HS 28.10. "Jos koulujemme annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi muuttaa." (Kari Uusikylä)
Kaikesta Pisa-menestyksestä huolimatta on ihmisiä, joille julkisin verovaroin kustannettu peruskoulu on kirosana. Halutaan murtaa vahva peruskoulu ja haetaan eriarvoista koulujärjestelmää väellä ja voimalla. Olen jo aikaisemmassa blogikirjoituksessani maininnut taannoisesta koulutusristeilystä, jossa olin mukana. Risteilyllä oli luennoitsijana Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjän TT:n nokkamiehiin kuulunut Seppo Riski, joka totesi aivan suoraan, että heidän kannaltaan peruskoulu on rasite.
Suomalaisille peruskoulu ei ole rasite, vaan kilpailuetu. Sen on todistanut mm. OECD vertailuillaan. Olen perustanut www.properuskoulu.net - blogini puolustaakseeni toimivaa peruskouluamme jyrsijöiltä.
Peruskoulumme näkyvin puolustaja viime vuosina on ollut emeritus kasvatustieteen professori Kari Uusikylä. Joskus minusta on tuntunut, että hän on ainoa ihminen, joka julkisuudessa on taistellut peruskoulumme puolesta. Pisa-tutkimukset ovat puolustustaistelussa antaneet pienen edun, mutta nyt murtajat ovat taas täydessä vauhdissa.
Kannattaa etsiä käsiin tämän päivän Hesari ja lukea "Mielipiteestä" sivulta C 5 Kari Uusikylän selkeä kirjoitus. Olen kaikilta osin samaa mieltä hänen kanssaan.
Otteita Uusikylän kirjoituksesta:
- kansainvälisten kokemusten mukaan heikoiksi leimattujen koulujen moraali romahtaa
- meillä tungetaan oppilaita isoihin luokkiin hyvin erilaisista oppimisvaikeuksista ja psyykkisistä ongelmista kärsiviä oppilaita, "monimuotoluokkiin", opetttajan asiana on yksin hoitaa loput ( enkeliporsas: olen itse kutsunut näitä suuria luokkia ns. oppilasvarastoiksi)
- tärkeintä kouluelämässä olisi, että lapset kokisivat turvaa, arvonantoa, yhteisöllisyyttä ja aitoa aikuisen välittämistä
- huonosti resurssoiduissa kouluissa opettajat leimautuvat surkeiksi ja oppilaat alkavat uskoa olevansa peruuttamattomasti tyhmiä
"Juhlapuheet saisivat riittää, kouluväkeä ei voi enää pitää pilkkanaan. Kun kunnilla ei ole rahaa, valtion tulee ryhtyä toimiin, heti". (Kari Uusikylä)
Jopa yhdessä Suomen rikkaimmista kunnista Espoossa on alettu ajaa peruskoulua alas. Lue seuraava artikkeli espoolaisesta verkkolehti Essestä:
http://www.esse.fi/content/view/1716/33/
”Mikään palvelu ei ole niin pyhä, ettei siihen voisi koskea. Pitää tietenkin pitää huolta, että
oppimistulokset pysyvät hyvänä”, Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä toteaa.
Mitä tekopyhyyttä.
Tekstit
Minä tiedän monia opettajia, erityisopettajia jne. jotka ovat tämän uuden lain (siis sen jossa erityisoppilaat tungetaan samaan luokkaan jonkin muka-"inkluusion" nimissä) puolella.
VastaaPoistaSe on ongelma yhtä paljon kuin työnantajan asenne ja suunnitelmat.
Tämä viides kolonna antaa tekosyitä viedä asiaa eteenpäin ja perustella pedagogisilla syillä vaikka mitä!
Olen todella pettynyt opettajien kiinnostukseen oman työkuvansa kokonaisvaltaiseen muuttamiseen, mikä nyt on tulossa. Meitä viedään kuin pässiä narussa koska annamme itseämme siten viedä.
Blogistin termiä käyttäen meistä on tulossa oppilasvarastonhoitajia.
Minä en, hei, ihan totta tajua, miksei me tai OAJ tee asialle mitään...Miksi me annamme tuhota oman ammattimme noin vain?
Ehkä vasta sitten kun maikkojen luokassa on ne 10 erityisoppilasta asia tajutaan. Työnantaja lohduttaa silloin ja sanoo, että onhan sulla siellä se avustaja. Ja se erityisopettaja, joka "konsultoi" sun kanssa.
Out
Kieltämättä itsekin olen hieman ihmeissäni niin OAJ:n toimettomuudesta - tai ehkä vain hampaattomuudesta? - sekä siitä, että opettajakunta niin kiltisti nielee kaikki uudistukset.
VastaaPoistaOpettajat ovat korkeasti koulutettuja ja heitä on paljon. Meillä on voimaa ja tietotaitoa vaikuttaa omiin olosuhteisiimme. Ilman meitä eivät koulut pyöri. Miksi emme käytä valtaamme omien etujemme ajamiseen?!
En ymmärrä.
Miksikö opettajat ei elämöi? Vaihtoehtoja on noin suurinpiirtein kaksi. Joko opettajat ovat munattomia nahjuksia tai sitten virta kuluu oppilaiden opettamiseen (varastointiin).
VastaaPoistaSelkeästi itse huomaan kuinka paljon jää jäljelle tekemättömyyden tunnetta, kun luokassa on 34 kuuudesluokkalaista. Sattuu olemaan vielä poikavaltainen poppoo eli 24 pojan veijaria.
Muksut mukavia, mutta niitä on vain aika monta.
Toisealta en koe edes oppilasmäärää valtavan ongelmana vaan sen, että luokkatilat on suunniteltu aivan toisen kokoisille ryhmille eli noin 24:lle.
Myös vanhemmat voisivat elämöidä, jos heidät otettaisiin mukaan keskustelemaan koulujen tulevaisuudesta.
VastaaPoistaEi kai ole kiellettyä pitää yhteisiä kokouksia, joissa voitaisiin, parhaassa tapauksessa päätyä sellaiseen yhteistyöhön, että se saisi myös poliittista painoarvoa.
Miksi kodit pidetään ikäänkuin kaiken tekemisen ulkopuolella?
Out, Pasi ja ano 1. ja ano 2. ...
VastaaPoistatoki ammattijärjestölläkin on roolinsa, mutta kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta suuntauksesta.
Halutaan murtaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Peruskoulu ja julkinen terveydenhoito ovat monille kirosanoja. Halutaan rikkaille omat koulut ja yksityiset sairaalat ja sun muut.
Rupusakki jätetään huonommalle.
Tässä taistelussa ei yksi OAJ kesää tee. Vanhemmat on saatava mukaan yhteiseen taisteluun, siinä mielessä ano 2. on oikeassa.
Äänestyskäyttäytyminen on avainasemassa. Juuri tulleet gallup-tiedot välittävät ikävää tietoa: ollaan samoissa poteroissa, mikään ei tule muuttumaan.
Totta blog & muut. Mutta entä tuo esiin nostamani tabu? Opettajat inkluusio-lain kannattajina?! Mitä siitä sanotte?
VastaaPoistaKaikki vain samaan luokkaan, vääristyneen idealismin hengessä. Itse suosittelen tälle viidennelle kolonnalle siirtymistä kuraattoreiksi, kun he haluvat mieluummin "pelastaa maailman" kuin kasvattaa ja opettajaa lapsia - mikä lienee edelleen open perustehtävä.
Idealismia tarvitaan. Mutta ei puoskarointia. Ope joka yrittää olla psykologi ja sosiaalitäti tekee hallaa lapsen kokonaistilanteen kannalta, koska puoskaroi itselle tuntemattomilla asioilla. Poikkeuksia toki löytyy; tiedän erityisopeja joiden jälkeen mielestäni seuraavina tulee Dalai Lama ja Jahve, mutta sellaisia ei ole kuin yksí tuhannesta.
Eli erityisluokkia tarvitaan edelleen.
Älkäämme olko liian vastaanottavia näiden inkluusioiden suhteen ryhtyen amatööreiksi omassa ammatissamme. Muutosvastarintaa (sitä on luonnonsuojelukin!) opet, kieltäytykää tekemästä muuta kuin yleisopetusryhmän opettajan työtä silloin kun olette vähänkin epävarmoja !!!
Out
Ainakaan OAJ ei ole uuden lain kannattaja, koska resursseja ei luvata yhtään.
VastaaPoistaOngelma tässä tapauksessa on, että lainsäädäntö kuuluu eduskunnalle, ja näin kätevästi puututaan opettajien työnkuvaan. Eipä tarvitse asioista keskustella tupo-pöydissä.
OAJ:lla on jonkinlainen neuvoanatava rooli, ei muuta. Opettajia löytyy kyllä sivistysvaliokunnassa, mutta tuskinpa heillä enää "opettajasydän" sykkii. Kuunnellaan omaa puoluetta vaan.
Lakiesitys on menossa läpi niin että mätkähtää. Olen ihmetellyt opettajien laimeaa mielenkiintoa asiaa kohtaan.
Tiedän, että uuteen tilanteeseen ollaan kunnissa valmistautumassa, koska liikkuu jo erilaisia "huhuja" tiettyjen erityiskoulujen lakkauttamisista.
Pasi...
VastaaPoista"Selkeästi itse huomaan kuinka paljon jää jäljelle tekemättömyyden tunnetta, kun luokassa on 34 kuudesluokkalaista."
Ajattelepa tilannetta tulevaisuudessa. Uudessa laissa ei ole ylärajoja. Periaatteessa sinulle voi tulla samankokoinen luokka, jossa olisi vaikkapa kahdeksan erityisoppilasta ja sinä.
On helppo kuvitellä, mitä jotkut koululaitossaneerajat ajattelevat. He tulevat pitämään uutta lakia erinomaisena säästökeinona, erityisluokkia lopetetaan ja oppilaat tavallisiin luokkiin luokanopettajien huomaan.
Siinä on sitten sitä riittämättömyyden tunnetta kerrakseen.
Edellä kirjoitettujen kommenttien pohjalta pitäisi kai jokaisen kynnelle kykenevän osata vetää johtopäätökset. Eli alan vaihtaminen ja pian! Ja jos ei muun, niin oman itsekunnioituksen vuoksi.
VastaaPoistaItse en ole kynnelle kykeneviä - näitä hommia on tehtävä tulee sitten mitä tulee. On sitten luokassa 9 erityisoppilasta, 28 muuta, 1 avustaja ja 1 maailmoja syleilevä erityisopettaja tai ei...
Out
Ja blogisti. Vaikka eduskunta säätää lait ja OAJ neuvottelee palkoista, kyllä OAJ voisi asian ihan hyvin riitauttaa milloin tahansa. Kyllä sinä sen verran ay-liikkeen historiaa tunnet. Ajattele nyt vaikka Englannin 80-lukua kun hiilityöläiset olivat yli vuoden lakossa Thatcherin politiikkaa vastaan. Se oli rajua menoa. Ja maikka on työläinen tänä päivänä jos kuka...
OAJ ei voi mennä näin merkittävässä asiassa mainitsemasi työnjaon taakse piiloon. Ole rehellinen, tunnet kyllä piston, kun yrität liittoa pestä puhtaaksi tässä prosessissa. OAJ on yksi osasyyllisistä ilman muuta! Liitto pelkää rikkovansa lakia jos se vastustaa konkreettisin teoin tulevaa typerää muutosta, ja pelkonsa vuoksi se ei saa ainakaan minun kunnioitustani.
OAJ on myös demokraattinen järjestö.
VastaaPoistaKuten joku edellä totesi, opettajissa ja järjestöaktiiveissa löytyy myös inkluusion ja lain puolustajia. Niin myös järjestömme valtuustossa.
Itse en heihin kuulu kuten minut tuntevat ovat toiminnastani huomanneet. Siitä syystä olen joutunut vastaanottamaan kritiiikkiä myös järjestötyössä. Viime keväänä hallituksemme oli kuitenkin yksimelisesti sitä mieltä, että lain voimaantuloa tulle vähintäänkin lykätä resurssien saamiseksi.
Nyt ryhmäkokojen pienentämiseen varatulla 30 miljoonalla eurolla päästäisiin hyvään alkuun, mikäli lakiuudistus aloitettaisiin vaiheittain alkuopetuksesta lähtien. 30 miljoonaa tähän kohdennettuna varmistaisi tulevana syksynä jokaiseen kuntaan riittävän pienet alkuopetuksen ryhmät ja tarvittavat tukitoimet.
Näin ei kuitenkaan asiaa olla toteuttamassa. Valitettavasti.
"Ajattelepa tilannetta tulevaisuudessa. Uudessa laissa ei ole ylärajoja. Periaatteessa sinulle voi tulla samankokoinen luokka, jossa olisi vaikkapa kahdeksan erityisoppilasta ja sinä."
VastaaPoista-jos tällä hetkellä erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä on n 10% oppilaista tulee 30 lapsen luokalle keskimäärin 3
erityisopetuspäätöksen saanutta lasta. Siis jos ihan kaikki erityisluokkat heti lopetetaan.
Ja ihan kaikki erityisoppilaat eivät ole monstereita...
"Ainakaan OAJ ei ole uuden lain kannattaja, koska resursseja ei luvata yhtään."
-entä mitä tapahtuu niille resursseille, jotka nyt kuluvat erityisluokkaopetukseen? Ei niitä poiskaan aiota ottaa. Kai samat resurssit voidaan käyttää myös yleisopetuksen yhteydessä tapahtuvan erityisopetuksen tukitoimiin?
"Kuten joku edellä totesi, opettajissa ja järjestöaktiiveissa löytyy myös inkluusion ja lain puolustajia. Niin myös järjestömme valtuustossa. "
-kiva jos löytyy. Monilta sen sijaan unohtuvat Suomea veloittavat kansainväliset konvetiot, kuten Unescon Salamancan sopimus ja vammaisten ihmisoikeussopimus. Ketään ei erityisesti kiinnosta, että niiden mukaan vammaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta siinä opetusryhmässä, jonne hän ilman vammaansa luontaisesti kuuluisi. Tätä on pidetty tärkeänä ihmisoikeus ja tasa-arvonäkökulmista. Mutta tämähän on tietysti pikkujuttu ammattikunnan etuja puolustettaessa.
Tällä kertaa nimimerkillä...
Niinhän se on. Meitä on moneen junaan ja nyt luokkamuotoista erityisopetusta ollaan ajamassa alas, ihan opettajavoimin.
VastaaPoistaItse ainakin haluan, että omat lapseni saavat mahdollisimman hyvää ja turvalista opetusta heille sopivassa paikassa. Joskus sopivin paikka voi olla pienryhmä/erityisluokka.
Salamancan sopimus - piti oikein netistä etsiä tällaisia hienouksia. Näköjään suomalaista laadukasta opetusta ollaan Salamancan perusteella ajamassa opetuksen kehitysmaiden suuntaan.
KK:lle kiiitokset siitä, että esiintyy omalla nimellään. Itse en uskalla.
Yleisopetuksen yhteydessä annetun erityisopetuksen vertaaminen kehitymaatasoon kertoo massiivisesta tiedonpuutteesta ja väärinymmärryksestä. Onnistumisesta on sekä kokemusperäistä, että tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.
VastaaPoistaMikään ei tietenkään onnistu ilman resursseja, joita on meillä ollut usein käytössä niukasti. On turha verrata hyvin resursoitua erityisluokkaopetusta puutteellisesti tai ei lainkaan resursoituun erityisopetukseen yleisopetuksen yhteydessä.
Kukaan ei myöskään sentään ole käsittääkseni suunnitellut, että kaikki erityisluokat lakkautettaisiin. Molempia järjestelmiä tarvitaan, sekä hyvää pienluokkaopetusta, että kehittyviä menetelmiä vastata erityiseen tukeen tavallisella luokalla.
"-jos tällä hetkellä erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä on n 10% oppilaista tulee 30 lapsen luokalle keskimäärin 3
VastaaPoistaerityisopetuspäätöksen saanutta lasta. Siis jos ihan kaikki erityisluokkat heti lopetetaan.
Ja ihan kaikki erityisoppilaat eivät ole monstereita..."
, kommentoi täällä joku hyssytellen tilannetta...
Siis onko sinun mielestäsi normaalia ja okei että jollakin luokalla on ne 30 oppilasta ?
Ja sitten sinne vielä ne 3 erityistukea tarvitsevaa lasta tilalle?
Ja näin täytetään joku Salamancan-sopimus???
Huh huh.
Entäpä jos täytetettäsiin ensin lasten avun ja tuen todellinen tarve ja jätettäisiin aikuisten keksimät "oikeudet" sinne minne ne kuuluvatkin: huuruisten kongressien mietintöihin? Aikuisten omiin päihin.
En vain tajua miten sillä erityislapsella olisi parempi olla demoamassasi 33(!) oppilaan luokassa!
Out
Totuus löytyy salamancasta, Merihaan ja muiden virkamiesten toimistoista, rehtorin kansliasta - ei luokkahuoneista.
VastaaPoistaEn tainnut ottaa kantaa suositeltavaan luokkakooon. Jos sellaista kannanottoa toivotaan niin miten olisi seuraava:
VastaaPoistaSuomessa tutkittiin keskimääräistä luokkakokoa ja se oli muistaakseni noin 20 oppilasta. Se vaikuttaa ihan sopivalta. Vaikka mukana sitten olisi 2 pelättyä erityistä tukea tarvitsevaa, vaikkapa liikunta- tai näkövammaista lasta.
Täällä ollaan kohtalaisen reippaasti heittämässä romukoppaan lasten perustuslakiin ja kansainvälisiin konventoihin perustuvia oikeuksia. Hämmästyttävää.
Nimenomaan luokkahuoneistoa, ainakin joistakin, löytyy muuten nimenomaan sirpaleita totuudesta: inklusiivinen opetus toimii juuri tänäänkin monissa luokkahuoneissa. Ehkä niitä kannattaisi mennä katsomaan?
Aurinkoista päivää!
-jälleen nimimerkillä kun on niin kuumaveristä tämä...
Ihme vain että vaikka Salamancan kokouksissa päätetetään mitä tahansa, siitä mitä lasten tulisi ajatella tilanteestaan ovat:
VastaaPoista-he itse tyytyväisiä er.luokkiinsa ja eivät tutkitusti koe mitään leimaantumista
-samoin ovat er.oppilaiden vanhemmat, jotka toivovat er.luokkien pysymistä lähes poikkeuksetta
Ja eivätköhän nämä em. ihmiset ole parhaita asiantuntijoita OMASSA itseään koskevassa asiassa.
Ja näin, vaikka he ajattelisivat "väärin" ja se olisi "vastoin" Salamin sopimusta.
Pointtini on: katsotaan todellisuutta EIKÄ leikitä lapsilla omia pedagogisia tai filosofisia leikkejämme.
Erityslapsi tarvitsee parhaimman mahdollisen tuen = oman erityispettajan jakamattoman huomion.
Out
Ja nämä mainitut näkö- ja kuulovammaiset lapset ovat tietenkin ihan eri juttu, pitäisi se tajuta - tervetuloa vaan minun luokkaani milloin tahansa, jos se on vain tilojen puolesta mahdollista ja heillä on henk.koht. motivoitunut avustaja.
Oho,
VastaaPoistaKai-Ari on näköjään herättänyt kunnon keskustelua, mikä sinällään on varmaan blogistillle mieluista. Oma blogini on oletettavasti senverran mauton ja hajuton, että tälläistä vyöryä ei ole koskaan ilmaantunut. Kuten ei yleensä myös muissakaan seuraamissani blogeissa.
Tämä keskustelu on oikeastaan jonkinlainen mikro-otos siitä, mitä itse olen jo kymmenen vuotta käynyt puolustaessani lapsen oikeutta mahdollisimman varhaiseen oikeuteen saada sitä tukea, jota juuri hän tarvitsee.
Olen tullut välillä jopa leimatuksi fasistiksi, kun olen puolustanut erityisopetusta ja erityisluokkia. Sen olen hyvin kestänyt, koska olen nähnyt myös asian kääntöpuolen: oppilaita, jotka on integroitu yleisopetukseen vailla mahdollisuuksia saada riittävästi onnistumisia, hyvän itsetunnon kehitystä, positiivisia kokemuksia ja valmiuksia selviytyä elämässään. Kuten myös yleisopetuksen opettajia, jotka on ajettu ja kuormitettu pahimmillaan henkisesti loppuun integraation ja inkluusion nimissä.
Niin käy jos oppilas ja opettaja jätetään yksin ilman riittävää tukea. Ja niin valitettavasti usein käy. Eikä siitä voi syyttää opettajaa eikä oppilasta.
Toivoisin, että kommentoijat olisivat minuun yhteydessä ihan omalla nimellään. Siten olen halukas jatkamaan itse keskustelua, mutta muutoin tämä on tähän ketjuun viimenen kommenttini. Seuraan toki mielenkiinnolla.
Kari
erityisopettaja ja työsuojeluvaltuutettu
neljän lapsen isä
Kiitos Kari,
VastaaPoistakommenttisi saa minut uskomaan OAJ:hin vielä vähän aikaa.
Opettajien ylikuormitusta harva miettii ja tajuaa tässä inkluusiopelissä - "idealistit" ratsastavat "lapsen edulla" miten haluavat.
Ja sitten vielä tuo muka-muka-Salamancan -sopimus....
Tervetuloa vaan milloin tahansa er.open hommmiin Itä-Helsingin lähikouluihin katsomaan mitä ja mikä on todellisuus.
Out
P.s
Jos OAJ mokaa tämän inkluusiojutun tulen itse eroamaan välittömästi liitosta ja tulen lobbaamaan sata muuta mukanani. On tuo määrä ilmoittanut valmiutensa asiaan em. perustein.
Opettajien tälläinen työnkuvan muutos ei saa mennä läpi ILMAN liiton konkreettisia vastatoimia.
Ja silloin olen varmasti, Kari, niin kuin toivoit, varmasti esillä omalla nimelläni.
Minä itte: "Selkeästi itse huomaan kuinka paljon jää jäljelle tekemättömyyden tunnetta, kun luokassa on 34 kuudesluokkalaista."
VastaaPoistaEnkeliporsas: Ajattelepa tilannetta tulevaisuudessa. Uudessa laissa ei ole ylärajoja. Periaatteessa sinulle voi tulla samankokoinen luokka, jossa olisi vaikkapa kahdeksan erityisoppilasta ja sinä.
Ei se nyt hirveästi tuosta muutu, nyt niitä on kuusi. Siis tämä on tilanne oppilaiden osalta, joilla on E-päätös. Noista kuudesta yksi todennäköisesti väärässä paikassa (diagnoosi dysfasia, mutta piirteet enemmänkin tuonne fas-lapsen puolelle).
Silti tällä hetkellä suurin ongelma on tuo oppilassäiliön(luokkatila) suuruus.
Keskimäärin erittäin mukava porukka, vaikka suitset joutuu pitämään melko tiukalla.
Pasi, sano reksille ettet suostu moiseen leikkiin. Näitä siirtopäätöksiä tehdään niin kauan kuin me suostutaan...
VastaaPoistaOut