Tiedän, että pääkaupunkiseudulla on alakouluja, joissa pidetään sisäänpääsykokeita. Syynä on joidenkin koulujen ns. erikoistuminen. Voidaan erikoistua liikuntaan, musiikkiin, ympäristöpainoitteisuuteen, oikeastaan mihin tahansa.
Eivätkö alakoulun sisäänpääsykokeet ole laissa kiellettyjä? Eikö peruskoulun ovet aukeakaan niin kuin pitäisi?
Yksi erikoistumisen syy on selviö. Erikoistumalla ja pitämällä niitä pääsykokeita tehdään raakaa oppilasvalintaa. Vain aktiiviset ja koulutetut vanhemmat laittavat lapsensa ko. kouluihin. Levottomat tai maahanmuuttajat eivät yleensä pyri näille luokille.
Syy on jälleen selvä. Kaikki, jotka kynnelle kykenivät, laittoivat lapsensa musiikki- tai kieliluokalle. Jämät jäivät sille ns. tavallisellle C-luokalle, jossa sitten tapahtui vanhanaikaisesti eli tyhmyys tiivistyi joukossa.
Pääsykokeen tapaisilla tilaisuuksilla karsitaan jyvät akanoista. Sen jälkeen on kiva pullistella paikallislehdissä, että kuinka hyvin "meidän koulussa menee - meillä ei ole järjestyshäiriöitä".
Samalla sitä voidaan hauskasti naurahtaa, että "voi, kun siellä tietyissä lähiöissä kaikki on niin huonosti, kaiken maailman rasistisia pikkuilkiöitä, heh."
Opetushallituksen olisi syytä alkaa tutkia alakoulujen erikoistumista ja ryhtyä toimenpiteisiin. Ainakaan pääsykokeita ei tulisi sallia.
Tekstit
Blogisti, pidän idealismistasi koska se on sopivalla määrällä pessimismiä silattu.
VastaaPoistaMutta...hyvä mies...koko yhteiskunnan, myös koululaitoksen tehtävä on - hirvittävää kyllä - erotella jyvät akanoista. Viimeistään yhdeksännellä lapset saavat todistuksen, joka avaa tai sulkee ovia etenemisurilta.
Me sitten, me tasa-arvoon uskojat, pohjoismaiset idealistit, yritämme siinä sitten puun ja kuoren välissä puhua jotain sellaista lapsille ja vanhemmille kuin että "jokainen on paras jossain asiassa."
Ei ole. Suomi ei olisi niin täynnä syrjäytyjiä, nuoria alkoholisteja jne. , jos näin olisi.
Suurin jyvät akanoista -jako tapahtuu lapsen 1. syntymäpäivänä: millaiseen perheeseen sattuu syntymään, mikä on varallisuus, mikä on isän ja äidin vanhemmuuden motivaatio.
Suomalainen peruskoulu kykenee nostamaan joitakin alemmista yht.kuntaluokista tulevia elämässä eteenpäin, mutta tutkimukset todistavat että ns. peritty osallisuus yhteiskunnassamme jyrää jopa meidän peruskoulumme saavutukset ja tavoitteet. Iso kuva kertoo että herrojen pennuista tulee herroja.
Nimim. Out
p.s Silti uskon että työväenluokan skidin ainoa väylä eteenpäin on kova opiskelu ja työnteko ja hyvä peruskoulutus suomalaisessa peruskoulussa.
Kyllä se syntymä on melkoinen erottelija edelleen. Äidin koulutus ratkaisee paljon sen tulevan vesselin elämän suhteen.
VastaaPoistaToivottavasti Suomeen ei synny pysyvää rakenteellista köyhyyttä. Näillä näkymin tulee.
Sisäänpääsykokeita eli soveltuvuustestejä pidetään ympäri koko Suomea. Ei ole pelkästään pääkaupunkiseudeun juttu. Laki sallii sen! JA nykyinen koulupolitiikka suosii koulujen profiloitumista, jota auttaa lähikouluperiaatteesta luopunut laki. Vanhemmat saavat vapaasti valita lastensa koulun asuinpaikasta riippumatta.
VastaaPoistaTämä on ns. uusliberaalisen tasa-arvon soveltamista. Siinä tasa-arvo ei ole kaikkien kohtelemista samoin vaan samojen mahdollisuuksine tarjoamista kaikille. Tämä on 1990-luvun koululainsäädännön taustaa.
Heikkoja silti tuetaan mutta käytännössä pystytetään järjestelmä, jossa kyvykkäimmät menestyvät ja ovat pääomaa asiantuntijoita vaativille työmarkkinoille. Ja - surkeuksien surkeus - se alkaa jo ala-asteella. NYYH!
Olen aina ollut sitä mieltä, että lahjakkaiden tuen puute on ollut suomalaisen koulutuksen heikkoutta mutta tämä toimintaperiaate, jota nyt sovelletaan ei mielestäni loppujen lopuksi palvele ketään. "Lahjakkaille" suorituspaineita ja "heikoille" paijausta. Ei käy hyvin.
Aineenopettaja, biologia ja maantieto