Koreaa koulutusta

4.8. HS

Eteläkorelainen asiantuntija: Pisa-menestyjä Etelä-Korea "orjuuttaa koululaiset"

Etelä-Korea on kärkisijoilla maailman Pisa-tuloksissa, mutta koko menestyksekäs koulutusjärjestelmä perustuu lasten kaltoin kohteluun. Näin kirjoittaa amerikkalaisen Yalen yliopiston entinen opettaja, eteläkorealainen Se-Woong Koo The New York Times-lehdessä.

"Eteläkorealainen koulutus perustuu tiikeriäiteihin, yksityiskouluihin ja yksinvaltaisiin opettajiin. Se tuottaa liudan ylisuorittavia oppilaita, joiden terveys ja onnellisuus ovat vaarassa", Se-Woong Koo kirjoittaa puolen sivun mielipidekirjoituksessaan.

Suomi oli ensimmäinen ja Etelä-Korea toinen vuoden 2012 Pisa-tilastossa. Viime vuonna Etelä-Korea ja joukko muita Aasian maita oli mennyt Suomen ohi.

Jostain syystä Hesarin uutinen on jäänyt vähälle huomiolle.

Etelä-Koreassa koulupäivät ovat erittäin pitkiä. Oppilaan työmäärä on valtava ja vanhemmat osallistuvat vahvasti lastensa koulutyöhön.

Päinvastoin kuin Suomen koulujärjestelmä, korealainen koulujärjestelmä on hyvin eriarvoinen. Osa vanhemmista vie lapsensa kalliisiin yksityiskouluihin, joissa työtä tehdään aamusta iltaan.

Koulutukseen käytetty osuus maan BKT:tä oli vuonna 2006 jopa  7%, sen ollessa Suomessa 4,5%. Siitä 2,8% on yksityistä rahaa ja julkista 4,2%. Suomessa vastaavat luvut olivat 0,1% ja 4,6%.

Etelä-Korean koulujärjestelmän kehittäminen perustuu kovaan työhön ja vahvaan tahtoon onnistua (Suomen ulkoasianministeriö)

Koulutukseen käytetyn julkisen rahan osuus Suomessa ja Etelä-Koreassa on suurin piirtein sama, mutta yllä olevista prosenttiluvuista näkyy, kuinka paljon korealaiset perheet satsaavat lisärahaa lastensa koulutukseen. Vuodesta 2006 Suomessa yleissivistävään koulutukseen, peruskoulu ja lukio, käytetyt rahat ovat laskeneet ja laskevat edelleen.

Koreassa koulunkäynti on erittäin rankkaa, samoin kuin Japanissa lasten jaksaminen on kovalla koetuksella. Opiskelu on pääasiassa rajua päähän pänttäämistä. Harrastamiseen tai oleiluun jää vain vähän aikaa, elämä on tarkasti ohjelmoitua ja kontrolloitua. Kilpailu hyvistä jatko-opiskelupaikoista on äärimmäisen kovaa.

Aasian tiikerimaissa asuu paljon ihmisiä, heillä on varaa hukata sieluja, meillä ei. Suomen kouluissa on viime vuosina keskitytty paljon erityisopetuksen kehittämiseen, kun erityisoppilaita on siirretty normiluokille. 

Suomen ei ole mitään syytä lähteä kilpailemaan Aasian tiikerimaiden kanssa heidän kouluaseillaan. Pärjäämme kyllä omillamme. On selvää, että erilliskoulutusjärjestelmä yksityiskouluineen luo eriarvoisuuta, voittajia ja häviäjiä, vrt. Ruotsi.

Mitä opittavaa meillä voisi olla korealaisesta koulujärjestelmästä?

1. Koreassa arvostetaan koulutusta. 

Meillä hyvää yhteiskunnan järjestämää koulutusta pidetään itsestäänselvyytenä, joka viime vuosina on säästövimmaisuuden takia saanut säröjä.

Suomalaisen koulutuksen arvostusta kuvaa hyvin opettajien lomautukset. Hävettää.

2. Koreassa vanhemmat osallistuvat lastensa koulutukseen. 

Joskus tuntuu, että Suomessa lasten opiskelu on ulkoistettu koulun harteille ikään kuin lasten koulunkäynti olisi jonkinlainen ostopalvelu.

Vähimmäistaso lasten koulunkäynnin tuelle vanhempien osalta on kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Kiinnostusta osoittaa vaikkapa kielten sanojen kysely tai keskeisten asioiden kysely, kun valmistaudutaan kokeisiin. 

Kotona vanhempien tehtävä on kontrolloida, että läksyt myös tehdään, kunnes lapsi harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn.

Kakkostaso on suora tukeminen eli auttaminen läksyjen teossa, jos lapsella on vaikeuksia. 

Meillä pohditaan tällaista:

Suomen Vanhempainliiton tuore toiminnanjohtaja Ulla Siimes on entinen opettaja. Hän muistuttaa, että koska työelämässäkään juttuja ei tehdä yksin, pitäisi kotitehtäviäkin voida mietiskellä yhdessä. Läksykerho, jossa varsinaisen koulupäivän jälkeen jäädään kouluun yhdessä tekemään läksyjä, on Siimeksen mielestä toimiva esimerkki.

– Muutenkin pitäisi kysyä lapsilta, miten ne haluavat niitä läksyjä. Lapset ovat näissä asioissa todella kekseliäitä, Siimes sanoo.

Aikuisen ei pitäisi viedä töitä kotiin – miksi lapsen pitää tehdä läksyjä kotona? (Yle 13.8.)

Totean Siimekselle, että koulua ja työelämää ei voi verrata suoraan toisiinsa.

3. Koreassa sijoitetaan koulutukseen, meillä säästetään ja näivetetään koulutusta. 

Tätä menoa suomalaisen hyvän koulutuksen kilpailuetu on menneiden talvien lumia, muut pyyhkivät pian lujaa ohi.

Mutta suomalaista lasta kuten suomalaisia ylipäätään, ei saa orjuuttaa.