29.9. Iltalehti
Maailman terveysjärjestö
WHO:n asettama suositus koululuokkien ja päiväkotien taustamelun tasolle on 35
desibeliä. Suomalaisissa tutkimuksissa päiväkodeissa on mitattu 65-70 desibelin
keskimääräisiä melutasoja. Ajoittaiset melupiikit voivat olla vieläkin
voimakkaampia.
Psykologian dosentti Mirka Hintsanen toteaa melua käsittelevässä Huutoja hiljaisuuteen -kirjassa (Gaudeamus 2014), että altistuminen melulle on erityisen haitallista lapsille
Melun on tutkimuksissa osoitettu haittaavan muun muassa muistia, keskittymistä, puheen erottamista, lukemaan oppimista ja luetun ymmärtämistä. Lapsilla pitkään jatkuvan päivittäisen melulle altistumisen on osoitettu olevan myös yhteydessä stressioireisiin.
Koulussa työskenteville melu on aina ajankohtainen asia.
Koulussani teetetään lapsille joka lukuvuosi hyvinvointikysely, jossa kysellään opiskelusta, kavereista ja kiusaamisesta, mutta myös työrauhasta.
Psykologian dosentti Mirka Hintsanen toteaa melua käsittelevässä Huutoja hiljaisuuteen -kirjassa (Gaudeamus 2014), että altistuminen melulle on erityisen haitallista lapsille
Melun on tutkimuksissa osoitettu haittaavan muun muassa muistia, keskittymistä, puheen erottamista, lukemaan oppimista ja luetun ymmärtämistä. Lapsilla pitkään jatkuvan päivittäisen melulle altistumisen on osoitettu olevan myös yhteydessä stressioireisiin.
Koulussa työskenteville melu on aina ajankohtainen asia.
Koulussani teetetään lapsille joka lukuvuosi hyvinvointikysely, jossa kysellään opiskelusta, kavereista ja kiusaamisesta, mutta myös työrauhasta.
Opettajien pitää kirjata kyselyn tulokset koontikaavakkeelle. Sattumalta tein koonnin tänään.
Lapset kokevat luokan työrauhan eri tavoin.
Luokallani joka kolmatta lasta melu ei häiritse tippaakaan, kun taas toisen ääripään kolmannes oppilaista kokee melun erittäin häiritsevänä. On oppilaita, jotka pystyvät keskittymään työhönsä, vaikka tulivuori purkautuisi naapuriluokassa, kun taas osa oppilaista häiriintyy hyvinkin pienestä meluärsykkeestä.
Hauskin huomio oli, että oppilaat, jotka itse aiheuttavat keskinmääräistä enemmän melua, kokevat melun häiritsevämpänä kuin toiset. Tuloksessa ei ole mitään yllättävää. Kuinka lapsi voisikaan keskittyä työhönsä, jos hän samaan aikaan häsläilee jonkun muun puuhan kuin varsinaisen opiskelun parissa.
Ennen kestin melua paljon paremmin kuin nyt. Vanhemmiten olen tullut hyvin herkäksi ylimääräisen melun ja häslingin suhteen.
Mirka Hintsasen mukaan melua voidaan vähentää:
1. Luokkahuoneisiin on rakennettava kunnon äänieristeet.
2. On valittava mahdollisimman hiljaiset ilmastointijärjestelmät.
3. Kalusteisiin on asennettava huopatassut.
4. Seiniin ja kattoihin voidaan asentaa akustisia levyjä.
5. Myös viherkasveilla voidaan säädellä melun tasoa.
Olen kiinnittänyt huomiota ilmastolaitteiden tuottamaan meluun.
Ilmastointi pitää yllä jatkuvaa, huomaamatonta melua. Kun ilmastointikoneet hiljenevät noin klo 16.00, luokkaani laskeutuu ällistyttävä hiljaisuus. Sääli, että oppilaat ovat silloin jo poissa.
Kun koulu syksyllä alkaa, opettajan ääni joutuu koetukselle. On puhuttava ilmastoinnin hurinan yli. Oma kurkkuni on nytkin karhea. Opettajan ei kannata puhua oppilashälynkään yli, vaan on vaadittava hiljaisuutta opetustuokioiden ajaksi.
Erityisen tärkeää on käyttää liikuntatunneilla pilliä. Jos neuvon kaikille jotakin yhteistä, vihellän pilliin ja lopetan toiminnan. Jos on paljon asiaa, pyydän oppilaat kaareen lähelleni. Nuorena opettajana huusin innostuksissani ääneni täysin rikki vaikkapa pesäpalloa ohjatessani.
Teknisen käsityön tunneilla annan kaikille yhteiset ohjeet ennen kuin itse työskentely alkaa. On aivan turhaa neuvoa vasaran paukkeen ja sahojen vinkunan yli.
Hintsanen toteaa, että tärkein melun aiheuttaja on opetusryhmän koko.
Hintsasen toteamukseen on pakko yhtyä, melua on keskinmäärin enemmän isossa kuin pienessä ryhmässä. Alakoulun luokkien ryhmäkoko ei saisi ylittää yli kahdenkymmenen.
Koulussakin on tarpeen välillä opiskella hiljaa, uppoutua tehtävään. Silloin opettajankin on syytä olla hiljaa.
Ja on myös tunnustettava tosiasia, että jotkut opettajat ovat parempia järjestyksenpitäjiä kuin toiset. Kait se kurinpitokin on jonkinlainen lahjakkuus, tosin jokainen opettaja harjoittelulla oppii pitämään oppilaansa kohtuullisen hyvässä järjestyksessä.
Hintsanen lisää, että kotona lapsilla on aikaa palautua. Hiljainen, yksinäinen läksyhetki on mitä parhain palautumiskeino. Vielä parempaa on, jos lapsi putoaa romaanin vietäväksi. Luokkani viikon ensimmäinen tunti on hiljainen lukutunti. Romaaneja voi lukea kotonakin.
Keskittymisen jalo taito on hyvä oppia ajoissa. Myöhemmin monessa ammatissa tarvitaan tiukkaa keskittymiskykyä.
Lapset kokevat luokan työrauhan eri tavoin.
Luokallani joka kolmatta lasta melu ei häiritse tippaakaan, kun taas toisen ääripään kolmannes oppilaista kokee melun erittäin häiritsevänä. On oppilaita, jotka pystyvät keskittymään työhönsä, vaikka tulivuori purkautuisi naapuriluokassa, kun taas osa oppilaista häiriintyy hyvinkin pienestä meluärsykkeestä.
Hauskin huomio oli, että oppilaat, jotka itse aiheuttavat keskinmääräistä enemmän melua, kokevat melun häiritsevämpänä kuin toiset. Tuloksessa ei ole mitään yllättävää. Kuinka lapsi voisikaan keskittyä työhönsä, jos hän samaan aikaan häsläilee jonkun muun puuhan kuin varsinaisen opiskelun parissa.
Ennen kestin melua paljon paremmin kuin nyt. Vanhemmiten olen tullut hyvin herkäksi ylimääräisen melun ja häslingin suhteen.
Mirka Hintsasen mukaan melua voidaan vähentää:
1. Luokkahuoneisiin on rakennettava kunnon äänieristeet.
2. On valittava mahdollisimman hiljaiset ilmastointijärjestelmät.
3. Kalusteisiin on asennettava huopatassut.
4. Seiniin ja kattoihin voidaan asentaa akustisia levyjä.
5. Myös viherkasveilla voidaan säädellä melun tasoa.
Olen kiinnittänyt huomiota ilmastolaitteiden tuottamaan meluun.
Ilmastointi pitää yllä jatkuvaa, huomaamatonta melua. Kun ilmastointikoneet hiljenevät noin klo 16.00, luokkaani laskeutuu ällistyttävä hiljaisuus. Sääli, että oppilaat ovat silloin jo poissa.
Kun koulu syksyllä alkaa, opettajan ääni joutuu koetukselle. On puhuttava ilmastoinnin hurinan yli. Oma kurkkuni on nytkin karhea. Opettajan ei kannata puhua oppilashälynkään yli, vaan on vaadittava hiljaisuutta opetustuokioiden ajaksi.
Erityisen tärkeää on käyttää liikuntatunneilla pilliä. Jos neuvon kaikille jotakin yhteistä, vihellän pilliin ja lopetan toiminnan. Jos on paljon asiaa, pyydän oppilaat kaareen lähelleni. Nuorena opettajana huusin innostuksissani ääneni täysin rikki vaikkapa pesäpalloa ohjatessani.
Teknisen käsityön tunneilla annan kaikille yhteiset ohjeet ennen kuin itse työskentely alkaa. On aivan turhaa neuvoa vasaran paukkeen ja sahojen vinkunan yli.
Hintsanen toteaa, että tärkein melun aiheuttaja on opetusryhmän koko.
Hintsasen toteamukseen on pakko yhtyä, melua on keskinmäärin enemmän isossa kuin pienessä ryhmässä. Alakoulun luokkien ryhmäkoko ei saisi ylittää yli kahdenkymmenen.
Koulussakin on tarpeen välillä opiskella hiljaa, uppoutua tehtävään. Silloin opettajankin on syytä olla hiljaa.
Ja on myös tunnustettava tosiasia, että jotkut opettajat ovat parempia järjestyksenpitäjiä kuin toiset. Kait se kurinpitokin on jonkinlainen lahjakkuus, tosin jokainen opettaja harjoittelulla oppii pitämään oppilaansa kohtuullisen hyvässä järjestyksessä.
Hintsanen lisää, että kotona lapsilla on aikaa palautua. Hiljainen, yksinäinen läksyhetki on mitä parhain palautumiskeino. Vielä parempaa on, jos lapsi putoaa romaanin vietäväksi. Luokkani viikon ensimmäinen tunti on hiljainen lukutunti. Romaaneja voi lukea kotonakin.
Keskittymisen jalo taito on hyvä oppia ajoissa. Myöhemmin monessa ammatissa tarvitaan tiukkaa keskittymiskykyä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti