Ei anneta mahdollisuutta

Vantaan Lauri 15.9.

Kuudennes suomalaisista on köyhiä. Entä jos tasattaisiin vähän?

Kyllä tämä maailma on epäoikeudenmukainen, huokaa tutkija Jouko Karjalainen.

Karjalainen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja puheena on nyt hänen erikoisalansa, köyhyys.

- Köyhyyden klassinen määritelmä on, että köyhä perhe tai yksilö ei voi tulojensa pienuuden vuoksi osallistua yhteiskunnan normaaliin elämään.

Köyhyyttä ja pienituloisuutta on koetettu kuvata myös erilaisten tulorajojen ja kriteerien avulla. Arviointitavasta riippuen Suomessa on 700 000–900 000 köyhää - siis jopa kuudesosa väestöstä.

Osa huono-osaisista nuorista on lähtöisin perheistä, joissa vanhemmat ovat jo pitkään olleet työttöminä. Suomessakin voidaan puhua ylisukupolvisesta köyhyydestä.

- Maksuton koulutusjärjestelmä ei enää pysty nostamaan kaikkia pois köyhyydestä. Pelkkä peruskoulu ei oikein auta ketään työelämään, ja vielä huonompi tilanne on koulunsa keskeyttäneillä. Eikä korkeakaan koulutus nykyisin takaa toimeentuloa.Vantaalla:

- lähes 38 prosenttia kaikista tulonsaajista jäi vuonna 2009 alle 20 000 euron vuosituloihin

- tämän vuoden maaliskuussa oli 8700 työtöntä, heistä 2330 pitkäaikaistyöttömiä ja 850 alle 25-vuotiaita

- 11 736 taloutta eli lähes kymmenesosa vantaalaisista sai vuonna 2010 toimeentulotukea, reilu viidennes tuen saajista oli alle 25-vuotiaiden kotitalouksia

Sinä, minä, hän, me, te, he - näin mennään nyt, kuudesosa suomalaisista on köyhiä, ja köyhyys on periytyvää.

Tutkija Jouko Karjalainen sorkkii suomalaisen koulutusjärjestelmän pyhää ydintä, "Maksuton koulutusjärjestelmä ei enää pysty nostamaan kaikkia pois köyhyydestä".

Syrjäytymisen ehkäisy on koulujärjestelmämme yksi suuria haasteita. On todella huolestuttavaa, kun peruskoululla ei ole tasaavaa vaikutusta kuten ennen. Onko käymässä niin, että yhteiskunta on pysyvästi jakautumassa osallisiin ja osattomiin?

Osattomuuden tunteen täytyy olla musertavaa. Ei anneta mahdollisuutta.

Vantaan Lauri: Suhteellisesti köyhän kotitalouden nettotulot jäävät kuukaudessa alle 60 prosentin mediaanitulosta. Mukaan lasketaan mahdollisen palkan lisäksi myös erilaiset tuet. Yksin asuvan köyhyyden raja on nykyisin noin 1100 euroa. Vastaavasti kahden aikuisen taloudelta raja on noin 1650 euroa, nelihenkiseltä, kaksilapsiselta perheeltä 2310 euroa ja kahden lapsen yksinhuoltajaperheeltä 1760 euroa.

Moni puolustelee köyhien määrää Suomessa sanaparilla suhteellinen köyhyys. Todetaan, että Suomessa hyvin harva ihminen näkee nälkää, ollaan vain suhteellisesti köyhiä.

Nelihenkisen kaksilapsisen perheen kaikki tulot ja tuet jäävät alle 2310 euron? Voi olla, että pöytään saadaan juuri ja juuri aamuksi kaurapuuroa ja päiväksi hernekeittoa, nälkään ei kuolla.

Ollaan sitten absoluuttisesti tai suhteellisesti köyhiä, niin tuommoisella summalla nelihenkinen perhe ei voi elää kunnolla, vaan perhe kärsii. Kärsitään puutteesta. Köyhä on köyhä.

Karjalaisen mielestä jakaminen vaatisi sitä, että hyvinvoiva keskiluokka tinkii elämäntavastaan.

Jotta hyvinvoiva keskiluokka saadaan mukaan elämäntapatalkoisiin, on rikkaiden näytettävä mallia. On hyvin tyypillistä vaatia keskiluokkaa luopumaan eduistaan samaan aikaan, kun rikkaat sen kuin porskuttavat.

Suomessa on vaivihkaan siirrytty tasaveroluonteiseen verotukseen, mikä ei ole ollenkaan solidaarista. Verotuksen painopiste on siirretty progressiivisesta valtionverotuksesta tasaveroluonteisiin kunnallis- ja arvonlisäveroihin. Harva tietää, että enää vain kymmenesosa veroista kerätään progressiivisina veroina.

On kauhistuttavaa huomata, että osattomuus kasautuu nuorimpiin ikäluokkiin. On varmaa, että syrjäytyminen maksaa paljon. Nuoret on pidettävä opiskelun tai työn syrjässä kiinni hinnalla millä hyvänsä.

Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta.

Kannattaa lukea Vantaan Laurin artikkeli "Reiluutta peliin" sekä Hesarin artikkeli "Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa".