Yle 19.10. Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius sanoo, että tällä hetkellä Suomen koulumaailma on risteyksessä, jossa erot alkavat näkyä.
- Tällainen kehityskulku, joka on jo pitkällä Ruotsissa ja Ranskassa, on nyt käynnistymässä Suomessa. Näyttää siltä, että koulujen väliset erot ovat lähdössä kasvuun. Nimenomaan vanhempien valinnan ja asuinalueiden eriytymisen takia.
Jonkinverran eriytymistä voidaan jarruttaa yhteiskuntasuunnittelulla. Pääkaupunkiseudun asuinalueita pitäisi rakentaaa Katajanokan kärjen mallin mukaan eli asuntoja kaikille. Kunnille voi tulla hyvinkin kalliiksi yhtenäiset vuokra-asuntoalueet. Kuntien olisi järkevämpää ostaa asuntoja vuokra-asunnoiksi sieltä täältä kuin rakentaa niitä itse.
Koulujen eriytymistä vuohiksi ja hanhiksi hidastetaan tukemalla maahanmuuttajavaltaisia kouluja.
Mutta ne vanhemmat, joilla on rahaa, valitsevat aina itse asuinalueensa.
Ylen uutisessa olevan koulun rehtori ei halua omaa tai koulunsa nimeä julki, sillä koulu kärsii jo negatiivisesta julkisuudesta eikä rehtori halua lisätä sen määrää. Maahanmuutttajaoppilaita koulusssa on noin 40 prosenttia.
Kun koulun rehtori tulee tällä tavalla julkisuuteen, kyseessä on jonkinlainen hätähuuto.
Koulun monikulttuurisuus on etu, kun sen oikein oivaltaa. Mutta siitä huolimatta, uskon, että eriytymisen kehitystä on vaikea meillä pysäyttää, on sitten kyse kouluista tai yhteiskunnasta ylipäätään. Kohta joka viides suomalainen on köyhä.
On helppo kuvitella, minkälaisia kouluja pääkaupunkiseudulta löytyy parinkymmenen vuoden päästä. Joihinkin kouluihin jäljelle jäävät köyhät ja maahanmuuttajat.
Tekstit
Itse työskentelen koulussa jossa maahanmuuttajia on lähes 40 prosenttia. Koulussamme ei mamuja yhtään hyysätä tai yliymmärretä, kuten monet rasistit haluavat asian nähdä.
VastaaPoistaUskonnalla, värillä, taustalla ei ole väliä kun mennään eteenpäin. Kukaan ope ei ehdi "ottamaan huomioon" mitään "taustaa."
Ja se on hyvä asia. Koulu on sama kaikille.
Tosiasia kuitenkin on että kielivaikeuksien vuoksi opetus on, sen on pakko olla, yksinkertaisempaa, selkeämpää ja perinteisempää kuin joissakin keskustan kouluissa.
Tosiasia on myös että juurettomuus näkyy lasten käyttäytymisessä. Minä, joka ennen työskentelin keskustan kouluissa, joudun antamaan ihan varmasti kaksinkertaisen työpanoksen aiempiin kouluihin verrattuna että homma toimisi.
Ja silti oppimista tapahtuu vähemmin. Tutkittu on aivan koulutasolla.
Toisaalta ymmärrän näitä rikkaita perheitä, jotka kouluja valikoivat lapsilleen, koska heillä on siihen varaa ja onhan oma lapsi elämän keskeisin asia, aina. Ihminen on itsekäs. Siitä ei voi ketään syyttää, se on lajiominaisuus. Jälkeläisilleen terve ihmiseläin, uros tai naaras, haluaa aina parasta.
Toisaalta pidän em. perheitä suomalaisen kansankodin ja peruskouluaatteen pettureina.
Näillä valinnoillaan he edistävät ghettoutumista.
Out
Eli tervetuloa vaikkapa päättäjät itäisen Helsingin kouluihin vaikkapa viikoksi sijaisiksi. Voi olla että siinä Vihreän Langan sivuilta imety idealismi karisee. Ja voi olla että sen tilalle kasvaa myös toisenlainen idealismi, jossa suvaitsevaisuus-suvaitsevaisuus-monikulttuurisuus -höpötyksille ei ole enää sussa tilaa. Koska tajutaan että nämä maahanmuuttajalapset täytyy hoitaa, opettaa, kasvattaa yhtä hyvin ja samalla keittiörealismirakkaudella kuin omat lapsemme.
Tilanne on tämä. Opettajan on sitä - maahanmuuttajien määrää - turha itkeä. Tervetuloa vaan somalit ja muut omasta maastaan heitetyt maahan joka edes yrittää säilyttää järjen päässään....
Ja tämä kaikki vaatii vahvaa kulttuuripohjaa ja laajaa sivistystä opettajilta. Rakkauttakin. Me emme saa kuitenkaan ryhtyä sosiaalitädeiksi. Siitä ei koulutusta huutava maaahanmuuttajalapsi kaipaa, vaan laajan suomalaisen peruskoulusivistyksen. Noin niin kuin alkuun.
Out...
VastaaPoistatodellista arkipäivän realismia...
Olen aivan varma, että asuinalueet pääkaupunkiseudulla tulevat eriytymään kuten muuallakin Euroopassa on jo tapahtunut.
On siinä etujakin. Esim. opetus on kustannustehokasta ja tehokasta muutenkin, kun maahanmuuttajaopetus keskittyy. Samalla keskittyy ammattitaitokin.
Tukea, rahaa, pitää jakaa näihin kouluihin tuplaten, muuten ottaa ohraleipä.
Ja vielä...
VastaaPoistakyllä maahanmuuttaja- ja samoin kuin erityisoppilaiden määrän tulisi näkyä myös opettajan palkkauksessa.
On se todella kumma, kun jossain maalla pikkukoulun maikka opettaa 15 oppilasta, ja samaan aikaan jotkut opettavat samalla palkalla 30 oppilasta, joista moni kuuluu kahteen edellä mainittuun ryhmään.
Peruskoulun opettajien palkkaa pitäisi vaativuuden mukaan nostaa huomattavasti. Kohta tulee "se inkluusiolakikin", mikä takaa sen, että opetus peruskouluissa vaikeutuu entisestään.
Tukea pitää saada.
Totta tuo palkkauskysymys. Moni pitää minua hulluna, kun olen valmis tekemäään sen kaksinkertaisen työmäärän, tai intensiteetin ainakin, lähiökoulussa jossa väriä ja pigmenttiä on vaikka muille jakaa.
VastaaPoistaToisaalta tällaisessa koulussa elämä on maanläheistä ja rentoa. Toisaalta myös hyvin yhteiskunnallista, mistä pidän. Suora ikkuna Suomen nykytodellisuuteen on auki koko ajan. Ei tarvitse, heh heh, katsella MOT-ohjelmaa tai kuunnella petterisarvamaiden "analyyseja" nähdäkseen mitä "oikeasti" tapahtuu.
Out
Ja sitä paitsi: somalipojat ovat tosi kovia futaajia. Huuto on kova, mutta niin on tekniikkakin.
Enpä tiedä kenelle asia tuli yllätyksenä - tutkimus samaa luokkaa kuin se missä todettiin, että pikkukaupungin liikennevirrat kulkevat aamulla tehdasta kohti ja illalla sieltä pois.
VastaaPoistaTosiasia, joka on tunnettu jo kauan niissä maissa, missä maahanmuuttajia on ollut jo kauan ja enemmän. Niinpä meillä järjestäytyneessä yhteiskunnassa piti olla tieto asiasta jo etukäteen ja olisi voinut asumista ohjaamalla muuttaa tilannetta. Vieläkään ei ole myöhäistä...
Juuri asumisen hajauttaminen kaikkialle auttaisi ja se pitäisi tehdä pikimmiten. Toinen olisi, että kaupungeissakin järjestettäisiin koulukuljetuksia - tosin se taitaisi tässä tilanteessa vain pahentaa kotimaisten pakoa.
Rahaa opetuksen järjestämiseen tarvitaan ja siitä kai valtaosa meistä on samaa mieltä.
Kun rahaa ja resursseja annetaan opetukseen tarkoittaa se yleensä, valitettavasti vain, kouluavustajien palkaamista nurkkiin seisomaan.
VastaaPoistaSe ei auta mitään. Itse koen ainakin niin. Poikkeuksia avustajissa on tietysti olemassa.
Ainoa oikea apu on puuttuuminen tuntikehykseen ja luokkakokoihin. Mamu-kouluissa (yli 25 prosenttia oppilaista vaikkapa...) voisi olla ehdoton 20 oppilaan yläraja.
Mutta....ei tule tapahtumaan.
Olen sittenkin aika pessimisti....saa nähdä jaksaako mies....
Peruskouluhommat tulevat, ainakin tietyillä alueilla, olemaan lähitulevaisuudessa kovia hommia. Itseni koen jo nyt itseni raskasta työtä tekeväksi perusduunariksi, en miksikään pedagogiksi. Kaaoksen hallitsijaksi pääsee vain suurella intensiteetillä ja senhän on todettu syövän ihmistä kaikkein eniten.
Olen todella huolissani opettajien (!) jaksamisesta em. kouluissa. Apua ei kannata odottaa OAJ:lta, työnantajalta, vanhemmiltakaan. Kivoja sanoja kyllä saa lukea ja kuulla. Vain toinen ope voi kantaa toista, vähän aikaa.
Out
Jos kaupunki ostaa markkinoilta kovan rahan asuntoja antaakseen ne sosiaalisin perustein vuokra-asunnoiksi, niin mikä on tavallisen keskituloisen ja kovia veroja maksavan suomalaisen motiivi maksella asuntolainaansa? Vieressä asuu ihan samanlaisessa asunnossa veronmaksajien kustantama maahanmuuttajaperhe.
VastaaPoistaMoni täällä tarjoaa ratkaisuksi lisää rahaa.
Miksi kukaan ei kyseenalaista sitä, mikä on optimaalinen määrä humanitaarista maahanmuuttoa, jonka Suomi kestää ilman että koko hyvinvointikuntayhteistkunta vaarantuu?
Pakolla voidaan sijoitella ihmisiä eri puolille maata ja veroja nostamalla kohdistaa lisä resursseja pois veronmaksajilta maahanmuuttajille, nin asuntojen kuin lasten koulutuksenkin osalta. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan. Suomesta saa ainakin toistaiseksi vielä muuttaa pois. Hollanti, joka on Suomea useita vuosia edellä maahanmuuttokehityksessä, menettää joka vuosi ulkomaille kymmeniä tuhansia koulutettuja etnisiä hollantilaisia ja saa tilalle kymmeniä tuhansia kouluttamattomia ja lukutaidottomia maahanmuuttajia, jotka monesti vastustavat länsimaisia arvoja, kuten uskonvapautta ja naisten tasa-arvoa. Miksi Suomen pitäisi seurata tuota tietä?
Ano...
VastaaPoista"Jos kaupunki ostaa markkinoilta kovan rahan asuntoja antaakseen ne sosiaalisin perustein vuokra-asunnoiksi, niin mikä on tavallisen keskituloisen ja kovia veroja maksavan suomalaisen motiivi maksella asuntolainaansa?"
Vuokralla asuminen tulee aina pitemmän päälle kalliimmaksi. Se sosiaalinen asuminenkaan ei ole enää niin halpaa, sitä kompensoidaan tietenkin asumistuilla.
Hollanin tie perustuu aikalailla siihen, että maa oli aikoinaan siirtomaavalta. Suurin osa muuttajista on kotoisin Hollannin omista siirtomaista, vrt. jalkapalloilijat Ruud Gullit ja Frank Rijkard.
He ovat nykyään jo puhtaasti hollantilaisia. Näin se aina menee, pitää odottaa kärsivällisesti sukupolvi tai pari.
Nyt ongelmia tuottavat ns. "uushollantilaisten" ja tiettyjen kantahollantilaisten yhteentörmäykset.
Kun vetää yhteen, niin kai me todellakin olemme uppoavassa lännessä.
VastaaPoistaKukaan ei muista mutta nimimerkki Out puhui asiasta jo siinä "nostradamuksessaan" jonka blogisti uskalsi julkaista. Kai se vielä jossakin tuolla arkistossa on...?
Perusväite oli että pehmeä humanismi/ länsi, häviää väistämättä kulttuurievoluutiokilpailun Euroopassa kovia ja suoraviivaisia toimintamalleja ja uskontoja suosivalla idälle.
Me ikään kuin annamme syödä itsemme pelikentältä pois omien ajatusmaailmavalintojemme vuoksi.
Taidanpa laittaa ainakin lapselleni green card-hakemuksen vetämään USAan.
Out
Tässä on se Outin kirjoitus:
VastaaPoistahttp://www.enkeliporsas.net/2009/03/tuomionpasuunat.html
Opetusministeri sanoi aamulla, että 'valtaosa rehtoreista pitää mamutaustaisia oppilaita rikkautena'. Sinisilmäistäkö vai puhutaanko silloin yhdestä oppilaasta muiden joukossa vai siitä, että kunta saa vähän enemmän valtionapua vierasäidinkielisten oppilaiden perusteella?
VastaaPoista