Professori: Alle 2-vuotias ei kypsä päiväkotiin
Liian varhainen päivähoito voi jättää lapseen pysyviä jälkiä, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Erityisesti stressinsietokyky on vaarassa vahingoittua. Eduskunta käsittelee välikysymystä kotihoidontuen leikkaamisesta iltapäivällä.
- Se on eräänlainen kivijalka kaikelle muulle kehitykselle, Keltikangas-Järvinen kuvailee varhaislapsuuden merkitystä Aamu-tv:n haastattelussa.
Keltikangas-Järvisen mukaan tuore aivotutkimus vahvistaa, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana.
- Fysiologinen stressitaso hakee tasonsa. Taso säilyy aikuisuuteen, ja sen jälkeen voimme puhua joko stressiä sietävistä tai huonosti stressiä sietävistä aikuisista.
Aikaisintaan kaksivuotiaana hoitoon
Professorin mielestä lapsen voi laittaa päivähoitoon aikaisintaan kaksivuotiaana. Tuolloinkin olisi löydettävä kehitystä tukeva vaihtoehto.
Se tarkoittaa Keltikangas-Järvisen mukaan mahdollisimman pientä ryhmää, kuten perhepäivähoitoa.
- Lapsi tarvitsee niin pienen joukon lapsia, että hänen oikeat sosiaaliset taitonsa kehittyvät, eikä ainoastaan aggressiivinen pärjääminen. Se tarkoittaa optimaalisesti kolmen-neljän ja maksimissaan kuuden lapsen ryhmää.
Olen aikaisemminkin blogissani sivunnut aihetta:
Pikkulapset nykyajan tehokkuusajattelun uhrilampaita?
Professori Keltinkangas-Järvisen mielestä lapsen voi laittaa päiväkotiin aikaisintaan kaksivuotiaana. Tuolloinkin paras vaihtoehto voisi olla pieni ryhmä, esim. perhepäivähoitoryhmä.
Arvo Ylpön mielestä lapsen pitäisi olla kotona äidin kanssa aina kolmevuotiaaksi asti. Olen tasan samaa mieltä.
Keltingangas-Järvinen toteaa, että lapsen stressinsietokyky voi vahingoittua, kun lapsi laitetaan päivähoitoon liian varhain.
Moni pitkän linjan kasvattaja on huomannut saman kuin minä, vuosien saatossa lasten stressinsietokyky on laskenut. Pienikin ärsytys voi olla liikaa, "no ku toi ärsytti", vaikka toinen lapsi ei tehnyt yhtään mitään.
Harva mieltää, että kiusaaminen alkaa jo päiväkodeissa. Suurissa ryhmissä ei ole valvovaa silmää joka nurkkaan. Henkilökuntaa on useinmiten liian vähän.
Luulisi, että pienen lapsen perusturvallisuus järkkyy, kun hänet repäistään äidin sylistä ja kodin turvasta isoon hälisevään lapsijoukkoon.
Kodinhoitotuen merkitys perheille on suuri. Tuen turvin vanhemmat voivat sinnitellä ja pitää lapsensa kotona mahdollisimman pitkään. Olen aina ihmetellyt, miksi vanhemmille ei anneta mahdollisuutta valita?
Aikaisemmin kirjoitin:
Mikäli pikkulapset hoidettaisiin kotona, syntyisi suurta säästöä. Silloin yli kolmivuotiaiden ryhmät saataisiin pienemmiksi, aikaa hoitava tai opettava aikuinen per lapsi olisi enemmän. Hoitajien ei tarvitsisi uhrata arvokasta kasvatus- ja yhdessäoloaikaa vaippojen vaihtoihin tai lasten pukemisiin.
Plarailin nettiä ja etsiskelin, kuinka paljon päivähoito maksaa per muksu kuukaudessa. Nopealla etsimisellä löysin jotain:
Taloussanomat 19.5.2010:
Oikea hinta on kiinni lapsen iästä. Pienen lapsen hoitaminen on kalliimpaa, sillä alle kolmivuotias tarvitsee paljon enemmän aikuista kuin toimelias leikki-ikäinen.
Myös kuntakohtaiset erot ovat suuret. Espoossa päivähoito maksaa keskimäärin 1 176 euroa kuukaudessa, kun Vantaalla se on 889 euroa eli liki 300 euroa halvempaa. Vantaan hinta on noin 100 euroa kuntien keskimääräistä päiväkotihoidon kustannusta pienempi.
Kodinhoitotuen määrä kuukaudessa on noin 300 euroa.
Miksi toisia perheitä tuetaan selvästi enemmän kuin toisia?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti