8.5. Taloussanomat
Englannin taitoko riittää? Yritysten mielestä ei todellakaan
Yhä useampi nuori osaa vain englantia ja ruotsia. Yrityksissä kehitys huolestuttaa, sillä muiden kielten – etenkin venäjän – osaajia tarvittaisiin.
Englannin taitoa tarvitaan nykyisin lähes kaikissa työtehtävissä, mutta se ei yksin riitä. Tätä mieltä ovat yritykset, jotka vastasivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) kyselyyn.
EK:n jäsenyrityksistä lähes joka kolmas tarvitsee
venäjäntaitoista henkilökuntaa. Niistä 70 prosenttia arvioi, että venäjälle on
käyttöä entistä enemmän tulevaisuudessa.
Neljännes niistäkin yrityksistä, jotka eivät vielä tarvitse
venäjän osaajia, uskoo tarvitsevansa venäjäntaitoisia myöhemmin. Myös muiden kielten osaajille on käyttöä:– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, asiantuntija Jenni Ruokonen sanoo EK:n tiedotteessa.
Suomessa puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta, mutta peruskoulussa lapsille käytännössä tarjotaan vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia.
Tiedän parhaiten kotikaupunkini Vantaan kielitarjonnan, näin se suurinpiirtein menee muuallakin:
1. A-kieli, kaikille pakollinen englanti, joka alkaa 3. vuosiluokalta
2. Vapaaehtoinen A-kieli, useinmiten saksa, ranska, espanja tai ruotsi, enää hyvin harvoin venäjä, alkavat 4. vuosiluokalta, 7. luokalla nimitys muuttuu valinnaiseksi A-kieleksi
Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan, jos saman kielen ryhmään saadaan vähintään 18 oppilasta. Kun yksittäisessä koulussa vapaaehtoisen A-kielen halukkuus hajoaaa eri kielten kesken, on vaikea saada ryhmiä kasaan.
Vantaalla yhdessä koulussa tarjotaan myös etäopetusta, toinen oppitunneista annetaan omassa koulussa, toinen etänä tietokoneen välityksellä.
3. B-kieli, kaikille pakollinen ruotsi, joka alkaa 7. luokalta
Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei opita mitään kieltä.
Ammatillisissa oppilaitoksissa ruotsia luetaan yhden viikkotunnin verran, mikä on monelle oppilaalle liikaa. Moni oppilas jättää ammatilliset opintonsa kesken juuri ruotsin takia.
4. Valinnainen B-kieli, joka alkaa 8. luokalta
Valinnaisen B-kielen valitsee hyvin harva oppilas.
Ylioppilaista suurin osa kirjoittaa enää vain yhden kielen, englannin. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42007 nuorta, joista vain 8273 nuorta kirjoitti ruotsin. (KP24.fi 8.2.2014)
Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään.
Ilman muuta selvää on, että kaikkien lapsien on opiskeltava englannin kieltä. Niin vahvasti englanti on maailmalla lyönyt itsensä läpi.
EK on oikeilla jäljillä vaatiessaan kielitarjonnan monipuolistamista.
Peruskoulussa kolmen vieraan kielen opettamiseen eivät rahkeet riitä. Rahaa ei ole, ja toisaalta joka toiselle lapselle kolmen kielen opiskelu oman kielen lisäksi on inhimillisesti ajatellen liikaa. Kaikki eivät voi oppia kaikkea.
Ainoa vaihtoehto on, että vain englanti olisi kaikille pakollinen. Toinen pakollinen kieli olisi valinnainen.
Olen aiemmin esittänyt, että ruotsi olisi peruskoulussa valinnainen. Lukiossa kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.
Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio ruotsin ryhmissä nousisi. Vaikka opiskelijoita olisi vähemmän kuin nyt, saataisiin palvelusektorille enemmän ruotsin kielen taitajia kuin nyt. Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut.
Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)
Pakkoruotsin viivytystaistelu (Properuskoulu 26.3.2011)
Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):
- 99, 4 % englantia
- 92,2, % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa
Kaikki näkevät, mikä kieli on kansainvälistymisen tulppa.
Tilanne on vuodesta 2012 huonontunut entisestään, koska säästöt ovat iskeneet peruskouluun rajusti.
Tekstit
Toisen vieraan kielen opettaminen pitäisi aloittaa jo alakoulussa, ja mahdollinen kolmas kieli ennen lukiota sekin. Milloin suomenruotsalaiset aloittavat suomen kielen, epäilen että 7. luokkaa aikaisemmin?
VastaaPoistaLukion lyhyen kielen tuntimäärillä ei opi ruotsia tai mitään muutakaan kieltä kovinkaan hyödylliselle kielitaidon tasolle muut kuin erityisen motivoituneet tai kielellisesti lahjakkaat oppilaat. Ehdotetunkaltainen ylppäripakkolyhytruotsi luultavasti olisi nykyistäkin hyödyttömämpi. Nykyiselläänkin ruotsinkielinen vaihtaa suomeen tai englantiin heti jos suomenkielisen keskustelukumppanin ruotsi ei ole täydellisen sujuvaa.
Tai itse asiassa näin käy kuulemma lähes kaikilla eurooppalaisilla kielillä kun joutuu juttusille englantia opiskelleiden nuorten aikuisten kanssa. Ainakin näin on havainnut Ilkka Malmberg taannoisessa Hesarin kolumnissaan:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1399085057942
Ano...suurin osa lukiolaisista todennäköisesti valitsisivat jo seiskalla pitkän ruotsin. Ne lyhyen ruotsin lukijat, jotka myöhemmin oikeasti tarvitsivat ruotsia, saisivat lyhyestäkin ruotsista alustan, josta ponnistaa.
PoistaSamoin on aina toiminut lukion lyhyet saksat, ranskat ja venäjät. Moni kaverini on työelämässään tarvinnut juuri sitä lyhyttä kieltä esim. venäjää.
Kukaan ei opi kieltä kunnolla kolmessa vuodessa, mutta hyvän ponnistuspohjan se antaa.
Mukava lukea asiallista kritiikkiä kielipakolle. Todella tarpeellista, että joku tohtii ottaa maahanmuuttajien kielitilanteen esille - heitä on kouluissamme pääkaupunkiseudulla kohta viidennes. Ainakaan Helsingissä ei myöskään heru vapautuksia ruotsiin, ellei lapsi ole liki täysin kielitaidoton ja silti suomenkielisessä luokassa seiskalla. Homma pahenee, kun ruotsi aikaistuu nyt kuudennelle.
VastaaPoistaMUTTA - olen saatellut erityisoppilaita lukioon ja olen sitä mieltä, ettei lukio ole mikään kielikoulu. Myös lukiosta on voitava valmistua ilman pakkoruotsia. Osalla oppilaista kielellinen ongelma on sellainen, että kielen omaksuminen ilman jatkuvaa käyttöä on aivan mahdotonta. Opitut sanat tai rakenteet sulavat pois sitä mukaan kun siirrytään seuraavaan kappaleeseen. Näille oppilaille usein myös suomen kieli tuottaa ongelmia, joten heille olisi erittäin tärkeää saada keskittyä siihen ja esim. matemaattisiin aineisiin, joissa oppimisvaikeuksia ei sitten yllättäin olekaan. Samalla historia, katsomusaineet ja laaja yleissivistys saavat oman paikkansa. Ihmiset ovat niin erilaisia. Ongelmat kielissä eivät tarkoita, että nuori kuuluu ammattikouluun.
Pakkoruotsia lukiossa usein perustellaan korkeakoulujen ja yliopistojen pakkoruotsilla. Tämä virkapakkokieli akateemisissa opinnoissa on muualla maailmassa täysin tuntematon - eikä sitä tarvittu meilläkään ennen vuoden 1978 asetusta ja sitä seurannutta pitkää siirtymäaikaa. Niitä virkoja varten, joihin on perusteltua vaatia ruotsin taitoa, voidaan aina suorittaa erillinen kielikoe, jonka tarjoaminen olisi kohtuullinen rasitus myös korkeakoulujen kielikeskuksille, jotka nyt eivät pääse opettamaan juuri muuta kuin pakkoruotsia. Turha valmistaa kaikkia virkamiehiksi ruotsivoittoisille alueille. Nyt ammattikorkeissa opiskelija voi joutua käymään kolmekin kertaa valmistavan kurssin päästäkseen edes virkaruotsin kurssille tai käymään kokonaan lukion ruotsin uudelleen aikuislukiossa. Myös korkeakoulutuksessa osa karsiutuu nimenomaan pakkoruotsin takia. Omalla alallaan harva kuitenkaan oikeasti sitä ruotsia tarvitsee.
Nyt olisi pakkoruotsin perusteet käytävä läpi taso tasolta ja pohdittava avoimesti, mitkä ovat kaikille pakollisen ruotsin perusteet. Puheet ruotsin kuulumisesta suomalaiseen identiteettiin tai siitä, ettei ruotsinkielisiäpalveluja voida taata ilman koko kansakunnan pakkoruotsia, eivät vakuuta. Ei missään ratkaista kielivähemmistöjen hyvinvointia näin valtavalla operaatiolla, joka lisäksi syö muuta kielitaitoa.
Myös opettajien tulisi avata silmänsä tilanteen järjettömyydelle ja oppilaiden erilaisille tarpeille.
Malmbergin juttu oli aikamoinen silmien avaaja minullekin. Olen aina kannattanut pakollisen ruotsin kielen opiskelua, mutta perustelut jutussa olivat niin suorassa suhteessa todellisuuden kanssa, että on pakko alkaa myöntää resurssien hukkaaminen ruotsin pakolliseen (!) opiskelemiseen.
VastaaPoistaItse olen suuri Ruotsi-fani. Kannatan maan jalkapallojoukkuetta (jos kentällä ei ole Suomi tai Englanti), pari minulle hyvin tärkeää musiikintekijää ja äärimmäisen merkityksellistä kirjailijaa ovat ruotsalaisia, elokuvaohjaajista yksi suurimmista on länsinaapurista, katson Ruotsin tv:tä ja käyn lukemassa Aftonbladetia ja muitakin ruotsalaisia lehtiä netissä viikottain. Ruotsi on johtava pohjoismaa monessa mielessä. Mutta. Ruotsin kieli on siis suosiossani (olen jopa yli-innokas sen suhteen) mutta vuonna 2014 on valitettavasti ihan selvää että pakolliseen ruotsiin hukataan kalliita ja tärkeitä tunteja Suomessa. Toki maamme toinen kieli on ruotsi. Mutta. Joskus kaikkea ei voi saada. Emme voi eristäytyä omaksi kielialueeksi jossa kahden Euroopan mitassa harvinaisen kielen osaaminen on itsetarkoitus. Toisen äidinkielen osaaminen on ja pitää olla itsetarkoitus mutta kaksi saattaa olla liikaa, jos sen seurauksena opimme vain huonon englannin ( for example like me - jag talar också dåligt svenska).
Olen blogistin kanssa ihan varma siitä että vapaaehtoinen ruotsi lisäisi suomenkielisten ruotsin osaamista suhteellisesti laadun korvatessa määrän. Ja mitä tulee oikeuteen saada palveluja omalla äidinkielellä niin sehän muuttuu muutenkin kun rajat on nykyään auki joka suuntaan ja lääkärissäkään asiointi ei välttämättä enää onnistu sen enempää hyvällä suomella kuin ruotsillakaan.
Jos haluamme appoavoimen EU:n, ei kai silloin kaksi pakollista kieltä voi olla normina.
Jorma
Eli B-kieltä opetetaan niin vähän, että sitä ei voi oppia, mutta jos B-kieleksi saa valita jonkun muun kielen kiun toisen kotimaisen, niin pro-peruskoulu pelastaa liike-elämän. En oikein ymmärrä tuota järkelyä, vaikka olenkin pääpiirtein samaa mieltä.
VastaaPoistaJos on oikeasti huolissaan maahanmuuttajanuorista sekä Suomen liike-elämän ja kulttuurin kansaivälistymisestä, niin eikö olisi järkevintä panostaa enemmän juuri global Englishiin? Eikö niin pitäisi tehdä vaikka suomen kustannuksella. Suomen suomenkielisyyttä voisi lähteä karsimaan pikkuhiljaa, ylhäältä alaspäin. Totuushan on, että jo nyt viimeistään kolmannella asteella kaikki opinnot pitää käytännössä suorittaa englanniksi. Suomesta on hyötyä korkeakoulutuksessa oikeastaan vain silloin, kun opiskelee suomen kieltä. Eikä kaikista tule suomenkielentutkijoita. Otetaan siis englanti rohkeasti vastaan. Sehän oli Malmbergin kolumnin pointti (anglismi, MOT): englantia lukuun ottamatta kaikki kieliopinnot ovat turhia. Sama koskee totta kai suomea maahanmuuttajille, ruotsinkielisille ja oikeastaan noin 90 prosentille suomenkielisistä.
Älkää ymmärtäkö väärin. Olen itse suomenkielinen. Suomen kieli on suosiossani (olen jopa yli-innokas sen suhteen) mutta vuonna 2014 on valitettavasti ihan selvää että pakolliseen suomeen hukataan kalliita ja tärkeitä tunteja Suomessa. Toki maamme puhutuin kieli on suomi. Mutta. Joskus kaikkea ei voi saada. Emme voi eristäytyä omaksi kielialueeksi jossa kahden Euroopan mitassa harvinaisen kielen osaaminen on itsetarkoitus. Toisen äidinkielen osaaminen on ja pitää olla itsetarkoitus mutta kaksi saattaa olla liikaa, jos sen seurauksena opimme vain huonon englannin ( for example like me - jag talar också dåligt svenska).
Olen blogistin kanssa ihan varma siitä että vapaaehtoinen ruotsi lisäisi suomenkielisten ruotsin osaamista suhteellisesti laadun korvatessa määrän. Sama koskee suomea. Ja mitä tulee oikeuteen saada palveluja omalla äidinkielellä niin sehän muuttuu muutenkin kun rajat on nykyään auki joka suuntaan ja lääkärissäkään asiointi ei välttämättä enää onnistu sen enempää hyvällä suomella kuin ruotsillakaan.
Jos haluamme appoavoimen EU:n, ei kai silloin kaksi pakollista kieltä voi olla normina.
Höpöhöpö
PoistaEi koulukieltä ja äidinkieltä voi karsia, suomenkielisessä koulussa suomi on ajattelun kieli, vastaavasti ruotsi on ajattelun kieli ruotsinkielisissä kouluissa. Eikä kukaan ehdota jotain niin pahantahtoista, että ruotsinkielisten koulujen sen enempää Suomessa kuin Ruotsissa pitäisi vähentää ruotsinopetusta. Nyt on puhe vieraiden kielten opetuksesta ja siitä, miten se saadaan parhaiten palvelemaan nuoria ja yhteiskuntaa.
Onko tuollainen höpöphöpöily asiallista keskustelua? Vaikka keskustelu koskeekin koululaisia, ja jopa ala-koulun oppilaita, niin voimme silti käyttäytyä kuin aikuiset. Höpöhöpö on hiekkalaatikkovastaus.
PoistaEhkä ilmaisin itseäni epäselvästi, mutta en todellakaan kirjoittanut mitään sellaista, mistä sinä kirjoitat vastauksessasi.
Lindell on perustellusti huolissaan liiketalouden lisäksi maahanmuuttajanuorista. Lindell kirjoittaa:
"Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään."
Suomi on maahanmuuttajanuorille vieras kieli. Kalevalasuomi on nykynuorille vieras kieli. Miksi sellaista pitää pakottaa?
Se, että maahanmuuttajanuoret vapautetaan pakkokalevalasta saattaa herättää kiitospaitasuvivirsiporukassa jonkin verran vanhoja vastalauseita, mutta se ei tarkoita mitään. Kyllähän Kalevalaa saa lukea,vaikka sitä ei pakotettaisi koulussa. Muutenkin, jos Kalevala olisi vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio nousisi. Ei kai meidän yhteiskunta, yhteinen kulttuuri ja valtiollinen sivistys ole niin heikko, että se romahtaa jos maahanmuuttajille ei opeteta puolukkapojasta? En tarkoita tietenkään vain Kalevalaa. Se on tässä metonyyminä.
Eikö olekin paljon kauheampaa, että Suomeen saapunut nuori ei opi oma kulttuuriaan ja kieltään, koska hänen pitää "palvella yhteiskuntaa"? Onko "palvelusuomi" arvokkaampi, kuin oikea äidinkieli?
Pakkosuomea ei tarvitse tyrkyttää "äidinkielen" varjolla. Samalla totta kai suomenkieliset vapautuvat ruotsista, ruotsinkieliset suomesta ja muunkieliset molemmista, koska suomalaisten koulujen keinotekoinen rajaaminen suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin kouluihin on tunkkaista kansllismielisyyttä Kalevalan ajoilta. Vain Lindellin ehdottama pakkoenglanti jää, koska EK.
Lindell?
PoistaPakkokalevala? (Kalevalaa ei ole pakko lukea koulussa)
Oleko sinä mennyt korkaamaan pullon äitienpäivänä?
Älä tartu detaljeihin.
PoistaKalevala kuuluu opetussuunnitelmaan. Tutustu sanaan metynomia.
Aha. Olet tuollainen keskustelija.
Suomenkielisellä Ylellä oli artikkeli siitä, mitä ongelmia ruotsin varhaistaminen aiheuttaa:
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
"Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi. Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.
– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen."
Nyt on sitten joka alakouluun hankittava pätevä ruotsinope, on lisättävä ruotsinopintoja kaikkien luokanopettajien saataville erikoistumista varten, on järjestettävä työn rinnalle pätevöitymiskoulutusta ruotsinopeksi, on muutettava virkarakenteita niin, että mahdollinen englanti-saksa-opettaja korvataan englanti-ruotsi-opettajalla. Muiden kielten valinnat vähenevät alakoulussa. Kieltenoppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät alakoulussa. Yläkoulussa taas ei riitä kahta tuntia ruotsia joka luokalle, jolloin on joko pidettävä ruotsissa välivuosi tai luettava kahtena vuonna vain yksi vuosiviikkotunti tai tarjottava lisäkurssia ruotsissa lukioon menijöille - tai nostettava kahdella tunnilla pakkoruotsin peruskoulun tuntimäärää. Kaikki tämä maksaa ja aiheuttaa ongelmia ja kielivaranto kapenee entisestään.
Opettajalehdessä haastateltiin ruotsinopettajien Jukaraista otsikolla "Ruotsin opetus venyy ja ohenee":
- Mitä muutos maksaa ja kuka sen maksaa?
- Siirtymäkausi maksaa paljon. Väliin putoaville oppilaille on annettava lisäopetusta ja opettajille täydennyskoulutusta.
- Paraneeko ruotsin kielen asema näillä eväillä?
- Pelkään, että osaaminen ei näillä eväillä parane.
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755741889
Pakkkoruotsin varhaistus oli hallitukselta työtapaturma. Sitähän ei ollut asiantuntijatiimin ehdotuksessa, mutta RKP junttasi sen läpi hallituksen suljettujen ovien takana juhannuksen alla 2012. Koko asiasta oltiin todella hiljaa, kunnes nyt uusi tuntijako alkaa konkretisoitua. Vieläkö ehdittäisiin korjata tämä virhe?
Tämä pakon puoltajien usein toistama peruste kielivapauden eväämiseksi on virheellinen: "vapaaehtoisuuden toivottiin lisäävän muiden kielten opiskelua, näin ei käynyt". No ei tietenkään käynyt, koska ruotsin kurssit jäivät kaikille pakollisiksi ja ainereaali vaatii entistä enemmän syventäviä opintoja! Tilaa muille kielille ei tehty. Ylipäätään muutoksen ei ollut tarkoitus lisätä muitten kielten opiskelua vaan päinvastoin. Koko rakennemuutos yo-kokeissa tehtiin
VastaaPoista- kielipainotuksen keventämiseksi,
- opiskeluaikojen lyhentämiseksi,
- reppujen vähentämiseksi,
- vaativien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden vahvistamiseksi ja
- jotta mahdollistettaisiin ammattikouluväylää yo-kokeisiin tulevien pärjääminen.
Pakon puoltajien slogan on siis silkaa vääristelyä - mutta sitä toistetaan ja toistetaan.
Vuonna 2004 RKP yritti estää ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisuuden mallilla, jossa jokaisella kirjoittajalla olisi ollut myös kolmas pakollinen kielikoe. Tätä RKP:n esitystä kommentoi silloinen opetusministeri Haatainen näin:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia --- [nykylukiossakin] reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- [hallituksen] tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. Ruotsinkielisten lukioiden rehtoreista 84 prosenttia vastusti sitä, ja asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin."
lähde eduskunnan arkisto, yo-kokeen rakenneuudistusta koskevat keskustelut
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_44_2004_ke_p_2.shtml
Yhteiskunnallinen pakkosuomi se vasta onkin kielivapauden esteenä.
PoistaLundell kirjoittaa:
"Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään."
Riittäisi, että kaikkia lapsia opetettaisiin englanniksi. Tällöin kaikki olisivat samalla viivalla. Kotikielen opiskelun, kuten suomen opiskelun, voi hoitaa omalla ajallaan.
Koska ylempi kirjoittaja pysyi niin esimerkillisesti Lundellin aiheessa, eli peruskoulussa, niin voimme nyt keskustella ylioppilaskokseesta. Ylioppilaskoe on turhake. Se on jäänne menneiltä ajoilta. Koetta ei tulisi uudistaa, vaan se tulisi poistaa.
Vai onko kokeesta mitään hyötyä missään?
Jaskankin blogissa asiantuntevaa tekstiä
VastaaPoistahttp://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168397-avoin-kirje-carl-haglundille-ja-rkplle