tervettä kehitystä, ja se on ahdistavaa, koska lapsi ei pysty sitä käsittelemään eikä käsittämään”, Kalland sanoo.

”Porno saattaa myös vaurioittaa ja vääristää lapsen normaalia seksuaalista kehitystä. Juuri siksi pornografinen materiaali on luokiteltu K18 myös elokuvissa.”

New York Timesin kuva on hieno ja kertoo kaiken. Suomen Kuvalehden laaja artikkeli pysäytti, kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Arka on aihe.

Minulla on neljä välituntivalvontaa viikossa. Silloin tällöin joudun huomauttelemaan pojille kännykällä pelaamisesta, tai ainakin pojat väittävät pelanneensa. 

En ole huomannut, että porno olisi alakoulussa arkea, mutta kyllä kasvavat pojat keinot keksii. Aina löytyy paikkoja, joihin valvovan opettajan silmä ei näe. Otollisia hetkiä ovat myös koulumatkat ja hetket yksin tai porukassa kotona koulun jälkeen.

On selvää, että kasvavia esimurrosikäisiä (9-12) poikia kiinnostaa kaikki mikä liikkuu, pornokin. Samanikäisenä olisin taatusti pyörinyt vastaavilla sivustoilla, mutta 1960-luvun lopussa netti ja kännykät olivat utopiaa vain.

Itse sain pääasiallisen seksivalistukseni David Reubenin paksusta keltaisesta kirjasta Kaikki mitä olet aina halunnut tietää seksistä - mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä (1969). Vanhempani olivat tilanneet kirjan Suuresta suomalaisesta kirjakerhosta ja sijoittaneet teoksen ovelasti esille kirjahyllyyn kolmelle kasvavalle pojalleen luettavaksi. Ja kyllä sitä kirjaa salaa plarailtiinkin.

"Nykyseksivalistus" on todella suoraa. Kännykällä pääsee mihin tahansa.

Sinkkonen painottaa, aikuisen tehtävä on huolehtia, että lasta ei reväistä liian aikaisin aikuisten maailmaan (SK).

Näinhän se tietenkin on. Mutta, mitä voidaan tehdä, kun se kännykkä on lapsilla kumminkin mukana aina ja kaikkialla?

Perheen yhdessäolo luo lapselle turvallisuudentunnetta. 

Kait asioista on keskusteltava lapsen kanssa jo ennakkoon, kerrottava, että pornosivuillekin voi vahingossa eksyä. On selitettävä, että porno kuuluu vain aikuisille. Jos eksyt väärille sivuille, napsauta selaimen sivu kiinni vaan.

Oletan, kun vanhemmat tarjoavat lapselleen muutakin tekemistä kuin konsolipelailua ja kännykän räpläilyä, todennäköisyys eksyä tai hakeutua netin pornosivuille vähenee. 

Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsiaan, myös vastuulliseksi netin käyttäjäksi. Koulu peesaa.

Ennen sanottiin, että hyvät harrastukset pitävät lapset pois kaduilta. Nyt voidaan ajatella, että hyvät harrastukset pitävät lapset poissa netin pahoilta sivuilta. Kun lapsi pelaa säännöllisesti vaikka koripalloa, ehkä ajatukset silloin pysyvät poissa nettipornosta.