HS 31.1."Kohta jo puolet lukion päättävistä suomalaisnuorista on opiskellut koulussa vain kahta vierasta kieltä, käytännössä englantia ja toista kotimaista."
Onko oppilaiden valinnanvapaus mennyt jo liian pitkälle?
Ei ole montaakaan vuotta siitä, kun kaikki opiskelivat kolmea kieltä ja puolet lukiolaisista jopa neljää kieltä. En usko, että nykykoululaisten kielten oppimiskyky olisi mihinkään kadonnut.
Jos ei mitään vaadita, ei mitään opitakaan.
On monia ammatteja, joissa kunnollinen kielitaito on välttämätön. Kyllä moni työnantaja tulee ihmettelemään, kun nuoria alkaa tulla työelämään taitaen vain yhtä vierasta kieltä kunnolla, sitä englantia. Ruotsin taitajat ovat vähissä, nuoret puhuvat jonkinlaista turistiruotsia.
Missä ovat saksan, venäjän tai ranskan osaajat? Hyvä olisi, jos joku osaisi espanjaa, kiinaa tai japaniakin.
Mielestäni on kaksi vaihtoehtoa kielitaidon leventämiseksi:
1. ruotsi vapaaehtoiseksi, jotta muillekin kielille tulee tilaa
2. lukioon takaisin kolme pakollista kieltä
Tekstit
Voi olla, että surulliseen tilanteeseen vaikuttaa hiukan myös kuntien rahatilanne. Olen yhä varmempi, että ainoa keino saada jokin koulutuspoliittinen idea läpi, on korvamerkitä sille raha.
VastaaPoistaNäin on. Monessa kunnassa kielitarjotin on luvattoman suppea.
VastaaPoistaKorvamerkintä näyttää olevan ainoa keino, jotta rahat kohdentuvat oikein.