maanantai 26. tammikuuta 2009

Nollatoleranssi käyttöön kouluväkivallan suhteen

HS 26.1.

"Amerikkalaisen psykiatrian professsorin Stuart W. Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa.

Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.

On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu, asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo."

Twemlow on oikeassa siinä, että kaikkia psykiatrisen hoidon tarpeessa olevia lapsia ei voida auttaa. Kaikkien ongelmia ei yksinkertaisesti huomata. Joskus vanhemmat, varsinkin alaluokilla, heittäytyvät vastahankaan, koska eivät halua tunnustaa tosiasioita.

Suurin ongelma on luonnollisesti hoitopaikkojen puute. Psykiatrinen hoito on kallista. Nykyinen politiikka ei suosi uusien hoitopaikkojen perustamista, vrt. säästöpolitiikka.

Tämän aamun lehdistä on luettavissa selkeästi nykylinjaus: avohoito. Avohoito on hyvä lievimmille tapauksille, mutta selvää on, että sairaalapaikkoja tarvitaan.

Twemlow on oikeassa myös siinä, että koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.

Asioita ei saa peitellä, ja se vaatii kouluilta ja opettajilta ja vanhemmilta rohkeutta ja selkärankaa.

Mutta on muistettava, että koulu on yhteiskunnan peili. Yhteiskunnan ongelmat kärjistyvät juuri koulussa, koska kaikkien on vain käytävä koulua. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa on selviä yhteiskunnallisia ongelmia, joihin on puututtava.

Toinen vakava asia on, että opettajat on velvoitettu yhteistyöhön, mutta vanhemmille se on vapaaehtoista.

Kuinka saadaan kaikki vanhemmat mukaan? Pitääkö jo alkaa miettiä sanktioita niille vanhemmille, jotka heittäytyvät täydelliseen vastarintaan, eivätka tule esim. kouluneuvotteluihin tai arviointikeskusteluihin?

Sen verran pessimisti olen, että sellaista koulua ei ole koskaan ollutkaan, jossa ei ole ollut tai ei tule olemaan jonkinlaista väkivaltaa. Lapset ovat vielä kehittymättömiä ihmisalkuja.

Mutta parasta olisi, että kiusaamisen ja väkivallan määrä saadaan lähelle sitä kuuluisaa nollaa.

Twemlow:

"Mikään ei ole tuhoisampaa ihmisen mielelle kuin tulla nöyryytetyksi ja pilkatuksi vertaisryhmänsä edessä. Mikään toinen hyökkäys verrattuna nöyryytykseen tai pilkkaan ei aiheuta samanlaista itsemurhaan tai henkirikokseen johtavaa raivoa."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti