Muutama päivä sitten kirjoitukseni kommenttiosioon tuli
hätkähdyttävä kirjoitus, joka oli nostettava ylös, jotta kaikki voivat lukea
sen.
Pari helsinkiläisopettajaa on ottanut minuun myös suoraan
yhteyttä.
Näyttää vahvasti siltä, että Kuntatyönantajat (KT) on ohjeistanut
kunnat keksimään mitä mielikuvituksellisimpia keinoja säästää tai lomauttaa.
Helsingin esimerkki:
Anonyymi 18. elokuuta
2014 18.29
Tiedoksi.
Konstit on monet. Helsinki hoitaa tuon ryhmäkokojen
alentamisen, näennäisen sellaisen, palkkaamalla kouluihin lisää
resurssiopettajia. Sitten 28 oppilaan luokassa jossa on oma opettaja ja
vuodeksi palkattu resurssiope onkin, simbsalabim, laskennallisesti 14 oppilasta
per ryhmä vaikka tosiasiallisesti opetusryhmässä on edelleen 28
oppilasta.
Oppilasmäärä jaetaan koulun opettajien määrällä ja saatu
osamäärä on sitten se luokkakoko. Virastot osaavat kyllä taulukkolaskennan
mahdollisuudet. Opetuksen pedagogisesta kehittämisestä realismin hengessä ei
olla ihan yhtä hyvin jyvällä.
Toki oppilas saa tukea nyt kahdelta opettajalta, hienoa,
mutta kaikki noissa olosuhteissa oikeasti työtä tehneet opettajat tietävät,
että kyllä se opetusryhmä on edelleen samankokoinen.
Ryhmien pienentäminen siten että resurssiope saa
tosiasiallisesti oman luokan olisi sitä oikeaa ja aitoa ryhmäkokojen
alentamista, tämä on vain ovelaa, tilojen säästämisessäkö on se juju?
Mutta valtion kunnille reppuun laittamat rahat voidaan siis
näinkin käyttää. En tiedä valvooko näitä oikeasti kukaan.
Enkeliporsas:
1.
Helsinki saa valtiolta luokkakokojen pienentämiseen
tarkoitettua avustusta kuten kotikaupunkini saa. Vantaalla raha on kohdennettu
niin kuin pitääkin, mikä on hienoa. Luokkakoot ovat laskeneet säädyllisiksi.
Esim. oman kuudennen luokkani koko on ihanteellinen, 20 oppilasta. Kouluni
luokkien keskikoko on 21 oppilasta.
Helsingissä toimitaan toisin. Luokkakoot ovat
pienentyneet vain Excel-taulukoissa, mutta ei todellisuudessa.
Kouluihin on palkattu muutamia resurssiopettajia, jotka
käyvät luokassa muutaman kerran viikossa. Luokkakoot ovat entisellään. Jutun
juoni on ihmeellinen, koulun oppilasmäärä on jaettu koulun opettajamäärällä, ja
näin luokkakoot on saatu näyttämään pieniltä, vaikka luokanopettajat
opettavat suurimman osan viikkoa yhtä suurta luokkaa kuten ennenkin.
On selvää, että suuressa koulussa neljää resurssiopettajaa
ei voi paloitella osiin koko ajaksi vaikkapa kahteenkymmeneen luokkaan. Neljä
resurssiopettajaa eivät ole viisi leipää ja kaksi kalaa.
Ihmeellisintä on, että valtio ei valvo ollenkaan, miten
luokkakokojen pienentämiseen suunnattua rahaa kunnissa käytetään. Kunnat saavat vieläkin huseerata miten haluavat.
Kunnat saavat valtiolta rahaa moneen tarkoitukseen. Olisi
todella mielenkiintoista tietää, mihin kaikkeen valtion erilaisia avustuksia
oikeasti käytetään.
Miksi valtio ei valvo rahojensa käyttöä?
Toistan:
Valtion kunnille suunnattuja rahoja ei suinkaan aina käytettä niihin asioihin, joihin rahat on tarkoitettu.
Helsingin tapauksen idea on selvä. Kun on suuret luokkakoot, säästetään tiloissa.
Miksi valtio ei valvo rahojensa käyttöä?
Toistan:
Valtion kunnille suunnattuja rahoja ei suinkaan aina käytettä niihin asioihin, joihin rahat on tarkoitettu.
Helsingin tapauksen idea on selvä. Kun on suuret luokkakoot, säästetään tiloissa.
2.
Helsinki piilolomauttaa.
Ensi vuoden alusta opettajan sairastuessa ensimmäiseksi
päiväksi ei palkata sijaista ollenkaan, vaan naapuriluokan opettaja laitetaan
valvomaan kahta luokkaa. Luokat ovat kaiken kukkuraksi isoja, kun Helsinki
kieroilee valtion luokkakokorahojen käytön suhteen.
Tiedän ainakin yhden koulun, jossa valvomiskäytäntöä jo
kokeillaan etukäteen.
Korhos-gaten yhteydessä epäilin, että helsinkiläisopettajat
on peloteltu esimiestensä ja kouluviraston taholta. Niin hiljaa he olivat, kun
Helsingin kouluvirasto jahtasi Antti Korhosta.
Enää en ihmettele. Olen saanut suoraa tietoa, että helsinkiläisopettajia
todella pelotellaan.
Minun on hyvin vaikea Vantaalta käsin tietää, miten se
tehdään. Jos Vantaalla olisi samanlainen käytäntö opettajan ensimmäisen
sairauspäivän suhteen, täällä nousisi hirveä älämölö.
Helsingin käytäntö on niin selvää lomauttamista kuin olla ja
voi.
Sairastuneen opettajan tilalle ei palkata sijaista, vaan
naapuriluokan opettaja valvoo kahta luokkaa. Opettamisesta ei voida puhua, kun
valvottavien oppilaiden yhteismäärä hipoo kuuttakymmentä.
Helsinkiläisvanhemmat eivät taida vielä tietää, että valtion luokkakokorahaa käytetään väärin ja opettajia piilolomautetaan. Luokat ovat edelleen suuria ja lomautuspäivinä luokkakoko tuplaantuu.
Kohta helsinkiläiset tietävät.
Helsinkiläisvanhemmat eivät taida vielä tietää, että valtion luokkakokorahaa käytetään väärin ja opettajia piilolomautetaan. Luokat ovat edelleen suuria ja lomautuspäivinä luokkakoko tuplaantuu.
Kohta helsinkiläiset tietävät.
Minulla on iso luokka, johon olen saanut resurssiopettajan tukea . Lisäksi resurssiopettaja opettaa muissakin luokissa, joissa luokkakoko on kuitenkin alle 20 oppilasta .Rehtori jarjestää muutaman ison luokan kouluunsa, saa resurssiopeen kohdennetut rahat ja käyttää ne sitten haluamallaan tavalla.
VastaaPoistaAivan auvoisaa ei ole Vantaallakaan. Erot luokkakohtaisissa oppilasmäärissä ovat hurjia myös "täällä" ja resurssiopeilla yritetään paikkailla räikeimmissä kohdissa. Usein resurssiope kuitenkin napataan sijaiseksi toiseen luokkaan heti tarpeen tullen.
VastaaPoistaNim.merk. 29 oppilasta
Ensinnäkin tuo sijaiskielto on arkipäivää ollut jo muualla päin vuosikaupalla, sijaiskielto 1-3 päivän poissaoloihin. Tämä on paljon pahempaa vuosikaupalla jatkuneena, mitä lomauttamiset. Asiaa on nostettu esiin voimakkaastikin, mutta kun koulutuksen järjestäjä näin haluaa tehdä, se tekee. En tarkoita tällä sitä, että periksi olisi jo annettu, mutta tosiasia on näin.
VastaaPoistaResurssiopettajien käyttö on juuri noin monilla paikkakunnilla, mitä Helsingissäkin. Rahaa käytetään väärin eri tarkoituksiin, mihin se on tarkoitettu. OKM, ministerin syvällä rintaäänelläkin, vakuuttaa, että ryhmäkokorahat peritään pois niiltä kunnilta, jotka lomauttavat tai muuten väärinkäyttävät niitä. Mitään ei tapahdu ja juuri niin kauan kunnat keinottelevat rahoilla, kun jotakin uskallettaisiin periä takaisin. OKM on tässä suhteessa myös ollut hampaaton.
Matti...
PoistaEn ole tiennyt, että sijaiskielto on näin yleistä. Olen järkyttynyt.
Opettajia muiden säästöjen ja lomautusten lisäksi piilolomautetaan ympäri maata.
Suomen "Ateenassa" on ollut jo hetken ohjeistuksena mennä sisäisin järjestelyin 3 sairaslomapäivää. OTO-työvuorolistat on jo valmiiksi laadittuna jokaisen varalle...
VastaaPoistaMeitä hkiläisiä opettajia on jo useamman vuoden ajan kehotettu "suunnittelemaan toimivaa samanaikaisopetusta", eli miten kaksi opettajaa (ope + resuope) opettaa isoa oppilasryhmää (typerä ajatus jo lähtökohtaisesti mielestäni).
VastaaPoistaEdelleen meitä kehotetaan tähän, mutta tosiaankin ensi vuoden alusta ensimmäiselle poissaolopäivälle ei enää saa sijaista. Käytännössä siis resurssiopeista tulee ympäri koulua hyppeleviä sijaisia, jolloin (mahdollisesti suurellakin vaivalla) tehdyt suunnitelmat joutavat romukoppaan.
Helsinki ajaa isolla haloolla "Hyvin toimiva koulu" -mallia. Sijaiskielto on yksi suurimmista hyvin toimivan koulun kaatajista.
Ja ihan muuten vaan: Myös meidän koulussamme on muutama n. 30 oppilaan luokka. Ja myös meidän koulussamme jo pikkuhiljaa syksyn aikana kuulemma siirrytään siihen, ettei ekaksi päiväksi oteta sijaista, vaikka virallinen kielto alkaa vasta tammikuussa. Meille ei ole kerrottu, mihin näitä viraston rahoja sitten käytetään, jos ei sijaisiin.
Parempi resurssiopeja käyttää sijaisuuksiin ( jos resurssia ei käytetä niin kuin pitäisi eli uusien luokkien luomiseen, eli todelliseen luokkakokojen pienentämiseen) kuin noiden suurten samanaikais-opetus suunnitelmien toteuttamiseen - siis jos on pakko.
VastaaPoistaEihän niistä suunnitelmista välttämättä tule muutenkaan mitään kun ope heiluu otona tai vielä pahimmassa tapauksessa ottaa vastaan luokkaansa tulvan toisen luokan oppilaita joiden opettaja on pois.
Tuo juttu että sijaiskielto otetaan käytetään ennen aikojaan on kai sitten jo laittomuus, jonka lakimiesten pitäisi selvittää ja pian.
Missä kouluissa noin tehdään? Tuskin Helsingissä sentään? Täällä maalla ehkä. Ajatelkaa. Jätetään lasten sijiaisuuksiin myönnetty raha käyttämättä. Virkarike vähintään? Herätys vanhemmat, koulutuslautakunnat.
Meidän helsinkiläisessä koulussamme ryhdyttiin jo nyt syksyllä siihen, että 4.-6.-luokille ei oteta ensimmäiselle päivälle sijaista, vaan resurssiopettaja. Meille ei myöskään ole kerrottu, miksi toimimme jo nyt näin.
VastaaPoistaEivätkö sijaisrahat ole budjetoitu vuodeksi kerrallaan ja vasta ensi vuoden alusta on budjetista poistettu ensimmäisen päivän sijaiskulut? Tämän vuoden rahojahan ei voine säästää ensi vuoteen?
Helsinkiläisessä koulussa toimivana aineenopettajana minä osoitan sormella Opetusvirastoa. Siellä on jyräämis- ja yliajomeininki kukkahattujen toimesta. Harva näistä opetusviraston tyypeistä on oikeasti tehnyt töitä esim. helsinkiläisessä lähiöperuskoulussa viime aikoina. Jos olisivat, he tajuaisivat mistä päästä kana pissii, ja näitä typeriä päätöksiä ei tehtäisi. Näillä päättäjillä ei ole HAJUAKAAN siitä raa'asta arjesta, mitä kouluissa nykyään eletään.
VastaaPoistaMutta ihmiset pelkäävät riskeerata työpaikkojaan ja saada hankalan ihmisen maineen, siksi ollaan hiljaa. Itse olen henkilökohtaisesti kuullut yhden opetusviraston kukkahatun puhuvan halveksivasti erään lakkautusuhan alla olevan koulun vanhemmista, jotka vastustivat koulun lakkauttamista. Hän ei selvästikään voinut yhtään ymmärtää miksi vanhemmat kapinoivat. Kertoo paljon siitä kuilusta, joka sijaitsee todellisuuden ja viraston hienojen visioiden välissä.
Opettajien pääluottamusmiehetkin tuntuvat olevan puun ja kuoren välissä: jos he valittavat kunnan käyttävän ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua rahaa väärin (eli tuntikehystä on leikattu ja paikataan sitä tuolla rahalla), on pelkona, että raha menetetään tai ainakin se jää jatkossa saamatta. Jos rahaa ei tule, niin tuntikehyshän vaan pienenee entisestään...
VastaaPoistaAlakoulussa, jossa työskentelen, on yksi suuri ikäluokka (n. 60 opp.) jaettu kolmelle rinnakkaisluokalle, vaikka oppilaat mahtuisivat kahdellekin rinnakkaisluokalle eli resurssi on käytetty tähän - periaatteessa varsin järkevästi. Mutta se näkyy kuitenkin muualla: luokilla ei ole jakotunteja juuri lainkaan tai ei ollenkaan matikassa/äidinkielessä/englannissa, eli näissä aineissa ollaan lujilla.
(Toki sitten uskonnot ja et jakaa oppilaita mukavan pieniin ryhmiin, joissa sitten saa vähän yksilöllisempää opetusta. Mutta ei taida kirkko yms. mitään resurssia antaa.)
Anonyymille ( 18:21). Teille ei ole kerrottu miksi toimitte noin, sanoit. Kysykää. Kunnes saatte kunnon järkevän vastauksen. Niin helppoahan sen pitäisi olla.
VastaaPoistaAsioita voi aina tiedustella ja vastauksia pyytää/vaatia esimiehiltä, virastolta, opetuslautakunnalta, ammattiliitolta, luottamusmiehiltä, opetushallitukselta...
Ei kai asiat nyt niin ole sentään että Helsingin opetusvirasto haluaa opettajiensa olevan zombie-opetusrobotteja jotka toimivat kyselemättä, kyseenalaistamatta omassa ammatissaan. OPSin mukaanhan tehtävämme on kasvattaa aktiivisia, uteliaita ja tarpeen tullen kyseenalaistavia kansalaisia - kai silloin opettajan tulee olla sellainen itsekin, jos ei muuten niin ihan oman itsekunnioituksensa vuoksi.
Jorma