Yle 9.2.
Ihmisten älykkyysosamäärä
kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja
terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä
vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on
jo kääntynyt laskusuuntaan.
Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen
mukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.
– Väestön keskimääräisen
älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa,
Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin
yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Jokela painottaa, että
keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan
väestötasolla näkyvä lasku on maltillista.
Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.
Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.
Kylläpäs on
mielenkiintoinen uutinen. Älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997?
Hmm...
Pitänee veivata väheneviä älynnystyröitäni. Aivosolujeni nopeatahtinen kuolema taitaa kylläkin liittyä enemmin vanhenemiseen kuin yleiseen länsimaiseen tyhmenemiseen.
On hyvin vaikea löytää
mitään syytä länsimaisen älykkyyden laskuun. Onneksi lasku ei tutkijoitten
mukaan ole merkittävä, mutta oleellista on, että suunta sojottaa alaspäin,
laskeva käyrä.
Yritetään kumminkin, ehdotan kahta syytä:
1. Länsimainen elämäntyyli
on liian helppoa.
Me olemme jo oppineet
kävelemään kahdella jalalla, karvapeitteemme vähenee entisestään ja meidän ei
tarvitse keksiä uudelleen maanviljelyä tai kirjoitustaitoa.
Enää emme raivaa suota kuokalla ja jussilla.
Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella.
Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella.
Länsimaiset yhteiskunnat
ovat veltostuneet. Me olemme velttoja.
2. Me emme lue enää
kirjoja.
Lukeminen kehittää
älykkyyttä.
Lukemisen sijaan me leikimme kännyköillä ja
tietokoneilla, makoilemme sohvilla ja pelailemme pelikonsoleilla. Katselemme telkkarista reality-ohjelmia illat alvariinsa.
Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.
Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.
Antakaa
meille meidän jokapäiväinen Kim Kardashianimme.
Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.
Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.
On tunnustettava, että en tiedä, mitä ko. nainen tekee ollakseen noin kuuluisa. En ole nähnyt häneltä mitään paitsi kropan, mutta en leffan leffaa. Nimi viittaa Armeniaan.
Kim Kardashian on länsimaisen maailman ehdoton veltto symboli.
Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.
No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)
Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.
Jotenkin minulla on sellainen tunne, että peruskoulun oppimistuloksetkin tulevat laskemaan uuden opetussuunnitelman OPS:n myötä kuin lehmän häntä, kun opettajista ollaan tekemässä pelkkiä oppimisen ohjaajia.
Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.
No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)
Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.
Jotenkin minulla on sellainen tunne, että peruskoulun oppimistuloksetkin tulevat laskemaan uuden opetussuunnitelman OPS:n myötä kuin lehmän häntä, kun opettajista ollaan tekemässä pelkkiä oppimisen ohjaajia.
Tekstit
Suomessa ei tehdä mitään kattavaa älykkyysosamäärä tutkimusta, joten suhtaudun tähän kriittisesti. Jos tämä perustuu intin palikkatesteihin niin pitää muistaa, että vain osa väestöstä käy intin ennen useimmat miehet, nyt osa myös naisia, ja osa miehistä saa vapautuksen.
VastaaPoistaItse suoritin intin ja intin testin aikanani, siinä oli kielellinen, matemaattinen ja muita osioita. Tehtävät olivat varsin helppoja, mutta kysymyksiä oli paljon, joten ajasta oli puute. Itselläni meni testi hyvin, ne joilla meni huonommin, sanoivat, että vastasivat tahallaan väärin, että pääsevät 8 kk:lla, asentella kesä intissä, vika vintissä.
Tämä on minusta sarjassamme "ennen oltiin viisaampia, karaistuneempia, ahkerampia" -tutkimuksia.
Kukaan ei ole vastannut, joten kommentoidaan lisää.
PoistaTurun Sanomissa oli runsas vuosi sitten juttu, että ihmisten evoluutio on hidastunut ja tätä voi googlettaa sanoilla "evoluutio on hidastunut". Tämä on minusta luultavasti raskaammin ja perinpohjaisemmin tutkittu luultavasti ekologia nimisessä tieteessä. En tunne tiedettä, mutta luin silloin artikkelin, joka oli varsin hyvin perusteltu. Tämä tutkimushaara voi päätyä samanlaiseen lopputulemaan, mikä on bloggauksen aiheena.
Genetiikan tutkijat Suomessakin tietävät, mistä on kyse. Eurooppaan on muuttanut paljon ihmisiä tietystä ilmansuunnasta.
VastaaPoistaJos olisit lukenut itse tutkimuksen, tietäisit, että tutkijat hylkäävät tämän hypoteesin Suomen kohdalla: täällä on liian vähän maahanmuuttajia, jotta vaikutus voisi olla noin suuri.
PoistaÄlykkyysosamäärän kasvu testeissä on tavattu laittaa saman ilmiön seuraukseksi kuin myös väestön keskimääräinen pituuskasvu. Konkreettisemmin: kutsuntoihin ei enää saavu enää kitukasvuisia, (ainakin jossain vaiheessa elämäänsä) aliravittuja tai puutostiloista kärsineitä nuorukaisia tuskin lainkaan, syynä määrällisesti ja laadullisesti parantunut ravinnonsaanti ja terveydenhuolto verrattuna Linnan kuvaamaan suo, kuokka ja Jussi -aikakauteen, jolloin "ravinnon eteen taisteltiin". Tuossa taistelussa tuli paljon tappioita, ja ihmettelen mitä Linna tuollaisesta tulkinnasta ajattelisi.
VastaaPoistaMielenkiintoinen hypoteesi voisi olla etsiä jälleen syytä ravinnosta. Vuodesta 1997 karkkipussien koot ovat megakokoistuneet ja limujen, energiajuomien jne kulutus kasvanut, toisin sanoen palvelukseen saapuvat läskistyneet terveellisyyden rajan toiselle puolelle. Ehkä fyysinen kunto voi vaikuttaa älynlahjoihin näinkin päin?
Toinen yhtä mielenkiintoinen hypoteesi, joka liittyy hieman samaa ilmiöön kuin mainitsemasi kirjat ja niiden lukemisen puute, on että tietoverkottunut yhteiskunta ei palkitse pitkäjänteisestä ajattelutoiminnasta, vaan tarjoaa pikemminkin aivan toisenlaisia herkkupaloja apinanaivoillemme. Kirja "Pinnalliset" esittää tästä lukemisen arvoisia (heh) teesejä.
Mutuilua ovat tosin molemmat, en ole epidemologi enkä tilastotieteilijä.
Olen itse miettinyt tulosta lähipäivinä aika paljon. Selitykseksi ei kelpaa lukemisen väheneminen, sillä lukeminen ei nosta "palikkatestien" mittaamaa älykkyysosamäärää (ns. joustavaa älykkyyttä. Lukeminen nostaa ns. kiteytynyttä älyä, mutta sitä ei tässä mitattu. http://fi.wikipedia.org/wiki/Joustava_ja_kiteytynyt_%C3%A4lykkyys ).
VastaaPoistaOma hypoteesini on se, että Flynnin ilmiö on saavuttanut huippunsa mm. ylläolevan Anonyymin esittämistä syistä. Laskun taas uskoisin johtuvan DeeKoon mainitsemista syistä (juuri 1997 intin kesto väheni kuuteen kuukauteen: RUK kiinnostaa luultavasti yhä harvempaa), mutta myös Anonyymin spekulaatio ylipainosta ja sokerin yliannostuksesta on pohtimisen arvoinen.
Joka tapauksessa: hyvin kiinnostavaa.
- Vähäinen liikunta ja aivojen sokeroituminen laskee kognitiivista tasoa.
VastaaPoista- Älykkäät naiset eivät tee lapsia, esim. Saksassa joka kolmas yliopistotutkinnon suorittanut nainen on lapseton!
- Hyvinvointiyhteiskunta mahdollistaa matalaälyisempien lapsitehtailun.
Kyllä ainakin Euroopassa, juurikin noissa esillä olleissa maissa, syynä uskallletaan pidetään massiivisia väestösiirtymiä. Ne jotka kieltävät asian kieltävät ko. argumentin itseltään humanistisista syistä, kysymyksessä ihan terve itsesensuurin muoto, vaikka eihän kukaan väitä että äö:lla on mitään tekemistä ihmisarvon kanssa.
VastaaPoistaWikipediasta löytyy hakusanoilla rotu ja älykkyys ihan hyvää perustietoa. Erot ovat varsin suuria, rehellisyyden nimissä. Sen ei silti pidä erottaa meitä ihmisinä. Sokeriteoriat ovat aika kaukaa haettuja varaselityksiä varsin selville tilastollisille riippuvuuksille.
(Mutta kunhan sekä vasemmiston että oikeiston rakastama internationalistinen globalismi etenee niin erot kyllä tasoittuvat. Maailma on sitten suuri hissimusan tunnelmoima Megastore ja Hamletin kysymyksiä ei kukaan jaksa kysellä itseltään. Hip and hop, brother! )
Kuten yllä jo sanoin: tutkimuksessa erikseen todetaan, että Suomessa on liian vähän maahanmuuttajia, jotta tämä selitys voisi päteä. Eikä syy todellakaan ole tutkijoiden itsesensuurista: toinen tutkimuksen tekijöistä on Richard Lynn, joka on tunnettu Tatu Vanhasen kanssa tekemistään tutkimuksista kansojen välisistä älykkyyseroista.
PoistaTotta, Antti, mutta tästähän olikin kysymys:
VastaaPoista" Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa."
Suomessa uusi väestösegmentti on toistaiseksi sen verran pieni, jotta mitään tilastollista johtopäätöstä voitaisiin vetää, mutta noissa jutussa mainituissa maissa ei. Tilanne esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Hollannissa on kokonaan toinen. Mutta mitäpä sitten? Ei kai ihmisten muuttoa voida alkaa maantieteellisen keskimääräisen äö:n perusteella sen enempää suosimaan kuin rajoittamaan. Mutta jos äö on keskustelunaihe, ei kai havaittuja eroja voi ohittaakaan. Tai oikeastaan voi, ja ehkä jopa pitäisi.
Jos jotain rankingeja haluaa tehdä niin paras on edelleen mielestäni kriteeri siitä, miten valtio pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan. Siinä asiassa maantieteellisen sijoittumisen erot vasta merkittäviä ovatkin.