Opettaja 7.12.
OAJ kannattaa
opetusministeri Jukka Gustafssonille jätettyä ehdotusta, jonka mukaan
perusopetuksen opetusryhmäkoosta säädettäisiin lailla.
Muutos on mahdollista
toteuttaa nykyisillä rahoituskehyksillä, jos maksimiryhmäkoon sisältävä
budjettilakiehdotus annettaisiin eduskunnalle ensi syksynä samansuuruisella
rahoituksella kuin ministeriö jakaa nyt ryhmäkoon pienentämiseen.
– Kyseessä on jo
toinen kerta, kun asiantuntijataholta saadaan lyhyen ajan sisällä tällainen
ehdotus. Keväällä selvityshenkilöt Ritva Jakku-Sihvonen ja Jorma
Kuusela ehdottivat samaa, koulutusjohtaja Heljä
Misukka muistuttaa.
Misukka sanoo, että
ministeriö on velvoitettu selvittämään opetusryhmien enimmäiskokoa tulevana
keväänä, joten poliittinen tahtotila on olemassa.
– Säädös
tarvitaan mahdollisimman pian lasten ja nuorten turvaksi, muutoin ryhmäkoot
jatkavat kasvuaan opetuksen leikkausten vuoksi.
"Luokkakoko
lakiin" on blogini yksi kantavimmista aiheista. Onneksi "maksimista
tulee minimi" lässytyksestä on päästy eroon. "Maksimista tulee
minimi" mantramainen toistelu alkoi jo hävettää.
Säädyllinen
luokkakoko on koulutuksellista tasa-arvoa parhaimmillaan.
Isot ryhmät lisäävät
aggressiivisuutta, mikä on eläinkokeilla todettu ajat sitten. Ihmiskokeita on
saatu pitää hämmästyttävän pitkään.
Säädylliset
maksimiluokkakoot peruskoulussa pitäisi olla:
- 1.-3. luokat 20
oppilasta
- 4.-9. luokat 24
oppilasta
En pitäisi pahana,
vaikka luokkien 1.-3. maksimiluokkakoko olisi 18 oppilasta.
Lapsen opintien alkuun,
esikouluun ja ykkösestä kolmoseen, kannattaa satsata. Satsaus pieneen
oppilaaseen tuo säästöä tulevaisuudessa moninverroin.
Jos keskustelu luokkakoosta
kiinnostaa, paina blogistani tunnistetta luokkakoko.
Lisäys:
Toivottavasti säädyllisiä luokkakokoja ei maksateta opettajilla niin kuin joissain paikoissa nyt tehdään. Maksattaminen tehdään niin, että tuntikehys viedään minimiin ja lisäksi otetaan pois jako- ja tukitunteja. Niille, jotka eivät ole opettajia, selvennettäköön: tehdään palkkaleikkaus.
Tiedän helsinkiläisen koulun, jossa jopa kuudennen luokan luokanvalvojalisä on tungettu opettajien opetusvelvollisuuteen, 23 oppituntia ja luokanvalvojalisä. Perusteluna käytettiin, että "nyt saimme pienet luokat".
Härskiä toimintaa.
Säädyllisiin luokkakokoihin pitää satsata oikeasti eikä kuristaa opettajia palkkaleikkauksin.
Miksei voitaisi ajatella, että myös jako- ja tukitunnit kirjattaisiin selkeämmin lakiin?
Lisäys:
Toivottavasti säädyllisiä luokkakokoja ei maksateta opettajilla niin kuin joissain paikoissa nyt tehdään. Maksattaminen tehdään niin, että tuntikehys viedään minimiin ja lisäksi otetaan pois jako- ja tukitunteja. Niille, jotka eivät ole opettajia, selvennettäköön: tehdään palkkaleikkaus.
Tiedän helsinkiläisen koulun, jossa jopa kuudennen luokan luokanvalvojalisä on tungettu opettajien opetusvelvollisuuteen, 23 oppituntia ja luokanvalvojalisä. Perusteluna käytettiin, että "nyt saimme pienet luokat".
Härskiä toimintaa.
Säädyllisiin luokkakokoihin pitää satsata oikeasti eikä kuristaa opettajia palkkaleikkauksin.
Miksei voitaisi ajatella, että myös jako- ja tukitunnit kirjattaisiin selkeämmin lakiin?
Tekstit
Hei, oletko jo lukenut väitäskirjan, joka tuo lisää jo ennestään oikeiston niin kovasti parjaamaan peruskouluun, joka on vaan melkein aprasta maailmassa. Se on:
VastaaPoistaMarju Markkanen
”Hei, mä opin tän asian enkuks!”
Toimintatutkimus ympäristötiedon ainesisältöjen
ja vieraan kielen oppimisesta sekä opettamisesta
englanninkielisessä oppituokiossa.
sen voi ladata netistä PD-tiedostona: https://www.doria.fi/handle/10024/84799.
On aika vaikea säädellä tarkkaan ryhmäkokoja. Jos maksimiryhmäkoko olisi vaikka 20 ja oppilaita olisikin alueella 21, niin pitäisikö tehdä kaksi n. 10 oppilaan luokkaa? Ei ole järkeä tehdä tiukkoja linjauksia.
VastaaPoistaEdelliselle anonyymille: luokkakoko voisi olla tietenkin liukuva 2-3 oppilaan vaihteluvälillä ja ylimääräinen oppilas toisi silloin aina myös lisäjakotunteja luokkaan luokkakokoa tasoittamaan. Kyllä näihin on olemassa käytännön ratkaisuja. Ja perusteluja. Ja syitä.
VastaaPoistaMutta: luokkako-vaatimukset eivät johda koskaan päätöksiin ja tuloksiin, koska millään suunnalla tällä alalla ( yliopistot, päättäjät, kunnat, ammattiliitto, opettajakunta, vanhemmat) ei ole järkähtymätöntä ja perääntymätöntä asian läpimenon vaatijaa.
Blogistimme taitaa olla ainoa....:)
Näiden oppilasmäärien kanssa siis mennään ja niin on kai jaksettava, mutta aina on syytä kertoa vanhemmille suoraan ja avoimesti kuinka monta minuuttia opella on oikeasti yhtä pyrypetteriä kohden käytettävissä olevaa henkilökohtaisen ohjaamisen aikaa. Ei pidä mennä valehtelemaan että kyllä minä osaan, ehdin, ohjaan ja kannustan lapsianne yksilöllisesti. Iso luokka on aina joukon opettamista. Suon yli mennään että heilahtaa
( lainatakseni Tuntematonta) mutta vain joukkona, ei yksilöllisesti. Valitettavasti näin on.
Jorma
Jorma: "Edelliselle anonyymille: luokkakoko voisi olla tietenkin liukuva 2-3 oppilaan vaihteluvälillä ja ylimääräinen oppilas toisi silloin aina myös lisäjakotunteja luokkaan luokkakokoa tasoittamaan. Kyllä näihin on olemassa käytännön ratkaisuja. Ja perusteluja. Ja syitä. "
VastaaPoistaOn äärimmäisen mielenkiintoista, kun luokkakoosta aletaan puhua, alkaa jostain putkahdella käytännön ongelmia. On niin vaikeaa ajatella, että luokkakoot voisivat olla säädyllisiä.
Ihmeellistä on, että samat voivottelijat, joiden mielestä on niin äärimmäisen vaikeaa jakaa luokkia säädyllisiin kokoihin, eivät näe mitään ongelmaa siinä, että luokkia paisutellaan ylisuuriksi ties mistä säästösyistä.
Mainitsemani voivottelijat löytyvät aina seuraavista ryhmistä:
- jotkut rehtorit, jotka eivät aina ajattele oppilaan parasta, vaan jotain aivan muuta
- koulutoimen edustajat
- ennen kaikkea KT:n edustajat
En tunne yhtään luokan- tai aineenopettajaa, joka haluaisi ylisuuren luokan.
Yleensä huudellaan luovien ratkaisujen perään, mutta joidenkin luova ajattelu loppuu tasan siihen paikkaan, kun puhutaan säädyllisestä luokkakoosta.
Minulla on kokemusta yli 30 vuoden ajalta isoista luokista. Nyt opetan 19 oppilaan luokkaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä:
- oppilaantuntemus
- opetettava aika per oppilas
- työrauha
- luokan hengitettävä ilma
- tila
- opettajalla on aikaa kohdata oppilaansa
- jne.
Samaan aikaan, kun eräät piirit huutavat yksilöllistämisen, eriyttämisen ja erityisoppilaiden inkluusion perään, samat piirit jurnaavat säädyllistä luokkakokoa vastaan.
Peruskoululuokka ei ole mikään lastensäiliö. Kunnolliseen koulutukseen on aina satsattava. Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa hukata ketään.
Seuraava ylisuurten luokkien puolustaja kirjoitelkoon tälle palstalle omalla nimellään.
Osut täysin oikeaan ja täysin oikeilla perusteilla. Ja kuten toteat, kaikki opettajat ovat poikkeuksetta kanssasi samaa mieltä. Peruskoulun opettajia on kymmenissä tuhansissa.
VastaaPoistaNyt päästäänkin peruskysymyksen ääreen: miksi sitten tämä valtava opejoukko ei yhdessä tuumin vaadi perääntymättä päätöstä luokkakokoasiassa?
Asiastahan pitäisi tehdä työehtosopimusasia. Olen puhunut siitä pitkään joka puolella, mutta se tyrmätään aina: se ei ole työehtosopimuasia. No, siitähän tulee sellainen jos siitä tehdään sellainen. Mutta ei näköjään tehdä.
Opettajien on vaadittava laillasi ja mielellään yhteis/järjestö voimin asiassa päätöstä. Ei vain itkettävä asiantilaa opelehdissä. Ei niin hullua työnantajaa tai päättäjää olekaan joka tekee sen puolestamme jos me emme sitä vaadi konkreettisin toimin.
Itse olen opettanut 33 ja nyt 18 oppilaan ryhmää. Erot ovat juuri nuo mitkä jo laitoit.
Työmäärän selkeää eroa ei ole hyvitetty millään korvauksella. Eikö työehtosopimusasia?
Ja kuten sanoin, ratkaisut poikkeustapauksiin löytyvät aina.
Olemme päästäneet oman ammattimme kunnioituksen työnantajan silmissä monessa mielessä rämettymään, siitä on esimerkkinä mainitsemasi inkluusiointo.
Jorma
p.s Joku varmaan kuittaa edellisen kantani leipääntyneen opettajan itsekkyytenä. Mutta voin kertoa vanhemmille että työtyyväinen, jaksava ja terve opettaja on yhtä kuin hyvä opetus ja kasvatus oppilaalle. Nuo mainitsemani kriteerit olisivat todellisia Pisa-tutkimus aiheita ja tuloksia.
Jorma: "No, siitähän tulee sellainen jos siitä tehdään sellainen."
VastaaPoistaOlet oikeassa. Työmäärä on oleellinen työehtosopimusasia.
Olen aina ihmetellyt, miksi opettaja, joka opettaa 10 oppilasta, saa saman liksan, kun toinen opettaja opettaa 32 oppilasta. Opetin Vantaalla isoja luokkia ja opiskelijakaverit Keski-Suomessa ja muualla pikkuluokkia. Minä sain vähemmän palkkaa. Pikkukouluissa silloiset lisät keskitettiin kaikki molemmille maikoille, siitä se ero tuli.
Tätä yritettiin paikata jo 80-luvulla, mutta silloin suurin osa maikoista opetti niitä pikkuluokkia, ei ollut kiinnostusta parantaa asiaa. Nyt luulisi kiinnostavan, koska maalla oppilaat on keskitetty kirkonkyliin ja luokat ovat isoja.
Kävin vierailuilla kaverini pikkukoulussa, opettajanhuoneessa oli hyllyllinen opettajienoppaita. Kaveri hauskuutti minua toteamalla, että "siinä on se mun kirjastocee". Itse hoidin silloin koulunni yli 3000 niteen kirjastoa sillä samalla yhdellä ceellä. Hän muovitti parisenkymmentä kirjaa, minä parisen tuhatta. Kaverini oli viisaampi kuin minä.
80-luvulla kymmenen suurimman kaupungin blokki jäi paitsioon, epäkohtaa sentään yritettiin paikata.
Jos päästään maksimiluokkakokoihin, on pidettävä huoli siitä, että jos luokka on maksimia isompi, opettaja saa korvauksen "ylimenevien oppilaiden pääluvun mukaan". Jakotunteja on tultava silloin myös.
Jorma: "p.s Joku varmaan kuittaa edellisen kantani leipääntyneen opettajan itsekkyytenä."
VastaaPoistaNäin se on ollut aina, vuoroin vedotaan opettajan kutsumukseen, vuoroin väitetään, että ollaan itsekkäitä.
Ex-naapurini Timo Teikari osuvasti aina sanoi:
"Olemme lullukkaväkeä".
Teikarin analyysi oli oikeaakin oikeampi.
Itse olen tähän aina todennut:
"Kyllä sitä ollaan niin itsekkäitä ihmisiä, opetetaan ja kasvatetaan toisten lapsia, mikä on itsekkyyden huippu".
Kun asuin Teikarin naapurina Kaivokselan opettajienasuntolassa, olimme vasta uran alussa. Emme ole leipääntyneet vieläkään.