Jälki-istuntojen jakaminen turhauttaa opettajia
Koulujen ikiaikainen ja edelleen yleisin rangaistusmuoto, jälki-istunto ei välttämättä tehoa niin kuin pitäisi. Silti se on edelleen lähes ainoa päivän keino puuttua oppilaan ei-toivottuun käyttäytymiseen. Monesti jälki-istunnoissa istuvat kroonikot, joille on kertynyt montakin tuntia istuttavaa. Opettajat arvioivat, että jälki-istunnolla on vaikutusta lähinnä ensikertalaisiin.
- Jälki-istunnoissa istuvat yleensä samat naamat, ja lisäksi opettajat joutuvat itse valvomaan ne muun työn ohessa. Moni yrittää varmasti viimeiseen asti selvitä ilman, Kuopion opettajien ammattijärjestö OAJ:n pääluottamusmies Kari Sutinen kertoo.
Jälki-istunnon ohella yleisin puuttumiskeino sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen on puhuttelu. Mikäli kummastakaan ei ole apua, oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Muita häiritsevä oppilas voidaan myös poistaa luokasta ja vakavimmissa tapauksissa oppilaalta voidaan evätä oikeus opetukseen myös pidemmäksi ajaksi.
Opettajien mahdollisuuksia puuttua oppilaan häiriköintiin kaventaa lainsäädäntö. Oppilaalla hallussaan olevaa omaisuutta - edes olutta tai tupakkaa - ei saa ottaa pois omaisuuden suojan nimissä. Häiriköivän oppilaan poistamisessa täytyy myös olla varovainen - koskeminen oppilaaseen on sallittu, mutta voimakeinoja ei saa käyttää.
- Kyllä opettaja on monesti aika neuvoton. Kasvatuksellinen arsenaali ei aina riitä, Sutinen myöntää.
Puhuttelut, tai oikeastaan kasvatuskeskustelut, ovat yleisin tapani puuttua sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Jos jotain väärää tapahtuu, oppilas jää yksin juttelemaan kanssani. Jos on riidelty, tapeltu tai kiusattu, silloin asiat keskustellaan halki porukassa.
Tehoa lisää huomattavasti välitön soitto kotiin. Pyydän oppilasta soittamaan ja kertomaan, mitä oikein on tapahtunut. Jos on jotain epäselvää, oppilas ojentaa puhelimensa minulle ja minä jatkan selvittelyä isän tai äidin kanssa.
Joskus on sattunut hauskojakin tilanteita, puhelimeen "tunnustaminen" isälle tai äidille ei ole aina niin mutkatonta.
- "Noku mä ruokalassa sillai jään joskus seisoskelemaan tarjotin kädessä jonkun pöydän viereen ja oon siin sit hiljaa ja päästelen suhupieruja toisen naamaan sillai et maikka ei nää."
- "Mä sanoin yhelle maikalla et haista sä vaan vittu."
- "Mä kirjotin yhelle mun luokkalaiselle lapun et se on yks paska huora."
Joskus on annettava jälki-istuntoja, jotta voidaan tarvittaessa jälkikäteen osoittaa, että oppilasta on rangaistukin. Kannattaa kirjata talteen kaikki ikävät tapahtumat, myös puhuttelut. Itse kirjaan kaikki ylös päiväkirjan liiteosaan. Keväällä lukukauden lopussa liitteistä otetaan kopiot ja rehtori kerää liitteet varmaan talteen.
On totta, että jälki-istunnot toistuvasti käytettyinä ovat tehottomia. Ennen vanhaan kouluissa pidettiin yhteisjälki-istuntoja, jotka olivat järjettömiä. Yhteisistunto pidettiin perjantaina koulun jälkeen klo 15.-17.00.
Opettajat jakelivat jälkkäreitä inflatooriseen tahtiin pikkurikkeistäkin, kun tiedettiin, että valvonta oli taattu. Maikat valvoivat yhteisistuntoja vuorotellen. Valvonta ei ollut hauskaa, kun "pahat pojat elvistelivät" toisilleen ja esittivät kovista.
Ongelma oli, että kaikki eivät halunneet tai sopeutuneet valvojiksi. Muistan hyvin, kuinka tehtiin vaihtokauppaa. "Valvo sä mun vahtivuoro, niin mä valvon sun parin viikon välkkävalvonnat". Minä tietenkin luovuin ilolla välkkävuoroistani.
Onneksi ikävistä ja tehottomista yhteisistunnoista luovuttiin. Nyt opettajat valvovat itse antamansa jälki-istunnot. Valvonnasta ei saa erillistä korvausta, mikä vähentää jälki-istuntojen antamista merkittävästi.
Omaisuuden suoja -pykälä on jossain määrin naurettava. On satavarma, että takavarikoin puukot ja puntarit ennen kuin mitään vakavaa tapahtuu. Kukaan ei ole koskaan ko. takavarikoinneista valittanut, ei oppilaat, ei heidän vanhempansa.
Joskus aloitteleva opettaja voi antaa ns. kollektiivirangaistuksen, esim. koko luokka istuu. Kollektiivirangaistukset ovat kiellettyjä, koska rangaistava teko on yksilöitävä. Työpalveluakaan ei saa käyttää rangaistuksena.
"Laiskanläksyt" eli tekemättä jääneiden tehtävien teettäminen koulupäivän jälkeen ei ole rangaistus. Jos joudun jäämään koulupäivän jälkeen valvomaan ko. toimintaa, pyydän oppilasta soittamaan kotiin ilmoittaakseen asiasta.
En muista, että koulu-urani aikana oppilas olisi erottu määräaikaisesti koulusta. Määräaikainen erottaminen on maksimirangaistus, jonka koulu voi oppilaalle antaa. Mielestäni määräaikainen rangaistus on koulun taholta jo luovuttamista.
Jos koulurangaistukset kiinnostavat,
ks. Koulurauha
Sivusto on vuodelta 2002, mutta muistaakseni koulun rangaistuskäytänteet eivät ole muuttuneet.
Nykyajan muikkari on Wilma.
Tekstit
On hyvä, että koululla on pedagogisten keinojen (kasvatuskeskustelu =ohjausta) lisäksi muodollisia keinoja. Itse asiassa laki edellyttää niiden käyttöä.
VastaaPoistaOlemme varmaan ohittaneet sen vaiheen, jossa ylipäätään oleettiin, että rangaistus kasvattaa tai parantaa. Se on yhteiskunnan oikeus suojautua.