Uutta opetusministeriämme Henna Virkusta haastateltiin juuri TV 1:n pääuutisissa. Aiheena oli valmisteilla oleva erityisopetuslaki, joka on paraikaa lausuntokierroksella. Opettajat eivät pidä uudesta laista juuri ollenkaan.
Uuden lain opettajia ärsyttävin piirre on, että erityisoppilaita tullaan integroimaan entistä useammin tavallisiin luokkiin. Alkuopetuksessa tähdätään siihen, ettei siirtoja tehtäisi ollenkaan tai ainoastaan vaikeissa tapauksissa. Siirroissa korostetaan vahvemmin vanhempien lausunto-oikeuden merkitystä, mikä tulee pitkittämään siirtoprosessia.
Henna, olet täysin ulkona koulun käytänteistä!
Virkkuselta kysyttiin, miten erityisoppilaita voidaan sijoittaa yhä suurempiin luokkiin. Hän vastasi, että se on koulujen oma asia, miten he opetusryhmiään kasaavat.
Henna, koulut eivät ole oikeastaan koskaan voineet oikeasti määritellä opetusryhmiensä kokoa. Kunnat antavat ahtaat raamit, mikä takaa sen, ettei pelivaraa ole.
Ensi lukuvuosi tulee olemaan monelle kunnalle kova paikka. Kuntien talous on kuralla jo ennestään, ja lama hönkii täysillä niskaan. Jo nyt, esim. kotikunnassani, koulut ovat joutuneet tekemään kovia säästöpäätöksiä kesken lukuvuoden. Jako- ja tukitunteja on jouduttu vähentämään.
Ensi lukuvuonna moni koulu pullistelee ylisuuria yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia, koska kohtuullisen kokoisia luokkia on pakko yhdistää. Koulut eivät päätä luokkakokojaan.
Virkkuselta kysyttiin, mitä oikeasti voidaan ongelmaoppilaan kanssa tehdä. Hän ehdotti vakavissaan tilapäistä tukiopetusta! Mitä ihmettä! Tukiopetuksellako sairaat oppilaat parannetaan?
Nyt on syytä viheltää poikki koko erityisopetuslain valmistelu. En muista, milloin koulut ja opetuksen asiantuntijat eli opettajat olisivat saaneet antaa lausuntonsa johonkin merkittävään muutokseen.
Opettajien ammattijärjestön lakimies Markku Poutala piti uutta lakia katastrofina. Hän totesi, että opettaja ei voi olla luokan ulkopuolella rauhoittelemassa häiriintynyttä lasta samaan aikaan, kun kolmekymmentä lasta istuu luokassa. Opettajan päätehtävä on opettaa.
Hennalta kysyttiin, mihin se valtion lupaama 16 miljoonaa riittää, ja että saadaanko sillä rahalla pienempiä luokkia ympäri Suomen maata.
Sitä luvattua 16 miljoonaa euroa ei ole korvamerkitty. Kunnat saavat silloin tehdä sillä rahalla mitä haluavat.
Monessa kunnassa tiedetään tarkkaan, että jotain valtiolta on tulossa, mutta luokkia tullaan ensi syksynä suurentamaan eikä pienentämään. Joissain kunnissa tullaan turvautumaan opettajien lomautuksiin kuten tänäkin lukuvuonna on tehty.
Ja kuka kärsii eniten? Oppilas, tietenkin.
Tekstit
Ei voi olla totta! Taasko saman tason opetusministeri!
VastaaPoistaMistä meille aina löytyy tuollaisia opetusministereitä? Puheet uutisissa olivat puuta heinää.
nimim. y-a opettaja keski-suomesta
nice ur blog..
VastaaPoistapls visit my blog to: www.orland.co.nr
thank you so much
Hei!
VastaaPoistaOn tärkeää nostaa esiin käytännön realiteetit. Kiitos siitä.
Luulen kuitenkin, että Sinun kannattaisi lukea hallituksen esitys uusiksi lakipykälöiksi. Valmistelijat ovat ottaneet dramaattisimmissa kohdissa uuden suunnan. Mm. ajatuksesta, että alkuopetuksessa ei tehtäisi siirtoja erityisopetukseen on onneksi esityksessä luovuttu.
Ettei hyvä puheenvuorosi kaadu asiavirheisiin.
Kiitos tiedosta Martti.
VastaaPoistaPitää lukea se uusi versio tarkemmin. Opetusministeri eilen uutisissa ei kyennyt sitä muutosta oikomaan.
Mielestäni kommentoin tätä tekstiä aiemmin tänään. Oletko poistanut kommenttini? Jos olet, niin miksi?
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLaitan kommenttini uudestaan. Jos poistat tämän, niin pyytäisin myös perustelut sille, miksi poistat kommenttini. Vai etkö haluakaan keskustella?
VastaaPoistaKommentoin hiukan tätä mielipidettäsi:
"Uuden lain opettajia ärsyttävin piirre on, että erityisoppilaita tullaan integroimaan entistä useammin tavallisiin luokkiin. Alkuopetuksessa tähdätään siihen, ettei siirtoja tehtäisi ollenkaan tai ainoastaan vaikeissa tapauksissa. Siirroissa korostetaan vahvemmin vanhempien lausunto-oikeuden merkitystä, mikä tulee pitkittämään siirtoprosessia."
Kommentti: Suomessa on maailmanennätys erityisopetussiirroissa. Teillä Vantaalla on jo 12,2% lapsista erityisluokilla, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa vastaava luku on alle 2%!
Tässä koko Suomen tilanne:
http://www.stat.fi/til/erop/2007/erop_2007_2008-06-10_tie_001.html
Tässä Vantaan tilanne: http://www.stat.fi/til/erop/2007/erop_2007_2008-06-10_tau_007.html
Erityispedagogiikan tutkimustulokset osoittavat hyvin selvästi, että erityisoppilaiden inkluusio on paras mahdollinen tapa opettaa erityisoppilaita. Sekä oppimistulokset, että sopeutuminen yhteiskuntaan on parempaa. Tässä Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviidan ansiokas artikkeli aiheesta:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
"Henna, olet täysin ulkona koulun käytänteistä!"
Kommentti: Henna tuntenee hyvin Suomen sitoutumisen Salamancan julistukseen. UNESCON sitoumus velvoittaa myös Suomea järjestämään opetuksensa inklusiivisesti:
http://erityisopetus.blogspot.com/2009/02/salamancan-sopimus.html
"Virkkuselta kysyttiin, miten erityisoppilaita voidaan sijoittaa yhä suurempiin luokkiin. Hän vastasi, että se on koulujen oma asia, miten he opetusryhmiään kasaavat.
Henna, koulut eivät ole oikeastaan koskaan voineet oikeasti määritellä opetusryhmiensä kokoa. Kunnat antavat ahtaat raamit, mikä takaa sen, ettei pelivaraa ole."
Kommentti: Jos kunta ei järjestä tarvittavia resursseja, kunta rikkoo lakia. Ei voida kostaa lapsille kuntien rikkomuksia. On tieteellisesti osoitettu, että erityisoppilaat oppivat inklusiivisessa opetuksessa paremmin, kunhan tavalliseen luokkaan tuodaan tarpeelliset tukitoimet. Kaikki asiantuntijat ovat tästä yhtä mieltä. Juuri siksi UNESCOSSA on otettu inklusiivinen koulu erityisopetuksen standardiksi:
http://www.inclusionflagship.net/index2.shtml
"Ensi lukuvuosi tulee olemaan monelle kunnalle kova paikka. Kuntien talous on kuralla jo ennestään, ja lama hönkii täysillä niskaan. Jo nyt, esim. kotikunnassani, koulut ovat joutuneet tekemään kovia säästöpäätöksiä kesken lukuvuoden. Jako- ja tukitunteja on jouduttu vähentämään.
Ensi lukuvuonna moni koulu pullistelee ylisuuria yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia, koska kohtuullisen kokoisia luokkia on pakko yhdistää. Koulut eivät päätä luokkakokojaan."
Kommentoin: Suomessa keskimääräinen luokkakoko on 18 oppilasta. Jos jossakin kunnassa mennään yli 30 oppilaan, kunta saattaa rikkoa lain asettamia velvoitteitaan. Kunnan on annettava riittävät resurssit opetuksen järjestämiseksi. Jos kunta rikkoo lakia, niin kansalaiset ja opetajat voivat kannella lääninhallitukselle asiasta.
"Virkkuselta kysyttiin, mitä oikeasti voidaan ongelmaoppilaan kanssa tehdä. Hän ehdotti vakavissaan tilapäistä tukiopetusta! Mitä ihmettä! Tukiopetuksellako sairaat oppilaat parannetaan?"
Kommentti: Mitkä sairaat oppilaat? Erityisoppilas ei ole sama asia kuin sairas oppilas. Erityisoippilaalla voi olla sairauksia niin kuin kenellä tahansa muullakin oppilaalla, mutta jättäisin kyllä hoidon ammattilaisille. Tukea opetukseen voidaan antaa kaikenlaisten oppilaiden kohdalla, on sitten terve tai sairas. Sairaus ei saa olla tekosyynä erityisluokkasiirtoon.
"Nyt on syytä viheltää poikki koko erityisopetuslain valmistelu. En muista, milloin koulut ja opetuksen asiantuntijat eli opettajat olisivat saaneet antaa lausuntonsa johonkin merkittävään muutokseen.
Opettajien ammattijärjestön lakimies Markku Poutala piti uutta lakia katastrofina. Hän totesi, että opettaja ei voi olla luokan ulkopuolella rauhoittelemassa häiriintynyttä lasta samaan aikaan, kun kolmekymmentä lasta istuu luokassa. Opettajan päätehtävä on opettaa."
Kommentti: OAJ:n lakimies Poutala nyt ei ainakaan ole oikea asiantuntija sanomaan yhtään mitään, lisää asiasta täällä:
http://erityisopetus.blogspot.com/2009/02/erityisopetuksen-lakimuutosehdotus.html
"Hennalta kysyttiin, mihin se valtion lupaama 16 miljoonaa riittää, ja että saadaanko sillä rahalla pienempiä luokkia ympäri Suomen maata.
Sitä luvattua 16 miljoonaa euroa ei ole korvamerkitty. Kunnat saavat silloin tehdä sillä rahalla mitä haluavat."
Yhä edelleen kuntien on huolehdittava resurssoinnista, laki määrää.
"Monessa kunnassa tiedetään tarkkaan, että jotain valtiolta on tulossa, mutta luokkia tullaan ensi syksynä suurentamaan eikä pienentämään. Joissain kunnissa tullaan turvautumaan opettajien lomautuksiin kuten tänäkin lukuvuonna on tehty.
Ja kuka kärsii eniten? Oppilas, tietenkin."
Kommentti: Oppilas on kärsinyt jo, ja paljon onkin, kun kunnissa ollaan hysteerisesti juostu erityisoppilaita seuraavan 1,5- 3,5-kertaisen valtionosuuden perässä. Kunnat tienaavat sillä, että siirtävät oppilaita (useimmiten täysin perusteettomasti) erityisluokille)
Olen Petri Mustosen kanssa samoilla linjoilla.
VastaaPoistaKirjoituksesi kielii vahvoista asenteista jo käyttämäsi sanan "sairas lapsi" osalta. Oma "kehitysvammainen" lapseni ei ole millään tavalla sairas, vaan hänellä on erityispiirteitä, joita on kaikilla lapsilla - kenellä enemmän, kenellä vähemmän. Käytäntö ja tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvä opettaja osaa opettaa yhtälaisesti tervettä kuin ns. vammaistakin lasta. Lähtökohdiltaan oppimisprosessi on samanlainen, kaikki eivät koskaan opi kaikkea, mutta kaikille voidaan opettaa kaikkea. Lapsen tarvitsema erityinen tuki taas on asia, joka voidaan järjestää myös ihan tavalliseen luokkaan.
"Käytännön realiteetit" eivät varmasti koskaan tule kohtaamaan päivää jolloin opetuksen eriyttämisestä voitaisiin luopua? Jokaisen opettajan toiveuni varmasti olisikin saada opettaa luokallista tulevia Nokian Insinöörejä, lääkäreitä ja lakimiehiä? Ikävä kyllä, haastellisemmat oppilaat tarvitsevat myös hyviä opettajia ja ongelmanratkaisukykyä. Eivät "eristysselliä". Luokkien rakenteen pohjalla tulisi kuitenkin olla aito yhteiskuntarakenne, kaikkine moninaisuuksineen. Opettajan heittäytyminen "kyvyttömäksi" haasteellisen oppilaan edessä on valitettavan yleistä. Sekin kielii asenteesta, jonka mukaan on olemassa jokin "parannuskeino" "sairauteen", jonka nimi on haasteellinen käyttäytyminen. Sen sijaan että opettajat tarttuisivat härkää sarvista ja tekisivät yhteistyötä ratkaisuiden löytämiseksi, nähdään olemassaoleva "parannuskeino" ja se helpoin ratkaisu - erityisluokka, joka toimii haasteellisen aineiston "roskakorina".
Poutalan pitäisi puhua Hennalle kuten Peppi puhui haille järkeä.
VastaaPoista