Olen ottanut kantaa asian tiimoilta ennenkin:
* * *
7.8 Vantaan Sanomat
Vantaan Sanomien artikkeli on laajempi kuin yllä oleva kuva. Klikkaa linkkiä, jos haluat lukea tarkemmin.
Poimintoja, kursiivi lehdestä, kommenttini seuraavat perässä:
Vantaan Sanomien haastattelemat kaksi opettajaa sanovat ajatuksen oppilaiden yhdistämisestä tuen tarpeesta riippumatta samaan luokkaan olevan teoriassa hyvä.
Kun opettajilta kysytään jotain inkluusiosta ja kolmiportaisesta tuesta, vastataan melkein aina mantranomaisesti, teoriassa hyvä. Vastaus on järjetön. Teoriassa voidaan leikitellä vaikka kuinka suurella tuella, mutta kaikki tietävät, että riittävää tukea ei tulla koskaan saamaan.
Käytännön toteutuminen heidän mukaansa illuusio, koska valtaosin he ovat yksin luokassa lasten kanssa.
Homma toimii, jos luokassa on koko ajan kaksi aikuista. Olisi mahtavaa, jos voisimme aina työskennellä työparin kanssa, he sanovat.
Missään vaiheessa koulutukseen ei tulla sijoittamaan niin paljon rahaa, että joka luokkaan saataisiin koko ajaksi toinen aikuinen. Sitä paitsi toisen aikuisen ei pitäisi olla kukaan muu kuin erityisopettaja.
Jossain vaiheessa suomalaisen inkluusion isä Timo Saloviita totesi, että tietenkin, kun erityisoppilas inklusoidaan luokkaan, luokkaan tulee myös erityisopettaja.
Eipä tullut.
Pitää muistaa, että myös laaja-alaisten erityisopettajien työ on täysin tukahdutettu, kun heidän vastaanotollaan käy pääasiassa erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Perinteiset luki- tai matematiikan häiriöistä kärsivät oppilaat eivät saakaan enää tarvitsemaansa tukea, mikä näkyy ikävällä tavalla äidinkielen ja matematiikan osaamisessa.
Ihan totta, lopetetaan nyt jo vihdoinkin kaiken maailman haihattelut, että inkluusio on teoriassa hyvä tai olisi mahtava, jos erityisopettaja olisi luokassani koko ajan tukenani.
Toinen opettajista kertoo luokassaan olleen yli 20 oppilasta, joista neljänneksellä oli joko erityisen tai tehostetun tuen päätös.
Pääkaupunkiseudulla koulujen väliset erot alkavat olla suuria, koska alueellista eriytymistä ei ole saatu pysäytettyä. Sijaistin viime lukuvuonna pariin otteeseen ekaa luokkaa, jossa oli 21 oppilasta, joista maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 19. Läheskään kaikkia oppilaita ei vielä tietenkään oltu keritty diagnisoida, lisäksi joukossa oli monta käytöshäiriöistä oppilasta.
Vantaan kaupunki yrittää parhaansa mukaansa panostaa segregaation ehkäisyyn, mutta kaupungin muuttovirtoja ei voida ohjailla. Oikeastaan on vain kaksi tapaa, kaavoitus ja koulutukseen panostaminen.
Minun on pakko tehdä luokassa valintaa, kenelle monia tukea tarvitsevista annan aikani. Usein miten päädyn päädyn rauhoittelemaan lasta, jolla on tunne-elämän ongelmia, koska hänen käytöksensä vaikuttaa muihin oppilaisiin. Näin voin auttaa mahdollisimman montaa. Muiden täytyy selviytyä tällä välin yksin.
Usein opettajan aika menee yhden tai kahden oppilaan rauhoittelemiseen. Silloin muille ei juuri aikaa jää. Sen huomasin yllä mainittua 21 oppilaan luokkaa opettaessani.
Inkluusio on johtanut aivan selkeästi julkiseen heittellejättöön, kun avun tarve ja tuki eivät enää kohtaa.
Molemmat opettajat ovat olleet alalla yli 30 vuotta ja sanovat koulumaailman muuttuneen tänä aikana paljon. Käytös- ja tunne-elämän vaikeudet näkyvät ja kuuluvat koulun käytävillä. Opettajat sanovat, että nykymeno tuo kalliin laskun.
Nyt, kun säästetään, se tulee näkymään esimerkiksi syrjäytymisenä.
Se näkyy jo nyt opettajien uupumisina.
Vantaallakin moni opettaja on luopunut leikistä ja muuttanut muualle. Olisi hyvä, että vaikka Wilmassa olisi kysely, johon pois lähtevät opettajat voisivat anonyymisti merkitä syyt, miksi he lähtevät pois.
* * *
7.8. Vantaan Sanomat
Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo: Kaupunki on tilannut oman selvityksen
Tiedän, että kehitettävää on, mutta se yllätti, niin monelta suunnalta nousi esille tarve suuremmalle tuelle kuin, mitä nykyisin on saatavilla, Kalo sanoo.
Tähän on todettava, että vähäisen tuen puute oli jo etukäteen täysin selvää. Jo kolmiportaisen tuen suunnitteluvaiheessa huoli tuotiin aivan selvästi esiin esim. vanhempien ja paikallisen ammattiyhdistyksen toimesta.
Vantaan kaupunki on tilannut selvityksen muun muassa kolmiportaisen tuen toimivuudesta perusopetuksessa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskukselta. Elokuussa pyydetään vastauksia opettajilta ja lokakuun aikana kuullaan huoltajia sekä oppilaita. Selvityksen loppuraportin on tarkoitus valmistua huhtikuun loppuun mennessä.
Hyvä, että edes nyt tehdään, vaikka prosessi on hyvin hidas ja jälkijättöinen.
Kalo sanoo, että Vantaalla on jo resurssoitu paljon, jotta kolmiportainen tuki toteutuu mahdollisimman hyvin. Kalon mukaan esimerkiksi 500 lapsen koulussa
on tällä hetkellä keskinmäärin yhteensä kuusi erityis- ja erityisluokanopettajaa sekä lisäksi avustavaa henkilökuntaa.
Vantaalla erityisopettajien määrä on suurin piirtein sama kuin ennenkin. Kun erityiskouluja lopetettiin, erityisopettajat jaettiin ympäri kaupungin kouluja. Kun erityisopetuksen osaamiskeskukset lopetettiin, erityisopetuksen teho laski odotetusti.
Saimme juuri valtiolta lisäresursseja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin yli 2,5 miljoonaa euroa. Rahalla palkataan perusopetukseen muun muassa laaja-alaisia erityisopettajia niihin kouluihin, joissa on suurin tarve, hän selvittää.
Hyvä, että valtiolta tulee rahoja.
Mutta pitää muistaa, että samalla, kun valtio antaa, se toisella kädellä ottaa pois. Hälyttävintä on, että vastaanottoluokat on lopetettu. Nyt maahanmuuttaja tulee sukkana normiluokkaan. Kyllä siinä luokanopettajalla on ihmettelemistä, kun luokkaan tulee oppilas, joka ei osaa sanaakaan suomea.
Kaupunki antaa tukirahan kouluille, jotka itsenäisesti päättävät mihin raha käytetään. Nyt on ensisijaisen tärkeää, että tuki kohdistuu oikein.
Kaikki ymmärtävät, että rahallisen tuen määrä ei ole koskaan riittävä. Koulu joutuu aina tekemään valintaa, mihin raha laitetaan. Silloin joku saa, joku ei.
Hän toivoo opettajien puhuvan avoimesti, jos tarvitsevat lisäapua luokkaan.
Niin toivon minäkin.
Toivon myös, että opettajat puhuvat avoimesti ja reilusti kolmiportaisen tuen ongelmista, ongelmista ylipäätään.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti