OECD: Koulutus on suomalaisen kilpailukyvyn ykkösnyrkki

Suomalaisessa koulutuksessa on voimaa.

HS 13.9.

OECD-vertailu: Koulutus tuo lisää palkkaa

1. Koulutus – etenkin korkeakoulutus – lisää ansioita, käy ilmi OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Korkea-asteen eli ammattikorkeakoulun tai yliopiston käyneet tienasivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen eli lukion tai ammattikoulun käyneet.

Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä näkyi palkkatasossa.

Koulutus – etenkin korkeakoulutus – lisää ansioita, käy ilmi OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Enkeliporsas:

Yhteiskunnan suurin tuki ihmiselle tulee koulutuksen muodossa. Mitä enemmän ihminen kouluttautuu, sitä enemmän häntä tuetaan.

Lääkärin ja diplomi-insinöörin koulutuskustannukset yhteiskunnalle ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa parturi-kampaajan.

Aikaisemmin työelämään menneet nuoret alkavat heti kustantaa verotulojen muodossa korkeakouluopiskelijoita. OECD:n tutkimuksen mukaan koulutuksen hyöty palkkapussin suuruuteen on järkyttävän suuri, yli 50 prosenttia!

Koulutus on todellakin investointi yksilön tulevaisuuteen sekä henkisesti että rahallisesti

2. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä näkyi palkkatasossa.

Suomessa naisten palkat olivat 79 prosenttia miesten palkoista, mikä on kutakuinkin OECD-maiden keskiarvo. Tasa-arvoisimmalta näyttäisi Slovenia, jossa naisten palkka yltää 93 prosenttiin miesten palkasta.

Enkeliporsas:

Pohjoismaisessa Suomessa miesten ja naisten palkkakuilu on OECD:n keskitasoa, mikä on häpeätahra. Emme ole niin tasa-arvoisia kuin yleisesti luullaan.

3. Vertailusta käy ilmi, että Suomessa etenkin nuorten koulutustaso on korkea.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli toissa vuonna 36 prosenttia 25–34-vuotiaista.Tosin esimerkiksi Norjassa tuo osuus oli vielä korkeampi, 45 prosenttia. Vastaava osuus OECD-maissa oli keskimäärin 28 prosenttia.

Enkeliporsas:

OECD:n mittarit ovat monissa eri yhteyksissä tuoneet esiin, että suomalaisten nuorten koulutustaso on melkoinen etu, joka nostaa meidän kilpailukykyämme muihin maihin verrattuna.

Kun katsotaan vanhempia ikäluokkia eli 55–64-vuotiaita, vastaava osuus oli Suomessa alle 15 prosenttia. Se kertoo siitä, että koulutustaso on kohonnut.

Enkeliporsas:

Suomessa ensimmäinen askel tasa-arvoiseen koulutukseen oli peruskouluun siirtyminen. Vanhemmat ikäluokat kärsivät rinnakkaiskoulujärjestelmästä. Alle puolet yllä 55-64 vuotiaista kävi oppikoulua, joka mahdollisti väylät korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Peruskoulun yhteiskunnallinen tasaava voima on ollut valtava. Nyt periaatteessa kaikilla on mahdollisuus.

Ikävää vain, että syrjäytyminen on Suomesssakin alkanut periytyä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on koulutusjärjestelmämme suurin tulevaisuuden haaste.

4. Suomalaisnuoret ovat pitkään koulutuksessa. Esimerkiksi 20–29-vuotiaista yli 40 prosenttia oli koulunpenkillä, kun vastaava osuus OECD:ssä oli 26 prosenttia.

Myös 30–39-vuotiaista Suomessa koulua käy vielä 15 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on kuusi prosenttia.

Enkeliporsas:

Raimo Sailaksen ja kumppaneiden mielestä osa suomalaisnuorista käy koulua liian pitkään. Suomen kilpailukyky ei ole kärsinyt pitkistä kouluttautumisajoista, päinvastoin.

( HS 7.9. Suomen kilpailukyky on kohentunut viime vuodesta. Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailussa Suomi on noussut sijalle neljä viime vuoden seitsemänneltä sijaltaan. WEF kehuu Suomea etenkin koulutuksen ja innovaatioiden huippuosaajaksi.)

Koulutus on suomalaisen kilpailukyvyn ykkösnyrkki.

5. Suomalainen peruskoulu on tunnetusti tehokas. Tuoreimmankin vertailun mukaan kustannukset ovat kohtuulliset ja tuntimäärä pienehkö.

Vain Puolassa ja Virossa pakollisten oppituntien määrä on pienempi kuin Suomessa.

Vuonna 2009 olivat 7–14-vuotiaat saaneet keskimäärin 7 000 opetustuntia, kun Italiassa määrä oli jopa yli 8 000.

Suomalaiskouluissa opetusta oli noin 6 000 tuntia.

Enkeliporsas:

Tämä on hämmentävää.

Olemme OECD:n PISA-rankingissa kärkisijoilla niin äidinkielessä, matematiikassa kuin luonnontieteissäkin. Matematiikkaan kulutetaan Suomen peruskouluissa noin nelisen viikkotuntia, se on vähän verrattuna tiettyihin Aasian maihin.

Joskus tuntuu, että olemme liiankin tehokkaita. Peruskoululaisen viikkotuntimäärät luokilla 5.-9. ovat kansainvälisesti ajatellen matalat.

Mitä saisimmekaan aikaan, jos matematiikkaa olisi tunti päivässä? Liikuntaa on meillä todella vähän, vain 2-3 viikkotuntia.

Loppuun laitan kuvan vuoden 2009 PISA-testeistä.

Hmmm...mikä on Kiinan todellinen sijoitus? He ottivat tutkimukseen vain vahvat talousalueensa. Suomi taistelee kovasti Korean ja Singaporen kanssa. Eikä ole mikään ihme, että britit, yhdysvaltalaiset ja saksalaiset ovat paniikissa.