Espoon veroavaus

24.10. HS

Espoo hakee tuloja veronkorotuksesta

Espoo on korottamassa kuntaveroaan puolikkaalla prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittää korotusta torstaina julkaistussa talousarviossa vuodelle 2014.

Kaupungin valtapuolue kokoomus on vastustanut veronkorotuksia, mutta sekin taipunee ehdotukseen, jota kokoomuslainen Mäkelä pitää välttämättömänä.

Puolen prosenttiyksikön korotus tarkoittaa Espoolle noin 30 miljoonan euron verotuloja.

Espoo investoi rajusti vanhaan malliin, kaupunkikonsernina lähes 550 miljoonaa euroa. Länsimetron, koulujen peruskorjaamisen ja asuinalueiden rakentamisen ohella työn alla on kaupungin kaikkien aikojen suurin talohanke, Espoon sairaala.

Peruskaupunki ottaa ensi vuonna uutta velkaa 102 miljoonaa euroa. Se on 207 euroa asukasta kohden ja tarkoittaa, että yksittäisen espoolaisen velka kaupungin puolesta kasvaa täpärästi yli tuhanteen euroon.

Velan määrä kaupunkilaista kohden on kuitenkin vain runsas kolmannes verrattuna helsinkiläisiin ja alle viidennes verrattuna vantaalaisiin.

Kuinka on, Vantaan valtapuolueet SDP ja Kokoomus? 

Onko Vantaallakin syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja korottaa kuntaveroa yhdellä prosenttiyksiköllä?

Samanlaiset ovat marssiaskeleet sekä Espoossa että Vantaalla, rahaa palaa rajusti liikenneinvestointeihin. Espoossa satsataan Länsimetroon, Vantaalla Kehärataan ja Kehä kolmoseen.

Ymmärrän, että liikenne on tärkeää, mutta onko se sittenkään niin tärkeää? Olen aina ajatellut, että esim. terveydenhoito ja peruskoulu ovat kunnan peruspalveluja. Nyt liikenneinvestoinnit jyräävät kunnallisten peruspalvelujen yli.

Kun raha ei riitä kunnallisten peruspalvelujen ylläpitämiseen, on syytä korottaa kuntaveroa.

Espoo on oikealla tiellä, Vantaa ei. Vantaan 140 miljoonan lisävelka tuntuu oudolta, sillä kohta ylivelkaantuneen kaupungin velkojen korkomenotkin ovat ylipääsemätön paikka. 

Vai varaudutaaanko massiivisella velanotolla tulevaan kuntaliitokseen? Annetaan velat tulevat suurkunnan hoidettaviksi? Ajatus ei ole mahdoton, sillä tiedetään, että jotkut kunnat ovat ottaneet pikalainaa esim. koulukeskuksen rakentamiseen juuri ennen suurta kuntaliitosta.

Pitkän päälle on hölmöä, että kunnat kilpailevat ainoastaan halvalla verolla. Miksi ei kilpailla kunnallisten palvelujen tasolla? 

Miksi hyvätuloiset perheet, joista pääkaupunkiseudun kaupungit tappelevat hampaat irveessä, muuttaisivat kaupunkiin, jossa lapsille ei tarjota kunnollista perusopetusta?

Kuntalaiset odottavat kuntaveron vastikkeeksi kunnollisia palveluja, ei palvelujen jatkuvaa kurjistamista.