HS 2.3.Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan olisi aika luopua pakollisesta ruotsista ja tehdä siitä valinnainen aine peruskoulussa.
Koposen mukaan ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä. Englannin laaja opiskelu taas on ymmärrettävää, koska siitä on tullut maailman kieli myös työelämässä.
Ennakkotiedot EK:n uudesta koulutus- ja henkilöstökyselystä kertovat, että etenkin venäjän kielen merkitys on kasvanut, mutta myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan yhä enemmän.
Tiedän, että tätä aihetta ei saisi sorkkia, mutta ... jag heter ju Lundell, men ... Koponen on oikeassa.
Ruotsin pakollinen opiskelu Suomessa on kummajainen. Suuri osa suomalaisista lapsista joutuu opiskelemaan vain kolme vuotta ruotsia yläkoulussa. Kuka oppii kielen kolmessa vuodessa? Samaan aikaan painotetaan valinnaisuutta, eikö olisi järkevämpää käyttää kolme vuotta muuhun kuin ruotsin kielen alkeiden pänttäämiseen?
Ruotsin kielen pakkopänttäämisellä on suuri merkitys monen oppilaan koulumotivaatioon. Pitäisin kuitenkin ruotsin kielen pakollisena lukiossa.
Suomalaisten kielitaito on viime vuosina kaventunut aivan valtavasti, kohta ei löydy nuoria saksan tai venäjän kielen taitajia ollenkaan. Espanjaa tai kiinaa tai japania puhuvia ihmisiä on puoli maailmaa pullollaan, ruotsin kieltä puhuvia ihmisiä on noin kymmenen miljoonaa.
On hyvä, että joku merkittävä yhteiskunnallinen henkilö nosti kissan pöydälle. Muuten tämä "suuri suomalainen kielikeskustelu" olisi jäänyt sasistelun tasolle.
"On maailmassa monta, ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa."
Tekstit
Eikös juuri vähän aika sitten ehdotettu, että ruotsi alkaisi jo viidennellä luokalla.
VastaaPoistaDet passar bra varmaan isolle osalle oppilaita, mutta kakkosluokkalaisen äitinä tuskailen jo nyt ensi vuonna alkavaa englantia. Äidinkieli ja matikka takkuaa jo nyt, suullisesti poika varmaan oppii englantia, mutta kirjoitustaito saattaapi olla melkos "haasteellista". Joten omalle pojalleni en haluaisin yhtäkään uutta kieltä ainakaan alakoulun puolella, ja en panisi pahakseni, vaikka hän voisi yläkoulunkin puolella panostaa enemmän matikkaan, äidinkieleen ja englantiin, kuin väkisin päntätä päähänsä taas uutta kieltä.
Kolmikieliseen sukuun syntyneenä, ja vanhaan sivistysporvariston ideaaliin leimautuneena konservatiivina voin enää haikailla vanhan valtioliiton perään, ja rukoilla Victoriasta Suomen suuriruhtinatarta... ;-)
VastaaPoistaTosiasia kuitenkin lienee, että ruotsin vapaaehtoistamiseen mennään vääjäämättä. Minua hämmästyttää jatkuvasti sellaistenkin ihmisten huono ruotsintaito, joilta sitä voisi odottaa, kuten toimittajat ym. Eli "pakkoruotsista" ei ole monienkaan kohdalla ollut isompaa hyötyä. (Valitusten mukaan myös "pakkomatematiikasta" on ollut huonoja tuloksia). - Mietin vain, johtaisiko ruotsin vapaaehtoistaminen siihen, että syntyy jonkinlaista käytännön luokkajakoa ruotsin suhteen ummikkojen ja kaksikielisten välille, jälkimmäisten eduksi?
Kari..."Mietin vain, johtaisiko ruotsin vapaaehtoistaminen siihen, että syntyy jonkinlaista käytännön luokkajakoa ruotsin suhteen ummikkojen ja kaksikielisten välille, jälkimmäisten eduksi."
VastaaPoistaTodennäköisesti näin kävisi, eikö asia ole nytkin jo niin?
Työmarkkinoilla monipuolisesta kielitaidosta on etua.
Olen itse laskeskellut, että varmaan puolet lapsista ottaisi sen ruotsin vapaaehtoisesti. Silloin opiskelumotivaatiokin olisi korkeaa luokkaa, kun ne passiiviset "pakkoruotsin" lukijat olisivat poissa.
Itse asiassa silloin ruotsinkielisten palvelujen taso nousisi, koska ruotsin kielen taitamisen taso olisi korkeampaa.
Kari...
VastaaPoistaMinun sukuni isän puolelta on Espoon "ruotsalaisia", mutta isoisäni meni voimakkaan lappeenrantalaisnaisen kanssa naimisiin, ja sukuhaarastani tuli suomea puhuva.
Harmittaa minua, osaan vain kouluruotsia.
Kokeilukoulu Helsingin Yhtenäiskoulun perustaja Touko Voutilainen oli sitä mieltä, että kouluissa pitäisi opettaa mahdollisimman monen kielen alkeet. Tämä helpottaisi myöhemmin uusien kielten omaksumista. Oma kokemukseni näyttäisi osoittavan että Voutilainen oli oikeassa.
VastaaPoistaJos fennougrilainen lapsi oppii varhain jonkun indoeurooppalaisen kielen, siitä on sellaisenaan jo hyötyä muiden indoeurooppalaisten kielten oppimiselle joskus myöhemmin.
Olen lukenut kouluaikana ruotsini hyvin ja kirjoittanut aikoinaan magnan ylioppilaskirjoituksissa. En ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä, vaikka olen matkustellut paljon. Pohjoismaissakin olen käynyt useasti, mutta asioinut aina englannilla, koska se on minulle huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa.
VastaaPoistaPakkoruotsin aika on jo auttamattomasti ohi. Kansaenvälistyminen vaatii monipuolisempaa kieten hallintaa. Tämän estää se, että kaikkien on pakko opiskella tarpeetonta ruotsin kieltä: Harvan teini-ikäisen into riittää kolmannen vieraan kielen opiskeluun. Siis ruotsi vapaaehtoiseksi muiden kielten tavoin.
Joopa joo.. Anonyymi edellä kertoo, miten tarvitaan laajempaa kielitaitoa ja siksi ruotsi pitäisi vapaaehtoistaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin kertoo käyttäneensä englantia pohjoismaissa. Varsin laajaa kielitaitoa siis.
VastaaPoistaKaiken kaikkiaa keskustelu eri kouluaineitten vapaaehtoistamisesta on mielestäni jotenkni nurinkurinen. Perusopetushan on perusta, ja minusta sen pitäisi olla kaikille yhteinen sellainen, ei mikään oman maun mukaan valittava sillisalaatti
Luokkajako-argumentti on kehäpäätelmä ja siten epäpätevä. Ruotsin kielen "tarpeellisuus" johtuu pitkälti ylimitoitetusta kielilaista, joka velvoittaa ruotsin osaamiseen. Siis ns. virkaruotsi pitäisi myös poistaa. Täysin suomenkielisillä alueilla vaaditaan yleisesti virkaruotsia, vaikka perusteita ei ole.
VastaaPoistaKeinotekoinen virkaruotsi on itse luonut luokkajakoa, koska lähes kaikki ruotsinkieliset ovat nykyään kaksikielisiä. Täten ruotsinkielisillä on melkoinen yliedustus maamme johtopaikoilla.
"Kaiken kaikkiaa keskustelu eri kouluaineitten vapaaehtoistamisesta on mielestäni jotenkni nurinkurinen. Perusopetushan on perusta, ja minusta sen pitäisi olla kaikille yhteinen sellainen, ei mikään oman maun mukaan valittava sillisalaatti"
VastaaPoistaRuotsi olisi kaikille valinnainen, eikä mitään sillisalaattia pääsisi syntymään :)
Paskapuhetta tähän asti kaikki. Ruotsi on isänmaamme toinen virallinen ja oikea kieli.
VastaaPoistaJohan on ihme, ja todella epäisänmaallista ajttelua, että sitä ei pitäisi oppia, tai edes yrittää opiskella.
Samalla logiikalla supisuomalaisten suomenruotsalaistemme ei pitäisi oppia ja puhua suomea elleivät he halua !
Haloo.
Englanti on muuten maailman nössöin kieli. Yhtä sössöäännettä kaikki tyynni. Kuohittu konsensuskieli....
Ruotsin kielessä sentään käytetään kunnolla r-kirjainta. Riikinruotsissa ainakin.
Det häär äär förrr alla idiootterrrna !
OUT
Ruotsi on meille useimmille vieras kieli, ei siitä mihinkään pääse.
VastaaPoistaSitä taitaa puhua jotain 5 % maamme väestöstä, koloniosaatioylijäämää eli kielensä isännän kieleen vaihtaneiden jälkeläisiä.
Varsinainen kulttuuriperintö!
Suomessa "opetettava" pakkoruotsi ei kuulu kieliopintoihin, se kuuluu poliittisiin opintoihin. Siksi sitä pitäisi kutsua poliittiseksi ruotsiksi tai kaksikielisyysopiksi. Poliittisen ruotsin ei pidä antaa viedä kieltenopetuksen resursseja.
VastaaPoistaValinnainen ruotsi (esim. A2-ruotsi) kuuluu kieliopintoihin.
Ruotsissa on viisas kansa. He eivät ole niin typeriä, että menisivät opiskelemaan suomea, vaikka kyse on naapurin kielestä ja suomenkielisiä on Ruotsissa tuplasti verrattuna ruotsinkielisiin Suomessa. Jos Ruotsissa joku palvelu annetaan suomenkielellä on se aina suomenkielinen joka sen antaa. Se, että Suomessa on ruotsi 'toinen' virallinen kieli on poliittinen temppu ja suomenkielisten hännystelijöiden 'päästö'.
VastaaPoistaMiksi lähes aina tuntuu siltä että muut ovat meitä viisaampia?
VastaaPoistaHS:
Kööpenhamina. Tanskan opetusministeri Tina Nedergaard haluaa kiinan kielestä oppiaineen maan kouluihin. Ministerin hanke saa kannatusta niin teollisuudelta, kunnilta kuin oppositioltakin.
Nedergaardin mukaan koulun on otettava huomioon Kiinan mahdollinen nousu Tanskan suurimmaksi vientimarkkinaksi, kirjoittaa Politiken-lehti.
Kiina pitäisi olla valittavissa oppiaineeksi jo peruskoulussa ranskan ja saksan tavoin.
"Näkisin mielelläni, että useammat tanskalaislapset aloittaisivat kiinan opiskelun aikaisessa vaiheessa. Siihen ei pitäisi olla mitään juridisia esteitä, ja jos niitä on, me aiomme poistaa ne", ministeri sanoi.
Kiina on tällä haavaa Tanskan kymmenenneksi suurin vientimaa. Sen lasketaan nousevan kolmanneksi suurimmaksi jo vuonna 2030.