27.5. Yle
Päivähoito-oikeutta rajataan, luokkakoot kasvavat, koululaisille on tulossa tunti liikuntaa päivässä
Kouluissa luokkakoot suurenevat jälleen, sillä hallitus
luopuu ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetuista avustuksista. Säästöä lasketaan
tulevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Myös muista yleissivistävän koulutuksen
laadun parantamiseen tarkoitetuista avustuksista karsitaan. 10 miljoonan
vuosisäästöt iskevät muun muassa koulujen kerhotoimintaan ja koulutukselliseen
tasa-arvoon.
Jotain hyvääkin koululaisille on luvassa. Hallitus ehdottaa
kouluihin tuntia liikuntaa päivässä. Lisäksi kieliopintoja suunnitellaan
aloitettavaksi aikaisemmin.
Odotettuja uutisia, kun ajatellaan peruskoulua, leikattavaa ei enää ole. Kaikki on jo leikattu, ollaan lakisääteisyyden äärirajoilla.
Nyt:
23 + 22 + 22 = 67
Kohta:
34 + 33 = 67
Noin se tulee menemään. On turha luulla, että kurjistuneilla kunnilla olisi jotain muuta tarjottavaa.
Inkluusion suhteen hätäiltiin. Kävi juuri niin kuin pelättiin. Pian normiluokkiin sijoitettuja erityisoppilaita opetetaan maksiluokissa. Voidaan odottaa myös, että osa koulunkäyntiavustajista tullaan laittamaan kilometritehtaalle.
Inkluusion suhteen hätäiltiin. Kävi juuri niin kuin pelättiin. Pian normiluokkiin sijoitettuja erityisoppilaita opetetaan maksiluokissa. Voidaan odottaa myös, että osa koulunkäyntiavustajista tullaan laittamaan kilometritehtaalle.
Maksuttoman kerhotoiminnan supistaminen on ikävää. Maksuttomien kerhojen vastakohta on maksulliset kerhot.
Koulussani on tällä hetkellä esimerkillisen monta oppilaille maksutonta kerhoa. Jossain vaiheessa meillä oli vain maksullisia kerhoja, kun muuhun ei ollut varaa. Silloin kerhoja oli vähän, kaikilla lapsilla ei ollut varaa tulla kerhoihin.
Hienoa on, että liikuntaa tullaan lisäämään. Kuitenkin on varma, että tuntikehystä ei tulla lisäämään. Hyvin mielenkiintoista on, mikä oppiaine menettää yhden viikkotunnin liikunnan kustannuksella.
Nyt puhutaan vain kieliopintojen aikaistamisesta. Ei puhuta ruotsin kielen opiskelun aikaistamisesta kuten edellisen hallituksen aikana.
Nyt Perussuomalaiset ovat hallituksessa.
Voidaan odottaa, että pian aletaan keskustella pakkoruotsin poistamisesta. Myös Keskustasta löytyy vahvaa kannatusta pakkoruotsin poistoon.
Odotettua on myös, että Kokoomuksen Sanni Grahn-Laaksosesta povaillaan uutta opetus- ja kulttuuriministeriä (MTV 27.5.2015).
Taitaa olla niin, että opetusministerin pesti on ikuinen tasa-arvopesti.
Opetusministeriön menopotti on toiseksi suurin. Opetusministerinä on hyvä olla ministeri, joka on helposti isojen poikien vietävissä.
Tekstit
OAJ voisi ottaa luokkakoot esiin, sillä työnkuvan muuttuminen (inkluusio) on ilman muuta ammattiyhdistysasia, jos mikä!
VastaaPoistaKyllähän edellisen sateenkaarihallituksen jäljiltä kansantalous jäi niin katastrofaaliseen kuntoon, että jotain on tehtävä, ja nyt näköjään tehdään.
VastaaPoistaJos opettajina kiellämme kategorisesti kaikki koulutukseen kohdistuvat säästöt on meidän sitten myös osattava sanoa, mistä muusta sitten säästetään sama määrä. Jos tätä kysyy, ollaan yleensä hyvin hiljaa. Mistään ei saa säästää TAI mistään ei saa säästää ja "suuryritysten" veroja pitää korottaa tai lainanottoa lisätä. Back to Seventies! Sateenkaarihallitus näytti jo millä lailla ongelmia ratkaistaan noilla keinoin. Nyt sen jälkiä korjataan. Myös kouluissa.
Se on sen sijaan oikea harmi, mihin koulutuksen säästöt kohdistuvat: luokkakokoihin. Siinä palavat loppuun opettajat ja ehkä myös oppilaat, erityiset oppijat ainakin.
Opetusalan sivutoiminnoissa ja lieveilmiöissä (joista on jo aiemmin täällä puhuttu) olisivat olleet ne oikeat säästökohteet. Itse lupaan tästä eteenpäin katsoa jokaista kouluun marssitettua kouluttajaa/konsulttia/projektipäällikkö silmiin ja kysyä mielessäni, ja ehkä jopa ääneen, onko tämä resurssin käyttö meille lasten ja opetuksen kannalta ehdottoman välttämätöntä näinä tiukkoina aikoina.
Sama homma jokaisen kouluun Kiinasta laivatun muovisen tvt-tarvikkeen&välineen kohdalla.
Voivathan kunnat käsittääkseni osittain itsenäisesti päättää, miten säästöt kouluissa kohdennetaan. Jos opettajina kiellämme ryhmien suurentamisen ja samaan aikaan kuitenkin toivotamme kalliin digimuovi-pedagogiikan kaikessa suunnitellussa laajuudessaan tervetulleeksi niin voi meitä. Arvovalintoja voidaan tehdä myös koulujen tasolla säästöistä urputtamiseen sijaan. Kaikki panokset keskitetään oppitunnille eikä mihinkään muualle niin eiköhän näillä päästä eteenpäin. Rönsyilemällä hölmöillen kouluissa joka suuntaan tässä tilanteessa teemme itse hommasta vaikeaa.
Mutta siis: onnea uusi hallitus, ja hyvää kesää kaikki opettajat.
t. vihreä varavaltuutettu (klassisen luomuopetuksen kannattaja)
Ja näin peruskoulu tulee tiensä päähän. Kuka voi enää omankaan lapsensa kuvitella 34 oppilaan luokkaan. Eiköhän yksityiset koulut ala näin kasvattamaan suosiotaan.
VastaaPoistat. luokanope
Kuule, Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ovat rakentaneet insinöörit ja tiedemiehet jotka saivat oppinsa 60-, 70- ja 80-luvuilla juuri tuollaisissa palttiarallaa 30 hengen luokissa. Humanisteista en tiedä mitä he ovat saaneet aikaan, mutta siellä hekin saivat oppinsa.
PoistaIhan kiva jos luokka on pienempi, mutta ovatko nykyajan lapset vai opettajat niin paljon heikompaa ainesta että jos he joutuvat vähän suurempaan luokkaan, niin siitä seuraa syrjäytyminen, lukutaidottomuus ja nälänhätä sekä muut neljän ratsastajan vitsaukset?
Olen vähän ihmetellyt tätä keskustelua nykyisen kaltaisen päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun siunauksellisuudesta vs. se muinainen kamala ja kauhea tarha/äidin hoiva/lastenhoitaja ja kansakoulu. Kyllä, minuakin, alemman keskiluokan, alimman tason virkamiehen ja kaupanmyyjän poikaa + sisariani oli 70-luvulla hoitamassa lastenhoitaja, nuori tyttö joka katsoi vähän meidän peräämme. Ja meistä tuli erittäin yhteiskuntakelpoisia ja hyvin toimeentulevia kansalaisia millä mittarilla tahansa vaikkemme saaneetkaan "sosiaalisuutta" tarhan hälyssä tai esiopetusta virallisen opetusohjelman mukaan.
Ainakin lapset ja nuoret tuntuvat voivan päivä päivältä huonommin ja oppimistulokset ovat huonompia kuin aikoinaan. Yliopistoon ja muuhun jatko-opiskeluun saavutaan yhä huonommilla taidoilla varustettuna, osa lukiossa aikoinaan opetetusta joudutaan opettamaan yliopistojen peruskursseilla jne.
En oikein näe että olemme menneet eteenpäin vaikka koulutussysteemimme on aivan helvetin paljon kalliimpi nyt kuin muinoin.
Olisiko aika palata perusasioihin? Rahan kaataminen johonkin tarkoitukseen ei ole yleensä oikea ratkaisu tai että se ylipäätään ratkaisisi mitään ongelmia. Nyt tunnutaan ajattelevan että jonkin julkisen toiminnon pitää saada rahaa, koska se saadun rahan määrä kertoo miten paljon sitä julkkaripuolen asiaa arvostetaan. Eli saatu raha on samalla myös tulos- ja tehokkuus- ja arvostusmittari. Ei se noin todellakaan mene. Tulokset ratkaisee, ei syydetty raha, ja nyt minusta näin ulkopuolisena vähän vanhempana akateemisena maailmaa nähneenä herrasmiehenä näyttää että koko päivähoito/esiopetus/koulu/yliopisto maailma on tulosten perusteella aivan hukassa. Rahaa menee tolkuttomasti ja tulokset menee kaikilla mittareilla alamäkeen että humina käy, ei opita ja pahoinvointi kasvaa. Tällaiseen systeemiinkö pitäisi kaataa vielä lisää tai edes entinen määrä rahaa?
Kannatan ehdottomasti rahan vähentämistä koko koulutus systeemistä, se pakottaa alan palaamaan oikeille raiteille ja ottamaan saavutetut tulokset mittarikseen yleishumanistisen höpötyksen sijaan.
Ei liikunnalle oteta tuntia miltään muulta oppiaineelta. Hallituksen esitys "Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi." on uutisoinneissa nostettu väärin esiin. Liikuntaa luvataan oppilaille tunti päivässä, mutta ei oppituntina. Selkeästi on tarkoitus kehittää välituntiliikuntaa ja toiminnallista pedagogiikka, mitä Liikkuva koulu -hanke on hienosti edistänyt jo tähänkin asti.
VastaaPoistaKiitos tarkennuksesta.
PoistaKohta ei kenenkään enää tarvitse kuvitella yli 30:n oppilaan luokkia, kun ne muuttuvat aivan normaaliksi arkipäiväksi. Mutta, kansa sopeutuu siihen. Pakko sopeutua, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Erityisoppilaisiin ja heikosta perhetaustasta tuleviin tulee sattumaan ankarasti, ja se tulee olemaan karmeaa katsottavaa. Unohtamatta tietenkään opettajia, joita tulee uupumaan kohtuuttomien vaatimusten alla.
VastaaPoistaJännää muuten todellakin, miten ruotsin kielen opiskelun aikaistaminen on korvattu "kieliopintojen" aikaistamisella. En usko, että tulen näkemään minkäänlaisia panostuksia saksa, ranskan tai venäjän opiskeluun alakoulussa.
Uusi hallitus suunnittelee kieliopintojen alkamista ensimmäiseltä luokalta (kokeilupohjalta...). Tähän ei liity B1-ruotsin opiskelu, joka on jo nuijittu alkamaan kutoselta elokuussa 2016. Mutta ei myöskään valinnaisia (=harvinaisia) kieliä....
VastaaPoistaAika mielenkiintoista, että tyyppi, joka käyttää termiä "pakkoruotsi", ilmaisee päivittäisen pakkoliikunnan lisäämisen myönteiseksi asiaksi.
VastaaPoistaMitä mieltä ruotsalaisen sukunimen omaava Kai-Ari on pakkofysiikasta, pakkokemiasta, pakkouskonnosta, pakkoelämänkatsomustiedosta, pakkobiologiasta, pakkomatematiikasta etc?
http://www.properuskoulu.net/2014/12/suurin-osa-suomalaisista-vastustaa.html
PoistaJos kiinnostaa, paina blogini tunnisteista pakkoruotsi.
Petri, matematiikasta voidaan opettaa monia eri sisältöjä ja jättää toisia opettamatta, opsin mukaan. Sama koskee muitakin mainitsemiasi oppiaineita. Sitä voisi nimittää vaikkapa opetuksen suunnittelun vapaudeksi. Siihen on kouluilla ja yhteiskunnalla, koulutuksen järjestäjänä velvollisuus, ja lainsäätäjällä on oikeus ja velvollisuus ohjata toimintaa ja uudistaa sitä.
VastaaPoistaMaailmassa on satoja kieliä. Miksi kielet eivät voisi olla vapaavalintaisia? Kukaan tuntemani "pakkoruotsin" vastustaja ei vastusta ruotsin opiskelua, vaan sitä, että kaikista kielistä pakkovalitaan juuri kaksi kaikkien opiskeltavaksi.
Homman voisi uudistaa siten, että alakoulussa olisi kunnan resurssien mukaan 3-4 kieltä josta oppilaat voisivat valita (esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska) yhden tai kaksi kieltä, ja yläasteella sitten voisi valita lisäksi kolmannen kielen, ja uusina kielinä valikkoon tulisivat mahdolliseksi esim. venäjä, italia, espanja.
Mikä tuossa on nyt niin uhkaavaa? Se että lapsi, ja kodit saavat valita mihin kieliin keskittävät opiskelunsa?
No, kaikki tiedämme sen ihan hyvin. Ruotsin ei-vallinnaisuus on puhdasta kielipolitiikkaa ja kielellis-kulttuurista edunvalvontaa. Historiassa, menneessä maailmassa, se olikin ihan ymmärrettävä peruste, mutta nyt kun "kansainvälisyys" on ajan tunnussana, ja jota muuten ruotsinkielisten oma poliittinen puolue pitää koko ajan esillä sloganina, ei sillä voi perustella enää 100 prosentin väestöstä opiskeluttamista 5 prosentin vähemmistökieleen. Ei enää.
vihreä varavaltuutettu