Yle 17.3.Aineopettajat kaipaavat lisätunteja
Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista. YLE Uutiset kysyi aineiden opettajia edustavilta liitoilta, mikä olisi heistä riittävä tuntimäärä heidän omille oppiaineilleen. Esimerkiksi valittiin peruskoulun seitsemäs luokka.
Muutamien aineiden edustajat olivat nykyisiin tuntimääriin tyytyväisiä. Esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian ja terveystiedon tuntimäärä seitsemännellä luokalla oli niitä edustavien opettajajärjestöjen mielestä riittävä. Valtaosa oppiaineiden edustajista kuitenkin kaipasi lisää viikkotunteja, yhtä tai jopa useampia. Ainoastaan biologian ja maantiedon opettajat eivät vastanneet, mutta hekin ovat ilmaisseet työryhmälle kaipaavansa lisää painoarvoa oppiaineilleen.
Yhteenlaskettuna toiveista tulisi 40 tunnin kouluviikko, eli päivän keskipituus olisi kahdeksan tuntia.
Niin odotettu "uutinen" kuin olla ja voi. Jokainen aineenopettaja arvostaa sen verran omaa oppiainettaan, että kyselyn tulos oli selvä.
Näyttää hyvin vahvasti siltä, että taito- ja taideaineineden määrää tullaan lisäämään.
Oma veikkaukseni on, että alakouluihin tulee lisää liikuntaa ja yläkouluihin tulee lisää musiikkia ja kuvataidetta. Olisi hyvä, että yläkouluissa luovuttaisiin valinnaisuudesta ko. aineiden suhteen. Musiikki ja kuvataide kuuluvat kaikille.
Tuskin oppilaitten kokonaistuntimäärää per viikko tullaan lisäämään kuin parilla tunnilla. Rahaa ei kertakaikkiaan löydy edempään. Lankisen mukaan muutokset tulevat olemaan suurempia kuin edellisessä tuntijakouudistuksessa.
Tuskinpa saan sitä toivomaani shakin paria viikkotuntia. Niin paljoa sentään ei tässä maassa kulttuuria arvosteta.
Tekstit
Monissa maissa onlin tuo n. 40 tunnin kouluviikko isommilla lapsilla. Näin esim. koulutuksen supermaassa (ihan totta!) Yhdysvalloissa.
VastaaPoistaLieneekö sillä mitään tekemistä että Yhdysvallat on myös kaikilla mittareilla täysin dominoiva tieteen tulosten suhteen?
Maailman kymmenestä huippuhuippuyliopistosta seitsemän kymmenestä sijaitsee USA:ssa. Kaksi muuta Englannissa, yksi Japanissa.
Meidän maassamme näitä huippuyliopistoja ei ole. Yhtään. Helsinki taisi olla siellä viidennenkymmenennen huitteilla.
Tässä maassa tutkitaan "naiseuden toiseuden uusia malleja postpostmodernistisissa paradigmoissa" kun USA:ssa tehdään supertutkimusta alkeishiukkausten, pimeän aineen, kosmologian, lääketieteen innovaatioiden ja muun reaalisen kovan kaman parissa.
Voisi olla että luonnotieteetkin tarvitsisivat niitä lisätunteja siis...
OUT
OUT: "Lieneekö sillä mitään tekemistä että Yhdysvallat on myös kaikilla mittareilla täysin dominoiva tieteen tulosten suhteen?"
VastaaPoistaTuskin juuri mitään. 250 miljoonasta ihmisestä löytyy väkisinkin huippuja, ja kun huiput kasataan huippuyliopistoihin, joihin upotetaan resursseja, tiedettä todella dominoidaan. Massan laki.
Peruskoulutuksen taso lähes kaikilla mittareilla on Suomessa korkeampi kuin Yhdysvalloissa.
Ne maat, joissa on ylipitkät koulupäivät, eivät ole pärjänneet koulutusvertailuissa.
Ei. Suhdelukukin USA:n suhteen on täysin ylivoimainen, vaikka väkiluku on (muuten) yli 300 miljoonaa. USA nauttii tietenkin myös ns. aivoimusta. Miksiköhän esim. Aasian huiput sinne lähtevät?
VastaaPoistaMaahan on luonnonvaroiltaan varsin vaatimaton
( ihan totta!) alue. Jonkin verran öljyä joo, ja hiiltä. Mutta mistä se patti hihaan sitten syntyy? Ihan totta: se syntyy koulutuksesta ja avoimesta tavasta ajatella sekä uskosta tieteen uutta luovaan merkitykseen.
OUT
Vielä yst. kerron, miksi olen alkanut painottaa luonnontieteiden tärkeyttä myös meidän maassamme. Tsunami. Järkytyin silloin.
VastaaPoistaKun tsunami iski, oli paljon ihmisiä, jotka aivan tosissaan ajattelivat ja julkisesti pohdiskelivat, että onkohan tämäkin yksi ihmisen aiheuttamista luonnonkatastrofeista.
Maanjäristys?!
Sen jälkeen ilmastonmuutoskeskustelu on vahvistanut kantaani. Tarvitaan tieteellistä tietoa siitä miten Tellus toimii ja pyörii.
Suomalaisten käsitys maailmasta ja ihmisestä itsestään luonnontieteellisinä ilmiöinä on todellakin rapautunut. Kaikki huuhaa menee läpi sellaisenaan. Tälle ainoa vastalääke on kylmä data ja läpinäkyvä luonnontieteellinen todistusvaatimus.
Eli fyssaa ja kemmaa, mantsaa ja bilsaa oikein kunnolla skideille. Ja myös taiteita ja logiikkaa.
Itselläni on vanha motto: Ilman kahta kovaa F:ää, fysiikkaa ja filosofiaa olet pihalla kuin luimiukko.
OUT
Mihin edellisen kirjoittajan listasta jäi äidinkieli? Koululaiset osaavat vuosi vuodelta huonommin omaa äidinkieltään, jonka opettamiseen varattu tuntimäärä on jo nyt OPS:n vaatimuksiin nähden hälyttävän pieni. Luonnontieteiden ja tekniikan osaaminen on epäilemättä tulevaisuudessa pienen Suomen valttikortti, mutta kansallista kieltä ja kulttuuria olisi myös vaalittava. Kieli on ajattelun väline ja ihminen jäsentää saamaansa tietoa nimenomaan äidinkielensä avulla, joten kielentajun heikkeneminen vaikuttaa väistämättä myös luonnontieteiden opiskeluun.
VastaaPoistaAno on oikeassa: k a i k k i tapahtuu kielimerkkien välityksellä. Äidinkieli on tärkeä, ellei tärkein. Ajattelu on yhtä kuin sanasymbolien luova yhdistäminen toisiinsa.
VastaaPoistaMutta vielä yksi pointti jenkkien halveksimiseen (sitä blogisti ei kyllä harrasta). Jatkuvasti elää myytti että "ne ei tiedä mitään", ja me muka tietäisimme enemmän. Jenkkien maantiedon tuntemus varsinkin
on irvailun jatkuva aihe.
Mutta tehkääpä työpaikoillanne pikku koe. Monistakaa blanco USA:n kartta. Tehtävänä on laittaa rasti karttaan ja näyttää missä sijaitsevat Washington, New York, Chicago, Los Angeles. Ennuste: kukaan ei saa niitä työpaikallanne kohdalleen. Eli se siitä jenkkien tietämättömyyden halveksunnasta.
Sama testi Ranskassa ja Italiassa. Max. yksi rasti kohdalleen. Näin on. Kokeilkaa lomamatkoillanne ellette usko.
Itse ajattelen että USA "tietää" enemmän kuin mikään muu maa. Tiede uskaltaa ajatella ajatukset loppuun saakka ja NASA haluaa mennä katsomaan, mistä me olemme tehty. Valitettavaa onkin että Obamakin on vähentänyt NASA:n resursseja. Ilman USA:ta maapallon itseymmärrys olisi heikommalla tasolla kuin se nyt on.
Eli tällä vielä perustelen että l i s ä ä tunteja ja erityisesti luonnontieteisiin. Enemmän valoa pyysi jo Goethe.
OUT