Lisää yhteiskuntaoppia

Hesarin paperiversiosta 14.3.

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat koululaisilla kohtalaisesti hallussa

"Kyllä näistä tuloksista on syytä iloita."

Tällaiseen johtopäätökseen päätyi yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Quokrim-Soivio Opetushallituksesta esiteltyään ensimmäisen arvioinnin historian ja yhteiskuntaopin taidoista.

Historian ja yhteiskuntaopin osaamisen ja asenteiden mittaus tehtiin viime keväänä peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille.

Oppilaita otoksessa oli yhteensä 4700 yli sadasta koulusta.

Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen, eli tehtävät osasi ratkaista 50 prosenttia vastaajista. Huonoimmin hallussa oli syiden ja seurausten hahmotus.

Yhteiskuntaopissa osaaminen oli tyydyttävää tasoa. Tehtävien ratkaisuosuus oli 64 prosenttia. Etenkin  yhteiskuntaoppia oppilaat pitivät erittäin hyödyllisenä aineena.

Tällä kertaa oppimistuloksissa ei ollut juuri eroja sukupuolten eikä myöskään eri alueiden välillä. Sen sijaan suomenkielisissä kouluissa osattiin vähän paremmin kuin ruotsinkielisissä.

Historian opiskelu on oppilaista hyvin mieluisaa.

Viidennellä luokalla he vastaanottavat ensimmäisen historian kirjansa silmät hehkuen ja kädet täristen. Alakoulun historian oppiaines on äärimmäisen kiintoisaa. Oppilaat tutustuvat pyramideihin, Olympos-vuoren jumaliin ja Julius Caesariin.

Opetushallituksen historian ja yhteiskuntaopin osaamisen arvioinnin tulokset ovat jonkinlainen torjuntavoitto. Odotin paljon pahempaa.

Muutamia vuosia sitten Hesarissa oli minitutkimus, jossa suomalaisilta aikuisilta kysyttiin mikä on Valtioneuvosto. Tulos oli järkyttävä, muistaakseni kaksi kolmesta äänestyskelpoisesta suomalaisesta ei tiennyt vastausta.

Yhteiskuntaopin osaamistulokset ovat ehkä liian mairittelevia.

Yhteiskuntaopin kurssit ovat ainakin Myyrmäen alueellisen opintosuunnitelman mukaan juuri yhdeksännellä luokalla, luulen, että niin on muuallakin Suomessa. Arviointi tehtiin yhdeksäsluokkalaisille, joilla opitut asiat ovat tuoreessa muistissa.

Opitun unohtaminen on hämmästyttävän nopeaa. Asioita pitää kerrata. Oppiminen on tehokkaampaa, jos opeteltavaa asiaa opiskellaan toistuvasti pienissä erissä. Olen aina ollut hyvin epäileväinen yläkoulun kurssimuotoisen opiskelun tehoista. Monessa oppiaineessa oppilaalle lyödään eteen melkoinen pläjäys tietoa lyhyehkössä ajassa omaksuttavaksi.

Lapsen päähän tietoa ei voi kaataa ämpärillä, valuu yli.

HS: Quokrim-Soivio kannattaa tutntijakoryhmän esitystä antaa lisätunti yhteiskuntaopille ja sijoittaa se ala-asteen puolelle, koska osallisuuden taitoja sietäisi harjoitella jo nuorena.

Kannatan.

Sijoittamalla yhteiskuntaopin lisätunti alakoulun puolelle saadaan opiskeluun tehoja penäämäni kertaavuuden muodossa. Historian ja yhteiskuntaopin opiskelun motivaatio on piikissä alakoulussa. On taottava silloin, kun rauta on kuumaa.

Opintoretket syventävät opitun omaksumista. 

Teen kaksi retkeä Suomenlinnaan, toisen viidennellä heti syksyn alussa, toisen kuudennella keväällä. On mahtavaa huomata kuudennen luokan retkellä, kun oppilaat saavat dejavu-ahaa-elämyksiä Suomen historiasta. Suomenlinna on ylivoimaisesti paras opintoretkikohde.

Kuudennella luokalla teen aina opintoretken myös Eduskuntaan. Ennen retkeä käydään parilla oppitunnilla läpi suomalaisen valtiollisen vaikuttamisen perusasiat. Eduskunnassa oppilaille esitetään ensin Eduskunnasta kertova video. Sitten istutaan istuntosalin lehtereille, mikä on oppilaiden mielestä fantastista, Mehän ollaan melkeen telkkarissa! Paternosterhissi ja Valtiosali ovat oppilaista myös vaikuttavia. Kouluun otetaan joka oppilaalle mukaan Eduskunnan esite, jonka avulla asiat seuraavana päivänä kerrataan.

HS: Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen yhteiskunnalliset tiedot olivat parhaat, mutta kiinnostus politiikkaan oli vertailun hännillä.

Kiinnostus politiikkaankin on jonkinlaista aallonliikettä. Nyt olemme aallonpohjassa, suorastaan latentissa tilassa. Voi olla, että satsaamalla hieman yhteiskuntaoppiin saadaan lasten ja nuorten innostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätettyä.

Pinkkuvinkki alakoulun opettajille:

Maantieto on jostain syystä ajettu alakoulussa alas. Heti viidennen luokan alussa kannattaa pitää oppilaille parin viikon maantiedon tehojakso, jossa opetellaan kertakaikkiaan ulkoa Euroopan maat ja pääkaupungit, vesistöt ja vuoristot. On todella turhauttavaa opettaa historiaa ja uskontoa, jos oppilaat eivät tiedä esim. missä on Välimeri. 

Pidän viidennen luokan alussa maantiedon "läpimenokokeita". Esim. maista ja pääkaupungeista pitää karttapohjasta tunnistaa kahdeksantoista kahdestakymmenestä, muuten ei pääse läpi. Pidän uusintakokeita niin kauan kunnes kaikki oppilaat pääsevät läpi.

Urani aikana minulla on ollut vain yksi oppilas, joka ei päässyt läpi muutoin kuin tunnistustehtäviä helpottamalla. Oppilaalla oli niin paha hahmotushäiriö, ettei hän erottanut maata merestä.