Yle 30.10.Maahanmuuttajat voivat joutua suomalaisessa koulussa erityisopetukseen, vaikka varsinaista tarvetta ei olisi.
Osasyynä tarpeettomiin siirtoihin pidetään kuntien ja koulujen tietämättömyyttä maahanmuuttajakysymyksissä. Koulujen henkilökuntaa on viime aikoina pyritty kouluttamaan kohtaamaan maahanmuuttajia, jotta turhilta siirroilta vältyttäisiin.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/maahanmuuttajat_joutuvat_syytta_suotta_erityisopetukseen_1124110.html#at
Höpö, höpö.
Ainakaan niissä kunnissa, joissa ns. maahanmuuttajataustaisia oppilaita on paljon, ei turhia erityisopetussiirtoja juuri tehdä. Ongelma on, että moni oppilas siirretään liian aikaisin ns. tavalliseen luokkaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aika jätetään aivan liian lyhyeksi.
Tiedän tapauksia, joiden seuraukset ovat olleet lähes fataalisia. 12-13-vuotias oppilas siirretään vain vuoden perehdyttämisen jälkeen ummikkona tavalliseen luokkaan. Kuka vieraskielinen lapsi voi vuodessa oppia suomen kielen? Vuoden päästä hänet tuupataan yläkouluun, ja pitäisi omaksua suomen lisäksi englantia ja ruotsiakin.
Mitä merkitsee erityisopetuspäätös nyt edelläjäkävijä Vantaalla ja myöhemmin myös muualla? Oppilas siirretään tavalliseen luokkaan ilman sen kummempia resursseja. Mitä erityisopetusta se sellainen oikein on?
Oppilas pyörii suuressa luokassa muiden seassa - sellainen on julkista heitteillejättöä.
Vantaalla ja esim. Helsingissä tiedetään tasan tarkkaan, miksi maahanmuuttajaoppilas saa erityisopetuspäätöksen. Kyse ei ole tietämättömyydestä. Valmistavan opetuksen resurssit ovat aivan liian riittämättömät suhteessa maahanmuuttajaoppilaiden määrään. Muusta Suomesta asian suhteen en tiedä yhtään mitään.
Tekstit
Vähän samaa meillä hämmästelen tässä. Koulumme on pieni ja siellä toimii pieni erityisryhmä, johon on palkattu opettaja ja varattu tuntikehystä 20 viikkotuntia. Ryhmä on nyt tarkoitus lopettaa ja palkataan tilalle yksi kouluavustaja... Mitään suunnitelmaa siitä, kuinka kouluavustaja sen pienryhmän korvaa ei ole tehty.
VastaaPoistaKävin nyt kuudennen kerran pitämässä tunnin Pukinmäen koulun maahanmuuttajataustaisille oppilaille. He ovat olleet yhden vuoden valmistavalla luokalla ja sen jälkeen heidät on pistetty 7. luokalle. Puksussa on siitä hyvä tilanne että heillä on maahanmuuttajille omat luokat, mutta siitä huono (mitä olen sivusta katsonut) että oppikirjat ja oppimäärät vaatisivat huomattavasti parempaa suomen kielen taitoa kuin näillä ohjattavillani on. Siellä on kaksi hyvää erityisopettajaa jotka selittävät ja käyvät parhaansa mukaan oppilaiden kanssa reaaliaineita läpi, mutta hikihän siinä tulee. On kuin yrittäisi tunkea numeron 40 jalkaa numeron 35 saappaaseen :) Oppilaissa ei ole pienintäkään vikaa. Vaivaan päätäni miten keksisin parhaat konstit kantaa korteni kekoon vapaaehtoisena läksyhelppiläisenä.
VastaaPoistaKiva että jaksat kirjoitella blogia niin uutterasti. Asiat joita käsittelet ovat erittäin kiinnostavia.
Hyvää viikonloppua!
Rita...
VastaaPoistakiitos kannustuksesta.
Yritän kirjoittaa aina, kun jotain tapahtuu koulumaailmassa.
Erityisopetuspäätökset perustuvat muuten todellakin kasvaneeseen tarpeeseen. Perheiden ja lasten maailma on hajoamassa nykymenon kiireeseen ja arvottomuuteen ja lapset ovat oireita täynnä.
VastaaPoistaItsekin luulin pitkään että liian heppoisesti tehdään er.päätöksiä, mutta ei kylläkään tehdä. Hätä kasvaa silmissä.
Sen vuoksi juuri nämä hengenhädässä olevat lapset tarvitsevat turvallisen ja pienen erityisluokan ja oman turvallisen erityisopettajan. Eivät puoskaroivaa ja jotain asiantuntijaa "konsultoivaa" luokanopettajaa, jonka koulutus on yleisopettajan koulutus.
KEHOTANKIN jokaista vastuunsa tuntevaa opettajaa vastustamaan teoin, puhelinsoitoin ja suorin yhteydenotoin PIKAISESTI INKLUUSIO-lakia!! Vastuu on meillä. Mitäpä jos kerankin opet eivät katsoisi sivusta, mihin meitä nyt viedään...
Olkaa yhteydessä OAJ:hin ja eduskunnan sivistysvaliokuntaan, sillä laki perusopetuksen muuttamisesta on menossa läpi sellaisenaan näillä viikoilla. Puhukaa suoraan, älkää nahjustelko ja myötäilkö kuten ammattiliitossamme on tapana.
Jos vahinko pääsee tapahtumaan, on meillä ensi syksynä jo luokassa uusia erityisoppilaita (joiden auttaminen ei kuulu ammattitaitoomme)entisten lisäksi. Sitten on enää turha purnata. Ja katsella sivusta lapsia, joita emme kykene auttamaan. Jos näin käy, on turha syyttää kunnan ja eduskunnan herroja ja kangasniemiä. Se menee kyllä sitten jokaisen open vastarinnan puutteen ja lyhytkestoisen mukavuudenhalun piikkiin.
Out
Eikös inkluusion myötä vapaudu erityisopetuksesta määrärahoja tavallisille luokille? En nyt oikein tiedä kumpaa Out pidät peikkona, inkluusiota vai rahojen puutetta ensi sijaisesti?
VastaaPoistaKannattaa ottaa selvää Norjasta, jossa erityislapset ensisijaisesti opiskelevat tavallisessa luokassa, joitakin tunteja erityisryhmässä.
Se voisi olla kiinnostavaa myös inkluusion kannattajille - lapsia haastatellessa he sanoivat, että on niin mukavaa olla siellä erityisryhmässä, kun siellä ei tunne itseään erilaiseksi...
Hei inkivääri.
VastaaPoistaResurssit eivät tosiaan katoa mihinkään, jos erityistä tukea tarvitseva oppilas siirtyy fyysisesti erityisluokalta tavalliseen luokkaan. Erityisopettajien ja muiden resurssien ja tukitoimein on tietysti siirryttävä perässä.
Lapset kuuluvat yhteen, myös erityistä tukea tarvitsevat, vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Kaikilla lapsilla on oikeus olla osana omaa lähiyhteisöään, yhteisöstään erotettu lapsi jää yksinäiseksi ja syrjäytymisen vaara kasvaa. Keinot ja menetelmät auttaa useimpia tuen tarpeessa olevia, vaikkapa vammaisia lapsia yleisopetuksen yhteydessä on keksitty ja niistä on hyviä käytännön esimerkkejä kopiotavaksi.
Erityisopetuspäätöksen saaneita lapsia on kaikkiaan n 10 % oppilaista, luokat eivät siis täyty ennen erityisluokilla opiskelleista monstereista, joita opettajat tuntuvat kovasti pelkäävän. Keskimäärin 30 oppilaan luokalle osuu 3 erityisoppilasta.
Asissa on siis monta puolta ja ennakkoluulojen tai virheellisten tietojen ei soisi ohjaavan tätä keskustelua.
Joo, en missään nimessä vastusta inkluusiota, mutta toivon, että keskustelu on ennen kaikkea lapsilähtöistä ja hänen etunsa mukaista. Lapsi voi tuntea olonsa turvallisemmaksi siellä erityisryhmässä, mutta silti hänelle voi olla eduksi opiskella kaikkien kanssa yhdessä, sellaisessa maailmassahan hän tulee elämään...
VastaaPoista