HS 4.9.
Lasten lukivaikeuksia voidaan arvioida jo alle nelivuotiailta
Uusi arviointimenetelmä selvittää lapsen tarpeen erityistukeen jo ennen erityiskoulua.
Lasten lukemisen ja kirjoittamisen (luki) vaikeuksia voi arvioida jo 4-5 vuoden iässä. Arviointeja voi tehdä puolen vuoden välein sen jälkeen, kun lapsi on kolme ja puoli vuotta vanha.
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusi arviointimenetelmä, joka antaa tietoa lapsen valmiuksista. Yliopiston Niilo Mäki -instituutti julkaisi siitä oppaan.
Tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes lapsi (6-12 prosenttia) tarvitsee erityistukea oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan. Juuri lukihäiriöt aiheuttavat lapsille eniten oppimisvaikeuksia koulussa.
Tutkimukset vahvistavat, että perimällä on osuutensa lukivaikeuksiin. Niitä voidaan lievittää yksinkertaisten harjoitusten avulla.
Lukemaan oppimisen (ja lukemisen opettamisen) ongelmat tulivat minulle hyvin ajankohtaisiksi, kun opetin ekaa luokkaa kaksi vuotta sitten. Opettajan on äärimmäisen vaikeaa päätellä, onko kyse lukemisen oppimisen viivästymisestä tai lukihäiriöstä.
Ennen kuin lapsen lukihäiriö on kunnolla määritelty, koulussa on kulunut aikaa sellaiset pari-kolme vuotta. Uusi arviointimenetelmä auttaa lukivaikeudesta kärsivää lasta valtaisasti. Lasta voidaan auttaa jo ennen kouluun tuloa.
Koulussa ei enää tarvitse arvuutella paria vuotta, vaan tieto on selvä jo lapsen tullessa kouluun. Opettajat pääsevät suoraan hommiin.
Olen huomannut, että monet vanhemmat huomaavat lapsensa lukihäiriön aikaisemmin kuin opettajat. Koulussa lapsi voi hukkua pulpettiinsa, kun taas kotona isä ja äiti joutuvat painimaan kunnolla lapsensa kanssa lukemisen opettelussa.
Arviointikeskusteluissa on tullut ilmi, että ne vanhemmat, joilla itsellään on lukihäiriö tai ollut kouluaikana ongelmia lukemisen oppimisessa, tajuavat asian helposti. Arkikokemukset vahvistavat tutkimukset, joilla on osoitettu, että perimällä on osuutensa lukivaikeuksiin.
Suomalainen esikoulujärjestelmä on ilmeisen tehokas, sillä monet lapset osaavat lukea jollakin tasolla jo tullessaan kouluun. Koulussa lukemisen oppimiseen on aina kiinnitetty suuresti huomiota, periksi ei ole annettu. Suomessa kaikki lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan toisin kuin monissa ns. sivistysvaltioissa kehitysmaista puhumattakaan.
Meillä kyse on lukemisen laadusta, hauki-on-kalasta lukemisen ymmärtämiseen.
Tekstit
Haluan uskoa, että tutkimuksesta on iso apu.
VastaaPoistaTeksissä on unohdettu dysleksian erilaiset muodot ja eri kielien asettamat hyvin erilaiset haasteet.
VastaaPoistaPeruskoulussa opetetaan useita kieliä, joista etenkin englannin vaikeus on erityinen haaste. Suomi on dysleksian kannalta länsimaisista kielistä helpoimpia, jos ei helpoin kieli, englanti on vaikein.
Peruskoulussa esim. Espoossa ei juurikaan ole valmiuksia tai edes halua huomioida dysleksiaa eri kielten opetuksessa.
Ilmeinen toiminta-ajatus on, että oppilas jotenkin sopeutetaan koulun rutiineihin, jotta opettajat ja koulu voivat olla rauhassa ja dysleksikko jotenkin voidaan kuljettaa kouluvuosie läpi ilman että hänen tarpeitaan joudutaan tehokkaasti huomioimaan ja hänelle tarjotaisiin hänelle sopivaa opetusta ja vietintää.
Lukivaikeuksiset ovat oppimisvaikeuksisten suurin ryhmä, joten mitenkähän heikosti harvinaisempien vaikeuksien kanssa toimitaan.