Sain Kevalta eläkepäätökseni.
Jokaisen opettajan kannattaa silloin tällöin piipahtaa Kevan sivuilla. Omiin tietoihin pääsee käsiksi esim. mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.
Laitoin tänne viimeisen kymmenen vuoden tiedot, koska asialla on jonkin verran yleistäkin merkitystä. Opettajien palkat eivät ole mitään valtionsalaisuuksia.
Kuten valistuneet lukijani huomaavat, voidaan sanoa, että palkkani ei ole kehittynyt mihinkään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saman asian on huomannut moni muukin opettaja palkkakuittejaan tuskastuneena katsellessaan.
Pahimmat 1990-luvun lamapalkat eivät ikävä kyllä näy Kevan sivuilta.
Palkan muutokset ovat olleet täysin kosmeettisia.
Se mikä on annettu, on otettu saman tien toista tietä pois. Vuosittaiset heitot palkassani johtuu opetustuntimääristä, jotka ovat vaihdelleet vuosittain 25-27 viikkotuntia. Myös kerhotunnit ja muut erityiskorvaukset ovat vaikuttaneet palkkaani.
Olen toiseksi viimeinen peruskoulun opettajaikäluokka, joka pääsee eläkkeelle 60-vuotiaana. Tulen kyllä jatkamaan opettajan hommia silloin tällöin sijaisena, jos vain minut sijaiseksi huolitaan.
Eläke on tarkistettu hinta- ja palkkatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan vuoden 2016 tasoon.
Vuosipalkka, ks. keskimmäinen sarake.
Jokaisen opettajan kannattaa silloin tällöin piipahtaa Kevan sivuilla. Omiin tietoihin pääsee käsiksi esim. mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.
Laitoin tänne viimeisen kymmenen vuoden tiedot, koska asialla on jonkin verran yleistäkin merkitystä. Opettajien palkat eivät ole mitään valtionsalaisuuksia.
Kuten valistuneet lukijani huomaavat, voidaan sanoa, että palkkani ei ole kehittynyt mihinkään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saman asian on huomannut moni muukin opettaja palkkakuittejaan tuskastuneena katsellessaan.
Pahimmat 1990-luvun lamapalkat eivät ikävä kyllä näy Kevan sivuilta.
Se mikä on annettu, on otettu saman tien toista tietä pois. Vuosittaiset heitot palkassani johtuu opetustuntimääristä, jotka ovat vaihdelleet vuosittain 25-27 viikkotuntia. Myös kerhotunnit ja muut erityiskorvaukset ovat vaikuttaneet palkkaani.
Olen toiseksi viimeinen peruskoulun opettajaikäluokka, joka pääsee eläkkeelle 60-vuotiaana. Tulen kyllä jatkamaan opettajan hommia silloin tällöin sijaisena, jos vain minut sijaiseksi huolitaan.
Eläke on tarkistettu hinta- ja palkkatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan vuoden 2016 tasoon.
Vuosipalkka, ks. keskimmäinen sarake.
Eläkkeen karttuminen 1.1.2006 lukien, ks. oikea sarake.
Tulen saamaan vanhuuseläkettä 2506,36 euroa kuukaudessa.
Tulen saamaan vanhuuseläkettä 2506,36 euroa kuukaudessa.
Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoitti mielenkiintoisen Näkökulman:
SK:n sivuilta ei voida kopioida tekstiä ja liittää tähän luettavaksi, kirjoitin oheen muutaman otteen Uusitalon kirjoituksesta.
Uusitalo on huolissaan suomalaisen peruskoulun kehityksestä niin kuin muutkin:
Suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten oppimistulosten heikkeneminen on herättänyt huolta maailman parhaan koulun muuttumisesta keskinkertaiseksi. Oikeastaan kyse on vain pudotuksesta maailmanmestaruustasolta Euroopan parhaaksi, mutta silti ensi joulukuussa ilmestyviä seuraavia PISA-tuloksia odotetaan poikkeuksellisen hartaasti.
Uusitalo painottaa opettajien merkitystä oppimiselle:
Ehkä selitys suomalaisoppilaiden menestykselle ja mahdollisesti jopa sen laskulle on sittenkin yksinkertaisin mahdollinen. Koulujen tärkein resurssi on opettajat. Ilman hyviä opettajia on vaikea saada aikaan hyvää opetusta ja hyvää opetusta.
Uusitalo korostaa suomalaisten opettajien osaamista:
OECD mittaa aikuisväestön osaamista PIAAC-tutkimuksella.
Aivan erityisen hyvin PIAAC-tutkimuksessa pärjäävät suomalaiset opettajat. Stanfordin yliopiston professorin Eric Hannushekin mukaan Suomessa opettajat tulevat kykyjakauman yläpäästä, kun useimmissa maissa opettajat pärjäävät PIAAC-testissä suunnilleen yhtä hyvin kuin kunkin maan korkeakoulutettut keskinmäärin.
Selitys suomalaisopettajien erinomaisuudelle on kuitenkin vähemmän ruusuinen. Tulos ei johdu esimerkiksi opettajien palkoista. Suomalaisopettajat tienaavat enemmän kuin ruotsalaiskollegansa, joiden palkoista ollaan naapurimaassa huolissaan. OECD-maita koskevassa vertailussa suomalaisopettajien palkat ovat kuitenkin keskinmääräistä parempia. Osaamiseensa verrattuna suomalaisopettajat ovat pikemminkin alipalkattuja.
Pääosin olen Uusitalon kanssa monesta asiasta samaa mieltä.
On selvää, että opettajat ovat tärkein resurssi suomalaisoppilaiden menestykselle, mutta koulu ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen yksikkö. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat elimellisesti kouluun, myös oppimistuloksiin.
Suomessa on tehty merkittäviä koulutuspoliittisia muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin.
Merkittävin muutos on ollut inkluusio, erityisoppilaiden siirtäminen normiluokkiin. Luokkiin ei ole tullut tukea, vrt. erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat. Luokan- ja aineenopettajat on jätetty yksin painimaan hyvin heterogeenisten ryhmien kanssa. On selvää, että silloin sekä opettamisen että oppimisen tasot laskevat. Varsinkin erityisoppilaiden suhteen voidaan syystä puhua julkisesta heitteillejätöstä.
Uusitalo vertaa suomalaisten opettajien palkkoja OECD:n keskiarvoon, missä ei ole mitään mieltä, koska OECD:ssa on sellaisia maita kuten Kreikka, Meksiko, Slovakia tai Viro. Suomalaisten opettajien palkkoja pitää tietenkin verrata vain Suomen verrokkimaiden palkkoihin, vrt. Pohjoismaat, Saksa, Alankomaat Ranska ja Englanti.
Silloin huomataan, että suomalaisten opettajien palkat eivät olekaan vertailukelpoisia. Vielä heikommat suomalaisten opettajien palkat ovat, jos niitä verrata eri maiden koulutusjärjestelmien menestyksiin.
Verrokkimaihin verrattuna suomalaisten luokanopettajien alkupalkat eivät ole häävit, mutta loppupalkoissa olemme selkeä hännänhuippu. Jos ajatellaan eri koulujärjestelmien paremmuutta, niin silloin suomalaisten opettajien palkat suorastaan hävettää:
Tekstit
Vanhemmat maksavat opettajien palkat. Vanhemmista noin 1/3 on töissä ns. avoimella sektorilla. 1,7 miljoonaa ihmistä siis elättää 3,8 muuta. Tuo 1,7 miljoonaa on ostovoimaltaan Eurooopan surkeimpia (jos jätetään pois entiset sosialistidiktatuurit, joissa opettajilla oli hyvät palkat).
VastaaPoistaMillä ajattelit, että tuo 1,7 miljoonan tappiin asti verotettu ja kaksi kertaa itsensä kokoinen porukka elätettävänään kykenee maksamaan teille vielä suuremmat liksat?
Muutama vuosi sitten OAJ:n tutkimuksessa selvisi, että 1/3 opettajista ei pidä itseään ammattitaitoisina opettajina. PISA-menestyksestä opettajakunnan on turha ottaa pisteitä itselleen, koska kaikki tietävät että Suomen homogeeninen väeestörakenne on keskeisin syy menestykseemme muihin verrokkimaihimme verrattuna.
Matematiikan taso on nykyisin surkea, ja matematiikkaa voi perustellusti pitää vaikeimpana kouluaineena sekä opettaa että oppia. Sen jälkeen kun opettajat lähtivät mukaan tasa-arvoilveilyyn ja poistattivat tasokurssit ja tarkkailuluokat (ettei kukaan vaan pahoittaisi mieltään), oma arvostukseni suomalaiseen opettajakuntaan romahti.
Mielenkiinnosgta kysyn kuitenkin, että mikä oli tämän bloggauksesi tarkoitus? Rinnastaa hyvät opetustulokset opettajakuntaan? Leimata yliverotetut avoimen sektorin työntekijät ahneiksi verenimijöiksi, jotka repivät opettajakunnan selkänahasta kaiken? Minulle ei auennut lainkaan tämän jutun ydin.
Kuten oma opo-opettajani aikoinaan totesi, se on ammatinvalintakysymys, jos haluaa parempaa liksaa.
Kumitonttu se vasta ihmekitisijä on...
PoistaBlogisti ei leimannut yhtään mitään, hän ei kirjoittanut avoimen sektorin työntekijöistä mitään.
Blogisti esitti palkkakehityksensä toteavaan sävyyn.
Siinä olet oikeassa, että ammatinvalinta on valintakysymys.
Vähän hankala vastailla kun blogisti ei näytä julkaisevan kommenttejani.
PoistaAnonyymille kuitenkin tiedoksi, että blogisti nimenomaan valitti, että opettajien ammattikuntaa ei arvosteta ja se näkyy palkassa. Oma vastaukseni oli, että arvostuksen puute on ammattikunnan omaa ansiota kun se on lähteyt mukaan myötäilemään kaikenmaailman sukupuolettomia vessoja, taksvärkkejä ja muuta sheissea, joka ei vastaa heidän palkkojensa maksajien arvomaailmaa. He leikkivät toisten lapsilla ja käyttävät näitä oman maailmanparannuksensa välikappaleina, ja sitten vielä vaativat lisää liksaa.
Kohtuus se on kerjätessäkin.
Kumitonttu:
PoistaOlen julkaissut tähän asti kaikki blogiini tulleet kommentit yhtä lukuun ottamatta. Silloin käytiin ikävällä tavalla kolmanteen persoonaan kiinni.
- Luin kirjoitukseni ajatuksella uudelleen, en kirjoittanut opettajien arvostuksesta mitään. Suomessa arvostetaan opettajia aivan riittävästi toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa opettajan ammattia pidetään hanttihommana. Olemattomasta palkkakehityksestä kirjoitin, palkkakehitys on poikkeava, kun sitä vertaa muihin OECD:n verrokkimaihin, ks. kirjoitukseni viimeinen linkki.
- En ole nähnyt toistaiseksi yhdessäkään koulussa ns. sukupuolettomia vessoja. Jos olet lukenut blogiani ennen, tiedätkin sen, että en ole edes vaatimassa sellaisia :)
- En kait ole eläissäni kerjännyt mitään, en ainakaan muista kerjänneeni.
- Suomessa opettamista ja kasvattamista ohjaavat opetussuunnitelmat ja opettajien ammattietiikka. Mitään omia missioita ei pitäisi olla, oppilaiden ei pitäisi olla omien maailmanparannusten välikappaleita.
Kumitonttu:
PoistaSitä paitsi on hyvä, että kommenttiosioon tulee erilaisia näkemyksiä, tavallaan pidän properuskoulu.net -blogiani keskustelunavaajana. Jos kaikki ovat samaa mieltä, keskustelua ei synny.
Vai et kirjoittanut opettajien arvostuksesta mitään?
PoistaOsaamiseensa verrattuna suomalaisopettajat ovat pikemminkin alipalkattuja.
Koska koko bloggauksen teema on opettajien palkkaus, minun sisälukutaidollani tuosta syntyy näkemys, jonka mukaan opettajia ei arvosteta riittävästi. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin minut on koulussa opetettu tekstiä tulkitsemaan. Ehkä oli huono äikänmaikka...
Suurin ongelma liittyy opetussuunnitelman ideologiseen painotukseen ja opettajakuntaan sen lammasmaisena täytäntöönpanijana. Kuten itsekin tiedät, se joka maksaa, saa vaatia. Nyt oppilaiden vanhemmat eivät maksa vaan valtio, jolloin valtio saa myös päättää, minkälainen opetussuunnitelma on. (Ei nyt juututa siihen, että valtiolla ei ole rahaa vaan se on veronmaksajien eli vanhempien rahaa, koska käytännössä peruskoulu koetaan maksuttomana).
Esimerkiksi YLE:n säännöissä lukee, että sen on tuettava monikulttuurisuutta. Veikkaan, että opetussuunnitelmassa on samanlainen toteamus. Jos ei ole, niin ainakin opettajakunta on omaksunut sen läpikotaisin.
Ja nyt tulee se väitteeni ydin: Jos te - siis opettajakunta - kykene suojaamaan haltuunne uskottuja lapsia haitalliselta ideologiselta aivopesulta, niin ei teitä voi millään arvostaa. Tuossa joku anonyymi kommentoikin katkerana miten ahtaajat saavat lakkoilullaan tuloksia aikaiseksi. Suosittelen, että OAJ menee lakkoon kunnes valtio luopuu dogmiensa pakkosyöttämisestä ja vanhemmat saavat uudelleen vallan lastensa kasvattamiseen.
Olen nähnyt tällaisia sosialistisia kokeiluja vuosikymmenten ajan useissa eri maissa ja voin vain lakonisesti todeta, että niistä ei synny kuin tuhoa. Ja omaa etuaan ajaakseen opettajakunta lähtee toteuttamaan valtiollisia unelmia täydellä tohinalla.
Hei
PoistaOttamatta sen enempää kantaa kumitontun näkemyksiin, on pakko todeta, että tuo homogeenisuus/heterogeenisuus on tärkeä pointti. Maahanmuuttajataustaiset menestyvät Suomessakin huonommin kuin kantaväestö. Mutta juteltuani Pisa-analyysejä tekevien tutkijoiden kanssa, tiedän, että se ei ole pisa-menestystä selittävä tekijä. Kaikissa vakavasti otettavissa Pisa-analyyseissä esitetään useita syitä, ja kyllä joka listalla on suomalaiseen opettajaan palaavia tekijöitä.
Olet oikeassa siinä, että vanhemmat maksavat opettajien palkat - niinmaksaa myös lapsettomatkin. Lapsettomat maksavat sen lisäksi vielä vanhemmille lastenlisää, neuvolapalvelut ja vaikka mitä. Pyörä on loputon, jokainen maksaa jotain. Ja joku ne palkat ja edut maksaa aina.
PoistaJulkinen talous ei pyöri ilman maksajia. Jos palkansaajat eivät maksaisi veroja, joilla julkista taloutta pyöritetään, ei julkisia palveluita olisi, vaan ostaisit palvelun yksityiseltä. Lapsesi koulunkäynti maksaisi silloin lukukaudessa x summan.
Opettajien tpimesta tasoryhmiä ei olla poistettu. Niitä suorastaan haluttaisiin, jota jokainen lapsi saisi tarvitsemansa tuen. Tasoryhmiä ei kuitenkaan enää saa olla kouluissa, koska sen on katsottu eriarvoistavan oppilaita. Nyt tilanne on se, että siellä matikan ryhmässä on nelosesta kymppiin oppilaita, joista opettaja tietenkin yrittää aittaa ensisijaisesti heikompia sen minkä oppitunnilla ehtii. Mitäs kun näitä heikkoja onkin jollakin luokalla neljasosa tai iopa puolet ja mukaan on integroitu vielä erityisoppilaita? Opettajalle ohje ylempää on "osaathan sinä ammattilaisena eriyttää opetusta". Kun siis samaan aikaan on lisätty luokassa työmäärää, resurssia ei tälle ole annettu (laaja-alainen eritysopetus, samanaikaisopetus tmv). Toki monet koulut yrittävät ohjata itse resursseistaan apua tällaisille eyhmille, mutta kun joka vuosi säästetään joku prosentti, on miltei mahdotonta enää normaaliopetuksen lisäksi suunnata ylimääräistä lisätukea.
Olen itse ollut viimeiset vuodet koulussa, jossa nämä joka vuotiset säästöt näkyvät mm. siinä, että meiltä on lähtenyt yksi meidän aineenopettaja pois (tilalle ei olla palkattu uutta) ja puolet laaja-alaisista erityisopettajista. Yleisestihön tämä tarkoittaa, että omassa aineessani ryhmäkoot ovat kasvaneet merkittävästi ja samalla kun laaja-alaisista vähennetään puolet, jää tukeakin oppilaille puolet vähemmän jäljelle.
Olen itse opettanut sekä yläkpulussa että lukiossa ja ihmetellyt aina sitä, miksi lukiossa tulee huojennus oppituntiin palkankin jo ollessa parempi. Oppilasaine on pitkälti valikoitunutta, tunnit käytettään asiaan eikä välikohtausten selvittelyyn joita puidaan vielä koulupäivänkin jälkeen jopa vanhempien kanssa. Nurinkurisesti menee kyllä palkkaus tässä mielessä. Lukion opettajalta ei vaadita yhtään enempää kuin peruskoulun aineenopettajalta - molemmilla sama koulutus.
OAJ:n tulisikin panostaa peruskoulun opettajiin, mikäli halutaan, että meillä on jatkossakin pätevät opettajat peruskoulussa.
Eläkkeelle jäänyt opettajatuttu sanoikin sopivasti: jos hänen nyt pitäisi päättää ammatistaan, hän ei enää aloittaisi opettajana. Tarkoitti tällä sitä, mitä se työ nykyään opettajana on. Työ on palkitsevaa varmasti monelta osin, mutta samalla myös äärettömän uuvuttavaa. Vaikka itse en olekaan vielä toiminut opettajana kymmeniä vuosia, on muutos silti silmiin nähtä 90-luvun lopusta tähän päivään. Koulumaailma on muuttunut 15v yllättävän paljon eikä sitä ymmärrä, jollei siellä ole päivittäin sitä kokemassa.
Opetussuunnitelmaa ei kyllä valtio yksin laadi. Kumitontulla näyttää olevan moni asia hukassa ja lähinnä perustuu mutuun. Tämän jo osoitti yksinkertaisesti se, että kuvittelet valtion laativan opetussuunnitelman ja vielä heittelet väittäitä, että "veikkaan, että..." On turha veikata, OPH:n sivuilta löytyy voimassa oleva ja voimaan astuva opetussuunnitelma. Sen lisäksi kunnan/kpulujen sivuilta löytynee kunnan oma opetussuunitelma ja kouluilta vastaavat - pohjautuvat toki valtakunnalliseen.
Ano: "OAJ:n tulisikin panostaa peruskoulun opettajiin, mikäli halutaan, että meillä on jatkossakin pätevät opettajat peruskoulussa."
PoistaOlen tasan samaa mieltä.
Opettamisen vaatimuksen taso peruskoulussa on noussut sfääreihin mm. inkluusion myötä.
Itsekin olisin jatkanut maikkana vielä 3-5 vuotta, mutta vaikka olen ollut maikkana aatteen vuoksi kuten melkein kaikki opettajat, juuri yllä mainitsemiesi asioiden vuoksi vetäydyn. Paloa ja virtaa olisi vielä riittänyt.
Nykyperuskoulu ei ole enää minun peruskouluni.
Sijaisuuksia aion pitää, jos niitä joku minulle tarjoaa. Sillä tavalla pysyy edes jollakin tavalla kärryillä.
Vai, että kumitontun mielestä palkka olisi ammatinvalintakysymys. Tulevana opettajana herää ajatus, että ehkä kyse onkin asuinmaan valinnasta.
VastaaPoistaOpettajat eivät ole missään nimessä tasokurssien vastustajia tai inkluusion suurimpia kannattajia. Kumpikin toimenpide on tullut kuin Manulle illallinen, enkä ainakaan itse ole kuulunut niihin, joilta asiaa aikoinaan tai nytkään olisi kysytty. Jo nämä kaksi muutosta yksistään ovat tehneet opetuksen järjestämisestä hankalan, puhumattakaan monista muista järjestelyistä, joita jokanen opetusministeri on kehitellyt ilman suurtakaan asiantuntemusta.
VastaaPoistaIhmettelen kommentoijan sävyä, joka vaikuttaa hyvinkin katkeralta, jopa vihamieliseltä. Suomessa ahtaajat saavat maamme polvilleen pelkällä uhkauksella, miksei maailman parhaaksi monesti todetun koulutussysteemin korkeasti koulutettu opettaja voi tuoda huoltaan esille oman palkkansa riittämättömyydestä?
Luokanopettajana 36 vuotta. Eläke neljä vuotta sitten noin 2250 euroa. Verotuksen jälkeen käteen jää noin 1630 euroa. On jäänyt lähes sama summa jo neljä vuotta. Ei ainakaan ole noussut. Olen aina sopeuttanut menoni tuloihin, mutta en käsitä, miten isot erot eri opettajaryhmillä on. Käsitän ehkä vähän eli koulutuksen pituus vaikuttaa eläkkeen muodostumiseen. Yliopisto-opintoja neljä vuotta ja kouluttautumista omin kustannuksin yliopistossa koko työuran ajan.
VastaaPoistaKunta rahoittaa menonsa verotuloilla. Suurimmat menot ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi. Lähes puolet menoista on henkilöstökuluja. Viidennes on palvelujen ostoja. Tiedot on Kuntaliitosta.
VastaaPoistaKuntatalous on nollasummapeliä, ellei halua korottaa veroja. Jos opettajille haluaa lisää liksaa, pitäisi samalla kertoa, miltä ryhmältä vähennetään palkkaa eli ketkä ovat nyt ylipalkattuja? Tuon ryhmän pitää myös olla suuri. Käytännössä se voi olla vain sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit.
Muutama vuosi sitten Kokoomus ajoi Sari Sairaanhoitajalle palkankorotusta ja voitti vaalit. Onko opettajien palkkataso nyt kohdallaan sairaanhoitajiin verrattuna? Onko se muuten oikein, että luokanopettajien palkka on alempi kuin lukion aineopettajilla tai ammattikorkeakoulun lehtoreilla?
Isoäitini on ollut eläkkeellä jo vuosia, hänen eläkkeensä on vähän takuueläkettä suurempi. Hän ei ole koskaan valittanut eläkettään. Hän on sitä ikäpolvea, joka ajattelee, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot, aina pitää olla jotain säästössä pahan päivän varalta.
Tane...
PoistaArvovalinnoista on kysymys.
Hyvin mielenkiintoista on, että suomalaisten luokanopettajien palkat ovat selvästi matalampia kuin verrokkimaiden opettajien. Työn arvostus mitataan aina myös palkassa.
"Onko se muuten oikein, että luokanopettajien palkka on alempi kuin lukion aineopettajilla tai ammattikorkeakoulun lehtoreilla?"
- Ei ole oikein. Lukion ja alakoulun maikoilla pitäisi olla suurin piirtein sama, eroa pykälä tai pari menköön. Lukion maikkojen palkkoja ei tietenkään pidä lähteä alentamaan.
"Hän ei ole koskaan valittanut eläkettään. Hän on sitä ikäpolvea, joka ajattelee, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot, aina pitää olla jotain säästössä pahan päivän varalta."
- En minäkään eläkkeeni kokoa valitellut. Jotkut saavat ansiotyössään vähemän palkkaa kuin minä saan eläkettä. Näytin vain palkkakehitykseni, jota viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut.
- Näinhän se on ajateltava kuten mummosikin ajattelee, menot on sopeutettava eläkkeeseen.
Käsittääkseni blogikirjoitukseni sävy on toteava, ei valittava. Toteavaan sävyyn ainakin pyrin.
Poista